Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Henkisestä tiestä 2
Henkisestä tiestä 2 22.4.16
Minä en useinkaan päätä itse näitten blogien aihetta. Sain palautetta yhdeltä lukijaltani ja tuli tunne, että pitää tänä keväänä keskittyä henkisen tien eri puolien kuvaamiseen. Ja kuinka ollakaan Bodhi Melong n:o 24 (Biokustannus) oli todella hyvä Lama Thubten Yeshen juttu otsikolla ”Asenne on tekoa tärkeämpi”.
Mutta ensin vielä kärsimyksestä. Lama Dorjen opetuksissa (edellinen blog) kerrottiin yli 80 vuotiaasta nunnasta, joka on aina hyvä päällä. Hänellä on vaikea ja tuskainen lonkkavika, mutta aina kun on mahdollista, hän tekee täyskumarruksia, joiden on oltava melko tuskaisia. Mutta ne eivät haittaa, kun mieli on onnellinen.
Ajattelin omaa tietäni. Olen ollut sairas yhtä soittoa jo vuoden, mutta niin helvetin kovapäinen. En vieläkään saa otetta laihduttamisesta, vaikka viime kesänä syömisestä tehtiin kauhunhetkiä. Vaikka söin kuukauden vain mehukeittoa, jokaista syömistä edelsi suorastaan kauhun hetkiä, kun tiesin, että syömistä seurasi raju tukehtumiskohtaus.
Pääsisäisen jälkeen jo kerran sairaalassa ja kerran lääkärissä. Kyllä kärsimys vie vieläkin mennessään. Ei jaksa tehdä harjoitusta, ei jaksa kontrolloida syömistä ja mikä pahinta, menettää onnellisuuden tunteen – elämän hallinnan. Nyt kun taas on parempi hetki, kaikki edellä olevat onnistuvat. Miksi minä annan tämän tapahtua? Miksi menen ruikutukseeni mukaan? Enkö osaa asettua sen yläpuolelle. Jos pystyn säilyttämään onnellisuuden ja myötätunnon, vaikka olenkin sairas, olen jo pitkällä.
Yksi asia on kyllä selvä. En pelkää kuolemaa. Sitä kyllä tuli ajateltua pahimmissa sairauskohtauksissa. Olen kertonut, että suhteeni kuolemaan muuttui, kun koin unessa edellisen elämäni kuoleman ja se tuntui hyvältä. Sama tunne tuli, kun pyörryin. Minä suorastaa odotan mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, vasta silloin tiedän missä kohtaa henkisesillä tiellä olen.
Se ei kuitenkaan ole oikea asenne, että huonoina hetkinä ajattelin kuolemaa kärsimysten poistajana. Mutta sekin oli koettava, että oppisin Ihmiselämän olevan arvokas. Tantran tieni rajuutta osoittaa se, että pelkäsin sairaalassa mielenterveyteni järkkyvän, kun mielialalääkitys nostaa aluksi tosi vahvan masennuksen. Hirveä tauti.
Mitä suurempi kärsimys, sitä parempi harjoitus. Harjoituksen pitäisi johtaa oivallukseen, ymmärtämiseen. Olen törmännyt sanaan oivallus paljon viime aikoina. Se on buddhalaisella puolella henkisen tien ainoa tavoite.
Mutta palataanpa Thubtenin herättämiin ajatuksiin, ensin henkisen tien valinnasta. Ennen vaativalle matkalle lähtöä on tutkittava karttaa, mihin on menossa. Henkisellä tiellä eksyy helposti ilman kunnon karttaa, jota opettaja päivittää. Henkiset virheet ovat paljon pahempia kuin maalliset. Maalliset virheet eivät vie mielisairaalaan. Väärällä asenteella harjoitus vie päinvastaiseen suuntaan. Tärkeintä ei ole teko vaan asenne.
Thubtenin mukaan ennen kuin henkiselle tielle lähdetään, pitää tuntea nykyinen tilanne, ruumiinsa, puheensa ja mielensä ominaispiirteet. Sanoisin tämän asian toisin. Kaikki tuo on mielestäni henkisen tien alkuvaihetta – itsensä ja oman tilanteensa oppimista. Vasta kun on selvittänyt omat traumansa ja lapsuutensa lukot, puhdistanut itsensä, voi jatkaa henkisellä tiellä. Tähän selvitystyöhön voi mennä ihmiselämiä. Tämän tien osaa parhaiten vain itse, opettaja antaa vain reseptin tai neuvon, mitä polkua on hyvä jatkaa, mutta päätöksen teet sinä itse.
Joskus tuntuu, että monelle kristitylle on tärkeintä mitä tehdään (sunnuntaina kirkkoon) kuin se miksi tehdään, joka taas on meille tärkeä.
”Mitä tahansa” sanoi Ringu Tulku, kun kysyin, voinko ottaa shamaaniopettajan. Ja jatkoi: kunhan motivaatio ja Dharma (opillinen tieto) on riittävän vahva”. Niinpä otin shamaaniopettajan Charles Lawrence ja löysin energian, johon buddhalaisella puolen olisi vaadittu kolmen vuoden retriitti.
Motivaatio on ainakin buddhalaisella tiellä ensiarvoisen tärkeää. Vain motivaatio pitää sinut oikealla tiellä, teet harjoituksia oikealla mielellä. Motivaatiota ei ylläpidä kukaan muu kuin sinä itse. Mikään ei onnistu pakolla, on oltava tarve itsenä tutkimiseen, itsensä paljastamiseen ja sen kestämiseen ja käsittelemiseen mitä sisältä löytyy. Pyrittävä täydelliseen avoimuteen itseään kohtaan. Meditaatio on yleisin, helpoin ja vaarattomin keino. Opettaja tulee, kun olet siihen valmis. Tunnet vetoa johonkin opettajaan. Mutta opettaja on valittava järjellä - ei tunteella. Opettajat itse kehottavat testaamaan heitä. Jotkut ovat hyvä tieto- toiset tunneasioissa. Toiset ovat empaattisia, toiset joskus äkäisiä, Ihmisiä kun hekin ovat.
Dharman osalta viittaan tiekarttaan. Sinulla on oltava jonkinlainen käsitys, mihin tilaan tiesi vie, ja miten etenet. Papit kertovat sinulle asiat valmiina, mutta Lama edellyttää, että ymmärrät itse. Monet buddhalaiset perusopetukset ovat vaikeita ymmärtää. Olen yrittänyt jo 15 vuotta, mutta epäselvää vielä on. Buddhakin antoi aivan päinvastaisia opetuksia eri kehitysvaiheessa oleville oppilaille. Hän edellytti, ettei hänen opetuksiaan hyväksytä ymmärtämättä.
Ja lopuksi tarvitaan uskoa. Ei ulkopuoliseen Jumalaan, vaan siihen että lopulta Jumala löytyy meistä itsestä. Joka päivä henkisellä tiellä löydät yhä enemmän Jumalaa itsestäsi, vaikka et sitä itse aina huomaa. Mutta kun olet vilpitön päämäärällesi, Jumala löytyy. Tuolla aiemmassa blogissa olen kuvaillut, miten valaistuminen tuo paljon maallista hyvää mielen selkiydyttyä. Se tuo myös henkistä hyvää, uuden maailman, muta siitä minä en vielä tiedä mitään.
Ensi kerralla käsittelen miten kulttuuri muokkaa henkistä tietä eri uskonnoissa – ja siitä ettei Buddhalaisuus ei ole uskonto
P.S. Muuten olen ajatellut, että syksymmälle voitaisiin tavata halukkaiden kanssa jossain luonnossa. Lähinnä ajattelin tapaamista niille, jotka haluaisivat jutella henkisestä tiestään. En opettaisi mitään, juteltaisiin vain omista kokemuksista. Loppukesästä sen vuoksi, että Neljän Tuulen leiri on minulle kovasti tärkeä. Sinne on tulossa kaikki pyydetyt shamaanit, tietäjät ja parantajat. Hekin odottavat leiriä innolla. Siellä tulee tapahtumaan henkisellä tasolla jotain merkittävää. ”Ajatuksia” kansiossani otsikolla ”Neljä Tuulta” on kaikki tarvittava tieto leiristä. Etukäteiskiinnostus on ollut mahtavaa.
Tapaan myös elokuussa Suomessa ehkä Dalai Laman jälkeen arvostetuimman Sakya Trizin Rinpochen ( http://hhthesakyatrizin2016.fi/register/ ). Sain häneltä siunauksen Intiassa.
| ||