web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Hallintovalitus Uudenmaan Ely-keskuksen toiminnasta


YMPÄRISTÖMINISTERIÖ   22.6.16

 

Hallintovalitus Uudenmaan Ely-keskuksen toiminnasta

Asia

Espoon Kulttuuriseura on jättänyt 18.5 hakemuksen Uudenmaan Ely-keskukseen Espoon Kulttuurikeskuksen, Kulttuuriaukion jne suojelemisestä. Tämän jälkeen Ely-keskus on ilmoittanut Espoon kaupungille, ettei mitään hakemusta ole jätetty. Hakijaan Ely-keskus ei ole ollut missään yhteydessä. Tämän väärän tiedon varassa Espoon kaupunginhallituksen Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on 6.6.16 tehnyt päätöksen ko alueen rakentamisesta. Ely-keskus kieltäytyy antamasta Lain rakennusperinteet suojelemisesta 6 §:n mukaista vaarantamiskieltoa haetulle alueelle. Ely-keskuksen mukaan rakennuskulttuuria ei suohella em. lain perusteella vaan asemakaavoituksella. (Liite 1 Espoon Kulttuuriseuran suojeluhakemus)

Hakemus löytyi 6.6 iltapäivällä, kun Ely-keskukseen oli oltu useamman kerran yhteydessä. Ely-keskus myöntää katoamisen, mutta perustelut eivät ole uskottavat (Liite 2. Ely-keksuksen selvitys).

 

Yksityiskohtaiset perustelut tapahtumista

Hakemus jätettiin 18.5 16 ja hakijalle annettiin vastaanottotodistus. Ely-keskus myöntää, että hakemus jätettiin, muta sijoitettiin ”lukittuun tilaan, jossa säilytetään tarjousasiakirjoja”. Ely-keskuksen mukaan asiakirja kirjattiin vasta 6.6.16, mikä on yksiselitteisesti diaareista annettujen sääntöjen vastaista.  Selitys on muutenkin epäuskottava. Miksi kirjaaja olisi hakenut avaimen lukittuun tilaan ja tehnyt virkavirheen, koska ei kirjannut hakemusta?  Kun kerroimme 6.6.16 iltapäivällä kirjaajalle, että meillä on vastaanottotodistus, hakemus löytyi heti puhelun aikana, joten se ei voinut olla lukitussa tilassa.

Kulttuuriseura täydensi hakemusta 23.5. Ely-keksuksen mukaan ” On totta, että tuossa vaiheessa käsittelijän olisi ollut sopivaa pyytää pöytäkirjan lähettäjältä lisätietoa, mutta pöytäkirjassa ei ollut yhteystietoja”. Perustelu ei pidä paikkaansa. Ely-keskuksella oli hakemuksen täydentäjän yhteystiedot. Toiseksi yhteystiedot olisivat löytyneet hakijan kotisivuilta. Kolmanneksi Ely-keskuksen olisi tullut varmistaa omista varastoistaan, löytyykö tällaista hakemusta, johon lisäys tehtiin..

Ely-keskus ilmoittaa, että hakemusta alettiin etsiä heti 23.5. Sitä etsittiin koko viikko, kunnes se löytyi seuraavalla viikolla vasta vastaanottotodistuksen tietojen pohjalta... Eivät Elyn tilat ole niin valtavat, että pitää viikko etsiä yhtä hakemusnippua.

Juhani Hakala oli yhteydessä Henrik Wageriin kahdesti. Wager kielsi molemmilla kerroilla, ettei mitään hakemusta ei ole jätetty. Vasta 7.7.16 hän myönsi hakemuksen jätetyn (Liite 3). Hän ei myöskään ole maininnut aiemmin jätetystä lisäyksestä. Marja Rahkonen oli 6.6. kahdesti yhteydessä kirjaajaan. Aamulla, jolloin jaoston päätti alueen rakentamisesta (Liite 4), hakemusta ei löytynyt. Iltapäivällä kokouksen jälkeen hakemus löytyi Ely-keskuksen antaman vastaanottotodistuksen pohjalta puhelun aikana. Kirjaaja ei maininnut mitään ”lukitusta varastosta”. Mistä hän olisi tietänyt etsiä juuri sieltä kadonnutta hakemusta. Silloinhan hakemus ei oikeasti ollut kadonnut kun kirjaaja tiesi mistä etsiä

Erittäin vakavaksi asian tekee se, että Espoon kaupungin virkamiehillä oli tieto hakemuksen ”katomaisesta jo 23.5, jolloin toimialajohtaja Isotalo mainitsi asiasta valtuutetuille valtuuston kokouksen yhteydessä. Samoin Tapiolan projektipäällikkö Antti Mäkinen on myös todistajien läsnä ollessa kertonut, ettei mitään hakemusta ole. Hakemuksesta oli juttu ainakin kolmessa Länsiväylä-lehden jutussa, joten olisi olettanut, että Ely-keskus olisi näiden perusteella selvittänyt onko hakemusta jätetty.

Ely:n virkamiehet toimivat yksiselitteisesti kaupungin edun mukaisesti ja suojeluhakemuksen jättäjän etujen vastaisesti.

Lain tulkinta

Ylitarkastaja Wagerin mukaan.

“Rakennussuojelu tapahtuu asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusperintölain mukaan lähtökohtaisesti asemakaavoituksen keinoin.Tässä tapauksessa suojelun edellytykset selvitetään kahdessa rinnakkain kulkevassa prosessissa. Rakennussuojeluesitys ei estä asemakaavaprosessia. ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennusta tai toria ei tällä hetkellä uhkaa mikään, minkä vuoksi ELY-keskus ei anna vaarantamiskieltoa. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa toriin liittyvän  kaksikerroksisen rakennuksen rakentamisen torille. Mikäli olosuhteet muuttuvat ELY-keskus harkitsee vaarantamiskiellon antamista uudelleen.”

Kaupunginhallituksen jaosto on päättänyt suojelluksi haetun alueen rakentamisesta Ely-keskuksen antaman väärän tiedon varassa. Jotta Elyn virhe voidaan korjata, katsomme, että alueelle tulee antaa välittömästi vaarantamiskielto.

Asemakaavoitus kestää yleensä n. 4 vuotta, suojelupäätös tulee tehdä kahdessa vuodessa. Jos suojelu tapahtuisi pelkästään asemakaavoituksella niin mihin lakia Rakennusperinnön suojelemisesta tarvitaan? Mielestämme Ely ei tarkoitushakuisesti tulkitse lakia oikein. Mikä on Teidän kantanne?

Harhautusta on myös maininta voimassaolevasat asemakaavasta. Sen mukaan torin alle ei saa rakentaa teatteria, vaan parkkihalli.  Kaava ei mahdollista korkeaa teatterin näyttämötornia. Kaava ei myöskään salli Kulttuurikeskuksen Keskusaltaan puoleisten amfin, vesiputouksen ja seinän purkamista. Kaavassa ei mainita niistä mitään.

Espoo 22.6.2016

 

Sovelletut lakipykälät

 

Hallintolaki

6 § Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

6 § edellyttää jatkuvasti ylläpidettävää diaaria

18 § Hyvä tiedonhallintatapa

Viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tässä tarkoituksessa erityisesti:

1)      pitää luetteloa käsiteltäviksi annetuista ja otetuista sekä ratkaistuista ja käsitellyistä asioista tai muutoin huolehtia siitä, että sen julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä;