web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Rankka harjoitus


Rankka harjoitus                        7.9.15


Olipa rankka harjoitus tuo sairauteni, joka on kestänyt jo kolmatta kuukautta. Sitä edelsi ja tyttärentyttären erittäin vakava sairaus, joka osaltaan aiheutti minun sairauteni. Jälkeenpäin ajatellen elämässäni on tapahtunut paljon ja isoja hyviä asioita ja myös stressaavia asioita. Oli aika vaan pysähtyä. Nyt olen paranemassa.

Sairaalan jälkeen kävelin heikon kuntoni takia hiljaa. Koin ympäristön aivan uudella tavalla, tietoisempana. Paikoissa, joissa olen sadasti kävellyt, näin aivan uusia näkymiä ja maisemia. Pienet tien varressa olevat kasvitkin ovat mielenkiintoisia.

Kun on riittävän sairas ei jaksa välittää turhista asioista vaan keskittyy olennaiseen, joka on tämä hetki, tämän hetken tuskat. Kun henki salpautuu, tuntee olevansa kuoleman rajoilla.  Vähitellen tämäkin ajatus on pakko hyväksyä. Tosin lääkäri sanoi, että tajunnan menetys olisi rentouttanut lihakset.

Minun tieni on ollut vilkkaan ja uteliaan mielen tie. Siksi meditaatiossa edelleen ajatukset tunkeutuvat hiljaisuuteen. Tosin tänä kesänä en ole ehtinyt meditoida enkä tehdä harjoituksia .Ainoastaan Lääkäribuddhaa olen lähestynyt.  Nyt on aika rauhoittua. Sen sairaus opetti: hidasta ja rauhoitu.
Päivällä pää on jo melko rauhallinen, nyt harjoituksena on korvata nukahtamisessa mielihyväajatukset mielen rauhalla.

Olen aiemmin tiennyt, että kaikki tarvittava on sisälläni. Miksi etsiä muista sitä suurta, joksi itse on tultava? Olen alkanut sisäistää asiaa sairauden myötä. Erottaa mikä on tärkeää - oikeesti. Onnellisuuskin putkahtelee kovan kuoren alta.

Juttelin oman lamani ja Ringu Tulkun kanssa enkeleistä ja Valkoisesta veljeskunnasta. Molemmat pitivät asiaa aivan luonnollisena. Enkeleiltä sain mantran:" Minä olen valo, minä olen se mikä olen." Valkoinen veljeskunta taas kanavo mm: "Luota siihen että valo on sinussa. Et ole tullut hakemaan tietoa, olet tullut löytämään tiedon, joka on sisälläsi. Löydät oman rauhan sisältäsi. Luota siihen, että kaikki mitä olet kokenut, se kaikki mitä olet etsinyt, on jo sinussa". Kesti vuoden ja rajun sairauden ennen kuin nämä viestit menivät perille. Kova pää vaatii rankan harjoituksen.

Tajusin myös hengityksen tärkeyden. Se on meidän elinvoimamme. Ihmettelin kun huomasin vetäväni välillä rajusti henkeä sisään. Syy oli se, että olin hengittänyt vain keuhkojen yläosalla välttääkseni astmakohtausta. Nyt yritän muistaa hengittää sisään aina keuhkojen alaosaan asti.

Akong Rinpoche, joka ei taatusti valehdellut, kertoi tavanneensa Tiibetissä askeetin, joka otti kaiken tarvitsemansa energian hengityksen kautta veden lisäksi. Hän hyödynsi ympäröivää energiaa.  Se riittää, kun pääsee todella syvään meditaatiotilaan jossa elintoiminnon hidastuvat ja energian tarve vähenee.

Apropoo Akong Rinpoche. Pieni muisto. Hän kävi joka syksy Tiibetissä katsomassa Rokpan avustuskohteita. Minun piti liittyä hänen seurueeseensa ottamaan kuvia Suomen järjestölle.. Hän vain sanoi, että tule marraskuun alussa yhteen pikkukaupunkiin Tiibetin itärajalla. Myöhemmin hän tarkensi, että ei se varmaan ihan kuun alussa ole, voi mennä viikkojakin odotellessa ja minulla oli tärkeä tapahtuma täällä kuun lopussa. Bussi nousisi yli 5300 metriin vuoristossa. Jos vuoristotauti iskee, alas ei pääse kuin kävelemällä. Astmaatikolle hengitysongelmat eivät ole hyvä asia. Vielä pahempi asia oli, että kaupunkiin pääsi vain sleeper-busseilla. Yksi ystävä kertoi, että niissä on sankka kitkerän tupakan savu koko ajan ilmassa ja matkaan olisi mennyt 18 tuntia. En lähtenyt - terveydellisistä syistä.

Pyysin sairauteeni apua enkeleiltä, opettajilta, lamoilta. Lääkäribuddhalta jne. Enkelit toivoivat voimia ja käskivät seurata annettuja ohjeita. Ymmärrän tämän kahdella tavalla. Olen seurannut tiukasti lääkärien ohjeita ja se on auttanut. Mutta on myös henkinen puoli. Seuraan buddhalaisia ohjeita mielen ohjaamiseksi, jotta voin vastaanottaa kaiken kattavaa energiaa, jotta voin herkistyä sille - muille todellisuuksille.

Nyt vain piti laittaa kova kovaa vasten, jotta tämä tieto muuttuu käytännöksi, jotta muutan käytöstäni.  Siihen tarvitaan itsekuria ja tahdon voimaa, eli motivaatiota.

Seppo Tanhua tekee minulle astrokalenteriin pohjautuvia ennustuksia. Ne ovat todella hyvin kuvanneet kehitystäni ja vaikeuksiani. Hän kertoi ajankohdan, jolloin jotain merkittävää tapahtuu. Tapaan tuolloin enkeleitä oppaani opastuksella.

Sanotaan, että enkelit ilmoittavat läsnäolostaan pudottamalla sulkia ja höyheniä. Niitä on ollut tielläni. Sattumaako? Ehkä. Mutta se ei ole sattumaa, että autoni takaikkunaan oli liimautunut kaunis valkoinen 2-3 cm pitkä höyhen. Se kertoi, että minulla on kasvun varaa kunhan lakkaan etsimästä muista ihmisistä sitä suurta joksi minun on tultava.

Apua henkisellä tiellä voi saada kolmella tavalla henkioppailta. Usein et edes huomaa tai tiedä saavasi apua. Toinen mahdollisuus on että tiedät saavasi apua. Tosin apua on väärä sana. Useinkaan et saa suoranaista apua, vaan sinulle näytetään suunta, seuraava taso, johon sinun tulee pyrkiä. Ainakaan minulle ei ole annettu mitään itsestäänselvyytenä, vaan minun on ymmärrettävä itse kaikki. Kanavoijaa on jopa kielletty auttamasta minuna, kun hän kerran yritti. Kolmas tapa on suora vaikutus. Se tapahtuu kun esim. olen enkeliauttajalla ja hän kanavoi auttavaa energiaa suoraan charoihin ja puhdistaa niitä.

Minulla on nyt tiukka prosessi ajatusten hallinnassa. Ajattelen niin, ettei minulla ole vääriä ajatuksia, vaan on turhia ajatuksia. Ne koskevat yleensä tulevaisuutta, monia vaivaavat myös menneisyyden tapahtumat. Silloin et ole tässä hetkessä, et ole tietoinen ympäristöstäsi.

Olen sanonut aiemmin, että murehtimalla etukäteen et voi vaikuttaa tulevaan tapahtumaan. Nyt sanon, että murehtimalla asia menee ihan niin huonosti kuin ajattelet, tai niin hyvin kuin ajattelet.

Menneisyyden huonot kokemukset aiheuttavat usein vihaa. Se ei välttämättä tule ilmi vihana vaan ikävinä ajatuksina tai käytöksenä muita ihmisiä kohtaan. Viha on voitettava, jotta voisi olla onnellinen. Vihalla on aina syynsä (esim. lapsuudesta). Syyn löytämällä ei pääse eroon vihasta, mutta tulee toimeen sen kanssa, ettei se enää vaivaa.

Ajatusten hallinta menee usein niin, että huomaa järjen avulla ajattelevansa turhia tai loukkaavia ajatuksia ja päättää korjata asian seuraavan kerran kun ajatuksia tulee. Tätä tapahtuu monta kertaa, prosessi voi viedä kuukausia, jopa vuosia. Seuraavassa vaiheessa, ei tarvita järkeä, vaan ajatus väärästä ajatuksesta tulee automaattisesti ja ajatus pysähtyy itsestään. Tätäkin tapahtuu monta kertaa, kunnes ajatus loppuu. Jokainen turha ajatus vie pois tästä hetkestä.