Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Ihmisen hyvä
IHMISEN HYVÄ
Liisa Jaakonsaari vaatii uutta asennetta (D 14.8). Mutta ei asennetta ilman aatetta, josta asenteen voi johtaa.
Kun sosialidemokratia syntyi, oli monia yhteiskunnallisia teorioita, utopioita ja
filosofioita tarjolla. Oli myös aivan ilmeinen tarve yhteiskunnallisiin uudistuksiin.
Jos viime vuosisadan lopulla olisi ollut tarjolla sopiva koko yhteiskuntakäsityksen läpikäyvä ja asenteen antava korvaava filosofia tai aate, olisimme siihen taatusti tarttuneet. Erilaisia käsityksiä kyllä esitettiin, mutta mistään ei syntynyt asennetasolla yhteisymmärrystä. Eipä puolue sitä pahemmin yrittänytkään.
Aatteeksi on tarjottu pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Se ei ole aate, se on menetelmä yhteisen hyvän jakamiseksi. Se ei ole hirveän vakuuttava aatepohja, josta voimme muodostaa asenteita eri asioihin. Esim nyt me keskustelemme pitääkö meidän samaistua keskiluokkaan vai auttaa köyhiä. Kun toiselle kumartaa niin toiselle….
Ihminen vai yhteiskuntaluokka?
Ajattelemme ihmisiä enemmän yhteiskuntaluokkina ja haluamme korostaa ristiriitoja muiden puolueiden kanssa. Varsinkin oppositiossa. Se vaan ei pure enää ajatteleviin ja entistä tietoisempiin äänestäjiin. Heidän pitää itse objektiivisen tiedon varassa todeta hallituspolitiikan epäonnistumiset.
Sosialidemokratiaa käytetään usein byrokratian ja pysähtyneisyyden synonyyminä. Ennen sitä käyttivät vain runoilijat, mutta nyt käyttö on yleistynyt. Siksi kannatan lämpimästi Liisan ehdotusta, että meidän on totaalisesti tajuttava, että pysyvää on vain muutos. Ja meidän pitää olla aistit herkästi avoimina kaikille yhteiskunnallisille asioille, eikä katsella asioita hallintobyrokraatin harmain silmälasein. Byrokraatti ajattelee, että koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee. Jatkossa pitää avata korvat myös koirillekin.
Ennakkoluulottomuus ja avoimuus on puolueen kohtalon kysymyksiä. Minut jo kerran moitittiin tässä lehdessä ikärasistiksi (olen itsekin eläkeläinen) ja jumalankieltäjäksi, kun uskalsin ottaa esille se, että jäsenkunnasta kohta kai puolet on jo yli kuuskymppisiä. Se nyt vain on niin, että reagoinnin joustavuus ja herkkyys ja avoimuus vähenee iän myötä. Tämä ei ole minun vaan tiedemiesten mielipide.
Toisaalta politiikassa mukana olo pitää mielen kyllä vireänä. Mutta miten uudistumista tapahtuu, jos me kaikki kalkkikset emme luovu paikoistamme ja siirrä tieto-taitoa nuoremmille? Minua jumalankieltäjäksi arvostellut henkilö on tunnettu pitkistä muistelopuheenvuoroistaan. Jos politiikassa roikutaan ja loukkaannutaan kun nuorempia valitaan luottamuselimiin, palvelee politiikka enemmän persoonallisia kuin yhteiskunnan tarpeita. Meitä tarvitaan apuna jatkossakin, mutta nuorten tukijoina ja auttajina.
Sivistys jälleen kunniaan
Jaakonsaari vaatii myös puolueen vahvan sivistyspuolueimagon palauttamista. Niin vaadin minäkin kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Kun espoolaiset demarit viimeksi miettivät mikä on tärkeää politiikassa, oli aika moni luopumassa kulttuurista, johon luetaan Espoossa mm kirjastot ja Työväenopisto.
Me olemme etsineet teorioita, jotka suhtautuvat ihmiseen ylhäältä päin, hallintoalamaisena. Mikä on yhteiskunnan hyvä, on myös kansalaisen hyvä. Ja me katsomme tietävämme mikä se on. Lähestymme äänestäjiä erilaisten kansantaloudellisten ja muiden käsitteiden kautta. Puhumme tekniikoista itsetarkoituksena.
Kansalaisyhteiskunta lähtee ihmisestä ja hänen tarpeistaan. Alhaalta ylöspäin. Pitää mennä iholle. Puolueosasto-organisaatio olisi oivallinen apuväline, mutta siitä olen kirjoittanut niin monta kertaa, etten enää viitsi.
Yhteiskunta yksilöityy. Asenteemme ja aatteemme tulisi määrittyä sen kautta mikä on käsityksemme ihmisestä ihmisenä, ei yhteiskunnallisena oliona.
Mikä on ihmisen hyvä. Se on henkinen tasapaino, hyvä terveys-, tyytyväisyys. On pidettävä huolta niin hengestä kuin ruumiistakin, jonka jo ammoin kreikkalaiset ja roomalaiset tiesivät.
Jokaisessa ikävaiheessa ihmisen tarpeet ovat erilaiset. Jotkut tarvitsevat yhteiskunnan tukea enemmän kuin muut. Yhteiskunnan tulee tarjota jokaiselle kansalaiselle tietty aineellinen ja palvelullinen elämän minimitaso. Vain se mahdollistaa, että energiaa riittää hengen ja ruumiin kunnon ylläpitämiseen.
Tavoite: hyvinvoiva kansalainen
Hyvinvoiva kansalainen on tehokas ja luova työntekijä. Eli kyse on myös kansantalouden edusta. Kokoomuksen tavoite on kansantalous, meidän tavoite on Kansan talous. Kokoomuksen tavoite on työnantajan kustannusten minimointi, meidän tavoite on luoda tuottavia työntekijöitä motivaation kautta.
Lähimpänä tätä ajattelua taitaa olla sosiaalisen pääoman käsite, jota on myös tarjottu puolueen ideologiaksi. Mutta onko meidän pakko löytää ulkopuoleltamme teorioita, kun itsekin voimme ne luoda? Ainoa edellytys on, että suomalaiset ovat sitä tarvinneet ja sen tajuavat. Kokevat ymmärrettäväksi ja ihmisläheiseksi
Kun yhteiskunta yhteiskuntaistui olimme eturivissä ajamassa yhteiskunnallisin toimenpitein väestöryhmien asiaa (köyhälistö, työväestö jne) ja siinä onnistuimme. Nyt yhteiskunta yksilöllistyy ja meidän tulee miettiä, miten siinä olemme eturintamassa. Onko yhteiskunnan tarkoitus vain tuottaminen ja kuluttaminen vai henkisesti ja fyysisesti terveet ihmiset.
Vannomme kestävään kehitykseen ja vastustamme luonnon saastumista. Ihminen on osa luontoa, se on jo aika tunnustaa, niin kauan kun meillä luontoa vielä on. Kestävää kehitystä on ihmisen tietoisuus valintojensa vaikutuksista itseen ja muihin ihmisiin, ympäröivään luontoon. Kestävän kehityksen turvaaminen tulee vaikuttamaan meidän jokaisen elämään paljon enemmän kuin yhteiskunnalliset epäkohdat. Siksi se on huomioitava myös päätöksenteossa.
Teorian nimi voisi olla ”Ihmisen hyvä”. Lihat luurangon ympärille saataisiin tieteen puolelta. Mikä oikeasti pitkällä tähtäimellä on ihmisen hyvä.
Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
| ||