Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Buddhalaisuuden ja kristillisyyden eroja ja yhtäläisyyksiä
Buddhalaisuuden ja kristillisyyden eroja ja yhtäläisyyksiä 30.1.16
Mikkelissä syntynyt ja italiassa asuva arvostettu buddhalainen chan-munkki Tae Hye sunim opiskeli Turun ja Helsingin yliopistoissa mm. uskontotiedettä, historiaa ja filosofiaa ja hän mm. luennoi Helsingin uskontotieteen laitoksella.
Olen kuullut häneltä kaksi aivan mahtavaa esitystä. Ensimmäisessä hän vertailee itämaista ja länsimaista buddhalaisuuden harjoittamista (Henkinen blogi: Itämainen ja länsimainen buddhalainen 21.8.2012). Nyt hän puhui kristinuskon ja buddhalaisuuden eroista ja yhtäläisyyksistä Buddhalaisessa Sampo-keskuksessa Bodhidharman järjestämässä tilaisuudessa. Referoin ja kommentoin hänen esitystään.
Vielä on yksi luento on häneltä tulematta. Neljän Tuulen leirillä (katso ajatuksia kansio “Neljä Tuulta“) hän puhuu miten shamanismi on vaikuttanut buddhalaisuuteen.
Uskontojen kohtaamien on tullut yhä tärkeämmäksi. Esim. Suomen kirkossa on tapahtunut aivan mahtavaa kehitystä. Maahanmuuttajia ei ainakaan kirkon johdon puheiden mukaan haluta käännyttää vaan tukea heidän uskontoaan sopeutumisen edistämiseksi. Monikulttuurisuus on rikkautta.
Protestantit hylkii
Aasiassa suvaitsemattomampia buddhalaisia kohtaan ovat protestantit. Katolisten kanssa on sen sijaan monenlaista yhteistyötä. Tosin edellinen Paavi suhtautui yhteistyöhön kielteisesti siihen, että katoliset munkit ja nunnat meditoivat buddhalaisluostareissa. Nykyisen paavin kannanottoa vielä odotetaan.
Meditaatio ei ole uskonnollista, vaikka länsimaiset uskonnot sitä hyödyntää, mm. katolisuus ja ortodoksisuus. Jos mielen tyhjentäminen ja rauhoittaminen on uskonnollista, niin olkoon sitten. Meditaatio kuuluu kuitenkin kiinteästi hindulaiseen ja buddhalaiseen uskontotraditioon, jossa tavoite nimenomaan on mielen rauhoittaminen, ei Jumalan palvonta.
Myös hartaasti suoritetut rukoukset ovat meditaatiota. Kristinuskossa lähinnä meditoidaan jumalyhteyttä, tavoite ei ole muuttaa itseä, vaikka muutos varmaan tarkoittamatta tapahtuukin (autuuden kokeminen). Kristillinen mietiskely on tyhjyysmietiskelyä, mielen tyhjentämästä (Samatha). Buddhalaisuuden toisessa meditaatiomuodossa meditoidaan asettua ongelmaa, asiaa jne (Vipassana). Kun ego rauhoittuu, mieli on paljon selkeämpi miettimään asetettua ongelmaa.
Tae Hye puhui myös Kveekkareista. Heidän ainoa rituaali on mietiskely ja rakkaudellinen keskustelu. He pyrkivät kokemaan sisäisen valon. Tämä on lähellä käsitystä Buddhaluonnosta.
Katolisilla on rukousnauhat ja pyhimykset. Siksi heidän on helpompi ymmärtää meitä. Meniköhän Luther liian pitkälle? Kuuntelin pitkästä aikaa jumalanpalvelusta. Mietin onko Jeesuksella niin huono istunto, että häntä pitää kehua koko ajan. Kristillisillä uskonnollisuuden kohde on Jeesus, buddhalaisilla ihminen. Minun Jeesukseni yhtyy jälkimmäiseen mielipiteeseen, ei siis Raamatun Jeesus.
Sekauskonnollisuus
Aikanaan ihmettelin buddhalaisia, jotka kuuluivat Suomessa kirkkoon ja noudattivat myös sen rituaaleja. Se on Aasiassa yleistä. Kiinalaiset ottavat Taolaisuudesta, Konfutselaisuudesta ja Buddhalaisuudesta tilanteeseen sopivia ajatuksia ja rituaaleja. Yleensähän länsieurooppalaisilla buddhalaisilla on kristillinen tausta.
Sekauskonnollisuus lisääntyy. Buddhalaisuudesta voidaan ottaa sopivia keinoja kuten meditaatiota, mantraa jne. Ei se ole paha, ne on tarkoitettu käyttäviksi. Buddhalaisuus ei ole samalla tavalla uskonto, jossa palvotaan Jumalaa, vaan se on keinovalikoima sisäisen rauhan saavuttamiseksi. Meillä ei ole Luoja-Jumalaa vaan tiede jakaa käsityksemme maailman synnystä.
Löysin valistuneen olennon nimeltään Jeesus buddhalaisuuden kautta vaikka perheeni oli uskonnollinen ja raahasi minua jumalanpalveluksiin. Netistä huomasin, että meitä on paljon, jotka olemme löytäneet Jeesuksen buddhalaisuuden kautta. Jeesus on yksi valaistuneista olennoista, on vaan päässyt pitemmälle kuin monet muut. Hänhän tuli maan päälle auttamaan. Tosin nyt väitetään, ettei täällä ole dokumenttien mukaan elänyt koskaan henkilöä nimeltä Jeesus. Olen mneossa kuuntelemaan Teemu Kassilaa aiheesta Jeesus Tiibetissä (tulossa kirja). Maailman asioista päättävässä 12 Neuvostossa (löytyy Wikipediasta) on mukana Jeesus ja Buddha Maitreia, mutta ei Allahia eikä Brahmaa.
Tae Hye puhuu abrahamilaisista uskonnoista. Minusta se on hyvä termi. Se muistuttaa, että Juutalaisuudesta syntyi Kristinusko ja molemmista Islam. Ne uskovat tähän maailmaan, josta siirrytään Jumalan maailmaan tai helvettiin.
Buddhalaisilla tuhansia maailmanjärjestelmiä ja todellisuuksia. Tiedekin alkaa olla samoilla linjoilla. Maailmanjärjestelmä syntyvät, rappeutuvat, kuolevat - ja syntyvät uudelleen. Taidamme olla rappeutumisvaiheessa.
Eli olemassaolo ei rajoitu tähän todellisuuteen tai maailmaan. On näkymättömiä olemiseen tasoja, mutta ei luterilaisilla (katolisilla ja ortodokseilla on pyhimykset). Aika-käsiteestä en puhu tässä yhteydessä mitään, kun en vielä ymmärrä asiaa.
Maailma on syntynyt syyn ja seurauksen tuloksena, ei ihmeen kautta. Maailma toimii tiettyjen tieteenkin todistamien lakien mukaan. Ihmisen abstrakti ajattelu on kehittyneempää, eläimet ajattelevat mielikuvilla.
Kristillisyydessä tärkeitä on sokea usko. Dharman tiellä syntyvä usko ei perustu pelkoon vaan luottamukseen. Asioita ei saa uskoa sellaisinaan, ennen kuin ne itse tajuaa. Kristinuskossa kyseenalaistaminen on kiellettyä. Buddhalaisen on itse koettava, nähtävä ja ymmärrettävä.
Kaikilla buddhalaisilla suuntauksilla on samat Neljä Jaloa totuutta kärsimyksestä ja Jalo Kahdeksanosainen Tie. Tiellä viisaus kehittyy. ymmärtää olemassaolon luonnetta, pysymättömyyttä ja takertumattomuutta.
Buddhalaisuudessa on eri tasoja harjoittajasta riippuen. Lännen harjoittaminen on yksilöllisempää ja joskus älyllisempääkin kuin idässä
Tae Hye puhui myös shamanismista (Tiibetissä Bön), josta hindulaisuus ja buddhalaisuus on saanut vaikutteita, aivan kuin meillä kansanusko vaikutti kristinuskoon. Mutta tästä aiheesta enemmän kesällä.
| ||