Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Miten onnellisuudesta tuli uusi uskonto?
Miten onnellisuudesta tuli uusi uskonto? 7.1.16
Olen aiemmin kirjoittanut onnellisuudesta yksilön näkökulmasta. Tulevaisuuden Ystävät ry:n luentotilaisuudessa (14.12.15) onnellisuutta käsiteltiin yleisemmällä tasolla. Dosentti ja kirjailija Jari Ehrnrooth puhui aiheesta: “Miten onnellisuudesta tuli uusi uskonto” . Blogin lopussa on Dalai Laman kannanottoja onnellisuudesta.
Ehrnroothin mukaansa Raamatussa ei ole viitteitä onnellisuuden tavoittelusta. Sen sijaan antiikin filosofit miettivät asiaa paljonkin: hyvä elämä ja onnellisuus ovat korkein hyvä. Olemassaolomme tarkoitus on onnen etsintä sanoi Aristoteles. Se on saavutettavissa esim. nautintojen hallitsemisella - ja itsekurilla sanoo Dalai Lama.
Onnellisuutta mietittiin erityisesti 1800-luvulla monesta näkökulmasta (esim. Nietsche, Mill). Uskottiin, että utilitaristinen yhteiskunta tekee kaikista asukkaistaan onnellisia. Kun tavoittelee onnea ei vahingoita muita.
Wikipedia: Utilitarismin perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella. Filosofi John Stuart Mill määritteli utilitarismin opiksi, joka olettaa ”moraalin perustaksi hyödyn tai suurimman onnellisuuden periaatteen”. Tästä seuraa, että utilitarismin mukaan teot ovat oikein silloin kun ne edistävät onnellisuutta ja väärin silloin kun niillä on taipumus tuottaa onnettomuutta. Utilitarismissa moraalisesti hyvän toiminnan mittapuuna toimiva onnellisuus ei siis ole toimijan omaa onnellisuutta, vaan kaikkien niiden
onnellisuutta, joita toiminta koskee.
David Hume kirjoitti “ihmisen luontaisesta hyväntahtoisuudesta“, ja Charles Darwin: “ihmisen sympatiavaistosta”. Muuten evoluutioteoriaa Dalai Lama on arvostellut siitä ettei se ole henkisen kasvun evoluution teoria ja aina ei vahvin voita, vaan se joka tekee parhaiten yhteistyötä.
Länsimaissa ajateltiin, että yhteinen hyvä on hyvä ihmisille ja yhteiskunnalle. Ajateltiin, että onnellisuus on saavutettavissa. Pysähdytäänpä tähän. Alustaja sanoi, että kehitys pysähtyy kun kaikki ovat onnellisia. Minä käytin puheenvuoron ja väitin vastaan.
Onnellinen ihminen rakastaa ja löytää yhä uusia rakkauden keinoja ja kohteita. Buddhalaisuuden tavoitteena on onnellisuuden löytäminen. Kun Mahayanabuddhalainen sen löytää, hän ei pysähdy vaan ryhtyy auttamaan muita.
Seuraava merkkipaalu oli Jefferssonin laatima Amerikan itsenäisyysjulistus, jossa todetaan, että jokaisella on vapaus tavoitella onnellisuutta.
Keskustelussa useampi oli sitä mieltä, että onnellisuus on vain väliaikainen olotila. En ole samaa mieltä. Tiibetinbuddhalaisten munkkien aivoja on tutkittu ja heidän “onnellisuuskeskuksessa” tapahtuu pysyviä muutoksia. Ne ovat meditaation tuotetta. Lamat ja Rinpochet ovat pysyvässä onnellisuuden tilassa.
Talousteoria ja onnellisuus
Puheenvuorossani sivusin myös koulutustani koskevaa aihetta: talousteoriaa. Aika suuri yksimielisyys oli 1800-luvun lopulla, että raha tuo onnea. Sitten mietittiin mikä talousjärjestelmä on tehokkain rahan eli onnen tuoja.
“Paras onnellisuutta tuottava talousjärjestelmä on kommunismi” sanoi Dalai Lama ja jatkaa: “mutta se ei sovi ihmiselle”.
Erilaisista talousjärjestelmistä kapitalismi osoittautui tehokkaimmaksi ja sitä alettiin soveltaa käytännössä Länsimaissa. On paradoksi, että onnellisuutta etsittiin järjestelmällä joka tuotti tehokkaimmin onnettomuutta. Sinun voitto on minun tappio. Yksi tehokas keino oman onnellisuuden etsimisessä oli luonnon riistäminen ja tuhoaminen.
Valittavasti tämä ajattelu on edelleen vallalla talousteoriassa, jonka perusteet eivät ole muuttuneet sataan vuoteen, kun muut tieteenalat ovat menneet lujaa eteenpäin. Vuosi pari sitten Helsingin Sanomissa eräs dosentti kertoi, että raha on ainoa onnen mitta, muita mittareita ei tarvita. Minä ja moni muu vastasimme hänelle, että köyhälle raha tuo onnea, mutta kun vauraus kasvaa, onnea tuovat aivan muut ja usein henkisemmät asiat.
Jos kysyy pääministeri Sipilältä mikä tekee suomalaiset onnelliseksi hän vastaa taloudellinen kasvu. Se on hänen uskontonsa. Päivystävä dosentti taas sanoo, että pysyvä kasvu. Eli talousjärjestelmä ei toimi, jos ei ole luontoa tuhoavaa kasvua. “Hyvinvointiyhteiskunnat” ovat maalanneet itsensä nurkkaan. On olemassa aika hyvää kirjallisuutta vaihtoehtoisista talousteorioista, jotka eivät perustu äärettömään kasvuun.
Yhden uskonnon tavoite: onnellisuus
Otsikkoon liittyen sanoin, että on olemassa yksi uskonto, jonka tavoite on onnellisuus: buddhalaisuus. Ehrnrooth oli samaa mieltä. Hänen mukaansa YK:n perusasiakirjaan ovat Bhutanin buddhalaiset saaneet lisättyä onnellisuustavoitteen. Alustaja totesi myös, että buddhalainen ajattelu tuhoaisi nykyisen kuluttamiseen perustuvan talousmallin. Kysyn, onko se vahinko?
Lainaan jäljempänä Dalai Laman kirjaa “Onnellisuuden taito“: “Uskon, että meidän elämämme varsinainen tarkoitus on onnen etsintä. Se on selvä asia. Uskonnosta riippumatta, riippumatta siitä uskooko tähän uskontoon vai tuohon, jokainen meistä etsii elämässään jotain hyvää. Minä ajattelen, että koko meidän elämämme on liikettä kohti onnellisuutta”.
Dalai Lama puhuu henkisestä onnellisuudesta, ei tavaran luomasta väliaikaisesta onnellisuudesta.
“Buddhalaisuudessa viitataan neljään täyttymykseen tai onnellisuuden tekijään, jotka ovat vauraus, maallinen tyydytys, hengellisyys ja valaistuminen. Näihin neljään sisältyy ihmisyksilön onnen etsintä kokonaisuudessaan.” Lainaus käy yhteen nykyisten onnellisuustutkijoiden tulosten kanssa.
“…mitä suurempi on mielentyyneys, mitä suurempi on mielen rauha, sitä suurempi on kyky elää onnellista ja iloista elämää…. Mielenrauhan ja mielen tyyneyden perustana on lempeys ja myötätunto…. Ensimmäinen askel onnellisuuden tavoittelussa on siis oppiminen. Ensin on opittava millä tavalla kielteiset tunnetilat ja käyttäytymistavat ovat meille vahingoksi ja millä tavalla myönteisistä tunteista on hyötyä.”
Tiede on tulossa Dalai Laman kanssa samoille linjoille, että ihmismielen perimmäinen olotila on myötätunto. Ihminen on syntyessään hyvä. Tästä olen kirjoittanut ennenkin. Länsimaissa on perinteisesti ajateltu, mitä myös kapitalismi todistaa, että ihmisen käyttäytyminen on aina itsekästä ja tavoittelemme vain omaa etuamme.
Sevillan väkivaltalausunnossa (v. 1986) maailman 20 johtavaa tiedemiestä toteaa: “On tieteellisten tosiasioiden vastaista väittää, että meillä olisi synnynnäinen taipumus sotimiseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Sellaista käyttäytymismallia ei ole geneettisesti ohjelmoitu ihmisluontoon…” ” On oppimiskysymys kehitymmekö lempeiksi ja välittäviksi vai väkivaltaisiksi, aggressiivisiksi ihmisiksi.” Mitä minä sanoin, pahaa ei ole sinällään olemassa.”
“Onnellisuus on meidän elämämme tarkoitus” (Dalai Lama)
| ||