Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Lainvastaisuuksia teatteritalon valmistelussa
Arvoisa luottamushenkilö
Teatteritalon valmistelua kohtaan on esitetty paljon kritiikkiä. Olen koonnut alle keskeisen kritiikin. Se kohdistuu pääasiassa Kuntalain vastaiseen tapaan, jolla virkamiehet ovat valmistelleet asiaa. Lopussa käyn läpi nykytilanteeseen johtanutta kaupunginhallituksen Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöstä. Sen esittelytekstissä on suoranaisia tarkoituksellisia virheitä ja ristiriitaisuuksia. Asia tulee jaoston päätettäväksi 9.5.2016
Minusta on tärkeää, että luottamushenkilöillä on riittävä tieto mahdollista jatkokäsittelyä varten varsinkin, jos prosessista valitetaan. Teatteriväki, Teatterisäätiö ja Tapiolan asukkaat katsovat, ettei heidän mielipiteitään ole valmistelussa haluttu kuulla. Niitä on kyllä tarjottu.
Itse olin hallinnon ammattilainen ja entinen kunnallispoliitikko, mm. valtuutettu ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Olen seurannut teatteritalon valmistelua teatterin kannatusyhdistyksen hallituksessa.
KuntaL 13 § 11 kohta valtuusto päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. KuntaL 14 § 1.mom: Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä.
Kaupunginsuunnittelulautakunnan Vesiputoustalon viereen rakentamista tarkoittava päätös on odottanut valtuuston käsittelyä kaksi vuotta. Lain mukaan virkamiehillä ei ole toimivaltaa jättää viemättä lautakunnan päätöstä valtuustoon, vaikka eivät päätöksestä pitäisikään. Tällaisen harkinnan voi ainoastaan tehdä valtuusto. Myöskään kaupungin johtosääntö ei anna virkamiehille harkintavaltaa siihen, vievätkö he lautakunnan päätöksen valtuustoon, jos se lain tai johtosäännön mukaan kuuluu valtuuston päätettäväksi.
En ole löytänyt minkään poliittisen elimen päätöstä, joka olisi oikeuttanut virkamiehet valmistelemaan maanalaista ratkaisua kaupunginsuunnittelulautakunnan, kaupunginhallituksen ja sen jaoston nimenomaisten päätöstenne vastaisesti. Kun asia tuli viime vuoden syksyllä vahingossa julki (julkituoja siirrettiin muihin tehtäviin), tuotiin asia jälkikäteen KH:n jaoston siunattavaksi 16.11.15. Jaosto saatettiin jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Nyt on osoittautunut, että osa jaoston päätöksen perusteluista ei pidä paikkaansa (esim. 50 %:n rakentamisen kustannusero).
KuntaL 27 § Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;
6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua.
KuntaL 29 § Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
”Kunnan osa-aluetta koskevaan hallintoon kuuluu” Espoossa Asukasfoorumit. Tapiolan Asukasfoorumi järjesti 9.3.16 tilaisuuden teatteritaloasiasta johon Foorumin puheenjohtaja kertomansa mukaan kutsui henkilökohtaisesti toimialajohtaja Isotalon, joka ei päässyt paikalle, eikä myöskään kukaan hänen edustajansa. Foorumi ilmoitettiin laajasti ja julkisesti. Kulttuurijohtaja Tommila ei käsitellyt Foorumissa kaupunkikuvallisia ja teknisiä näkökohtia. Hän ei kuunnellut muita esityksiä eikä keskustelua. Mitä hyötyä on asukasdemokratialla, jos virkamiehet eivät arvosta sitä, että tulisivat paikalle ja kuuntelisivat asukkaiden mielipiteitä?
Tommilan mukaan ainoa peruste maanalaiselle ratkaisulle on, ettei Kulttuurikeskus muuten saisi remonttirahaa.
Kaupunki ei ole tiedottanut, saatikka pyytänyt lausuntoa valmistelluista vaihtoehdoista Tapiolan asukkaita edustavilta Asukasfoorumilta, Tapiolan Killalta eikä Teatterisäätiöltä Kuntalain edellyttämällä tavalla. Minkäänlaista kuulemista ei ole suoritettu tähän mennessä. Asukkaiden ja Teatterisäätiön tarjoamaa yhteistyötä ei ole otettu vastaan. Työryhmässä ei ole ollut ketään, joka istuisi Teatterisäätiön hallituksessa.
Em. Asukasfoorumissa tapiolalaisten kanta oli yksimielinen: Teatteri maan päälle. Tilaisuudessa oli runsas osanotto. Foorumi on tekemässä tilaisuudesta jaettavaksi yhteenvetoa, koska paikalla ei ollut virkamiehiä yleiskeskustelun aikana.
KuntaL 23 1 mom: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Suosittelen, että ennen kuin lautakuntanne päättää asiasta, kaupunginhallitus selvittää onko valmistelu tapahtunut Kuntalain periaatteita noudattaen.
Hallntolaki 6 §. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 20 § 2 mom: Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa.
”Oikeusjärjestyksen mukainen oikeutettu oletus” on että valtuusto käsittelee Kaupunginsuunnittelulautakunnan päätöksen.
Laki edellyttää vaihtoehtojen tasapuolista ja puolueetonta käsittelyä. Kuitenkin vuonna 2014 asetetusta työryhmästä poistetiin teatterin edustus ja vuonna 2015 valittuun työryhmään valittiin vain maanalaista ratkaisua puoltaneet henkilöt, eikä säätiön saanut edustusta.
Edellinen tilakeskuksen johtaja Länsiväylässä kertoi kaupungin sisäisestä salaisesta valmistelusta Kulttuuritorin alle ja kertoi sen olevan kaupungin tavoite. Siis toisin päättäneet luottamuselimet eivät kuulu kaupunkiin! Työryhmä on tietojemme mukaan keskittynyt vain pääasiassa maanlaiseen vaihtoehdon valmisteluun.
KuntaL 31 §: Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Professori Arto Sipisen on ehkä tämän hetken Suomen merkittävin julkisia rakennuksia suunnitellut arkkitehti. Espoon kulttuurikeskus on hänen merkittävin työnsä, monen kymmenen julkisen rakennuksen joukossa. Kulttuuritorin rakentaminen pilaa hänen kansallisella tasolla arvokkaan luomuksensa, johon tori kuuluu. Hänen mielipidettä tulee ehdottomasti kuulla.
Wikipedia: Arto Sipinen (s. 20. huhtikuuta 1936 Helsinki)[1] on suomalainen arkkitehti ja professori, joka on lukeutunut suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimiin jo usean vuosikymmenen ajan.[2] Sipisen päätyöt kuuluvat 1900-luvun suomalaiseen arkkitehtuurihistoriaan.[3] Arto Sipinen on ensimmäinen arkkitehti, jolle on myönnetty Pro Finlandia –mitali.[4]
Arto Sipinen työskenteli 1959–1961 Alvar Aallon toimistossa ja 1961–1963 Viljo Revellin toimistossa. Vuodesta 1965 hänellä on ollut oma arkkitehtitoimisto. Sipinen on toiminut sivutoimisesti TKK:n asemakaavaopin tuntiopettajana, Helsingin kaupungin julkisivutoimikunnan jäsenenä ja TKK:n arkkitehtuurin va. professorina.
Elininkeino ja kilpailukyky jaoston päätökset:
7.4.2014
“Jaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakunta viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin 10 000 kem2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten. … Jaosto kehotti sivistystoimi ja Tilakeskusliikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 mennessä Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvitykset.”
Työryhmästä poistettiin säätiön edustus.
Päätöksen esittelytekstin mukaan “kaupunkikuvallisesti kaavan mukainen teatteritalon sijainti (Vesiputoustalo) sopii erityisen hyvin puistomaisen viheralueen lounaiskulmaan osaksi Ervin 60-luvun hienoa kokonaisuutta.” Jaoston kokouksessa 16.11.15 esitelijöiden kanta oli muuttunut päinvastaiseksi.: “(Maanalainen) Ratkaisu kohottaa rakennustaiteellisesti arvokkaan Ervin 1960-luvun keskustan (kulttuuritori) vetovoimaa ja luo edellytykset sen kehittämiselle ja kukoistukselle.”
16.11.15
”Jaosto -päätti Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone.
Jaosto edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri Vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti.
Jaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön.”
Päätöksen virheellisiä perusteluja
”Maan alle rakentaminen on luontevaa sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti edullista: koska mm käyttökustannukset pienenevät ….- Kulttuurikeskuksen yhteydessä Teatterin rakentamiskustannusten arvioidaan olevan huomattavasti (noin 50 %) alhaisemmat kuin Vesiputoustalon edustalla.”
Tämä ei pidä paikkaansa. Teknisen toimen laskelmien mukaan investointi- ja käyttökustannuksissa ei ole juurikaan eroa. Metron kustannusylitykset osoittavat Metron toimitusjohtajan mukaan, että maan alle rakentamisessa on aina ennakoimattomia ja kustannuksia lisääviä seikkoja.
”Kulttuurikeskusratkaisun toteuttamis- ja aikatauluriskit ovat pienemmät kuin Vesiputoustalon edustalla.”
Tämä ei pidä paikkaansa. Heti kun valtuusto on päättänyt Vesiputoustalon kaavan, voidaan teatterirakennuksen rakentaminen aloittaa välittömästi ja talo valmistuu kun Revontulihallin vuokrasopimus päättyy ja talo puretaan vuonna 2020. Maanalaisen vaihtoehdon valmistelu on vasta alkanut ja ennakoitavien runsaiden valitusten vuoksi rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan n. 10 vuoden päästä, ellei sitten jotain valitusta hyväksytä.
”Vesiputoustalon edustalla on erittäin huonot pohjaolosuhteet”…… Kaupungilla ei ole kuitenkaan Vesiputoustalon edustalle muita hankkeita, joten teatteritilaa ei sinne voi toteuttaa. …. ”Kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön.”
Teatteria ei voi rakentaa, mutta asuintaloja kyllä.
Myöskään soveltuvia yhteistyökumppaneita mahdolliseen yhteishankkeeseen ei ole kyetty osoittamaan.
Tämä ei pidä paikkaansa. Teatterisäätiön vuonna 2010 suorittamassa kilpailutuksessa oli vajaa kymmenen rahoittajaehdokasta. Myös rakentajan oli valmius aloittaa työt heti, mutta kaupunki ei pystynyt tekemään päätöstä. Rahoittajien yhteydenottoja tulee vaikka hankkeesta tuli kaupungin hanke. Rahoitusalalla tärkein uutinen tänä vuonna oli, että firmat jakoivat ennätysmäiset osingot, koska sopivia investointikohteita ei löytynyt. Viimeksi Ilmarinen kertoi etsivänsä sijoituskohteita. Kun takaaja on Suomen toiseksi varakkain kunta, tuskin ehdokkaista on puutetta.
Hanke ei edellytä kaupungin investointia, toisin kun päätöksen perusteluissa todetaan. Vesiputoustalo on toteutettavissa ulkopuolisella rahoituksella kaupungin tiukasta rahatilanteesta huolimatta. Tämä ei onnistu maanalaisesta ratkaisusta. Teatterin kaupungin vuosiavustus nousisi suhteellisesti Suomen teatterien keskikastiin. On myös muistettava, että n. miljoonan lisäsatsauksella kaupunki saa tuloja teatteristaan.
Kulttuurijohtaja Tommilan mukaan Kulttuuritorista on tuossa monipuolinen tapahtumakeskus (musiikki, teatteri, tanssi elokuva jne). Miten yksi teatterin käytössä oleva sali voi tuoda tällaiset mahdollisuudet jo nyt kapasiteettinsa ylärajoilla toimivalla Kulttuurikeskukselle (Tommila asukasfoorumissa)?
| ||