Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Buddhalaisuus idässä ja lännessä
Buddhalaisuus idässä ja lännessä 22.1.17
Ploki perustuu Taehye sunimin alustukseen buddhalaisessa Sampokeskuksessa 8.1.17.
Buddhalaiset ydinopetukset ovat samat kaikilla buddhalaisuuden suuntauksilla: zeniläisillä, tiibetinbuddhalaisilla, theravadabuddhalaisilla jne. Niin tai yhdestä en ole varma. Eräs ystäväni kertoi eronneensa Timanttipolusta, kun itseään lamaksi kutsuva Ole Nydahl oli hyökännyt Islamia vastaan. Buddhalaisuus hyväksyy kaikki uskonnot. Suvaitsevaisuus on buddhalaisuuden ominaisuus
Joidenkin uskontojen perusopit ja varsinkin kielteiset puolet ovat syntyneet ihmisen itsensä tulkinnoista (kristinuskon perusti Paavali), ei Jumalan alkuperäisistä opetuksista. Näin on käynyt myös kristinuskossa. Joskus tuntuu, että kristinuskossa on paljon enemmän mystiikkaa, magiaa ja taikauskoa, kuin esim. tiedekeskeisessä tiibetinbuddahalaisuudessa.
Raamattua on muutettu monta kertaa. Koraani on alkuperäisessä muodossaan mutta sitä tulkitaan omaksi maalliseksi eduksi (miesten ylivalta)
Kuitenkin zeniläinen, tiibetinbuddahalinen tai therevadaharjoitus näyttävät aivan erilaisilta. Buddhalaisuus on joustava uskonto. Kun se on saapunut johonkin maahan se ei ole tuhonnut alkuperäisiä uskontoja, vaan tullut niiden rinnalle. Se on omaksunut rituaaleja ja kulttuurisia muotoja aiemmista uskonnoista ja vallinneesta kulttuurista.
Zen perustuu hyvin suoraan ja yksinkertaiseen meditaatioon. Tiibetinbuddhalaiseen Vayaranaan kuuluu meditatiivisten jumaluuksien visualisaatiota, tantraa, mantraa, mandalaa, itseanalyysia jne Siihen kuuluu melko rikas filosofinen ja opillinen kirjallisuus. Tiibetinbuddhalaisuus on kiinteässä yhteistyössä tiedemiesten kanssa antavana osapuolena (esim. Mindfullness). Mutta kaikissa suuntauksissa meditoidaan.
Olin suomalaisen thaiyhteisön tilaisuudessa. Theravadamunkki puhui koko ajan. Kysyin mitä hän puhuu. ”Miten Kelassa asioidaan” oli vastaus.. Usein luostareilla on hyvin keskeinen asema kylän elämässä. Toiminta vastaa seurakuntien toimintaa meillä. Yhteisöllisyys on paljon tärkeämpää kuin lännessä. Theravada on hyvin munkkikeskeinen, palvonnallinen suuntaus. Palvonnallisuus ei kaipaa meditaatiota eikä ymmärrystä, eikä varsinkaan kriittistä ajattelua, kuten ei kristinuskokaan.
Kiinalainen valitsee kuhunkin tilaisuuteen sopivan seremonia buddhalaisuudesta, taolaisuudesta tai konfutselaisuudesta. Usein buddhalaisuus on imenyt vaikutteita shamanismista. Tiibetinbuddhalainen viides perimyslinja on
Tiibetin alkuperäisuskonto shamanistinen Bön. Taehye piti Neljän Tuulen leirillä mahtavan esityksen buddhalaisuuden ja shamanististen alkuperäisuskontojen yhteiselosta.
Venäjän Tuvassa shamanismi ja buddhalaisuus elävät rinta rinnan. Niinhän ne elävät näissä minun blogeissanikin.
Buddhalaisuus levisi Aasiassa ensin kaupunkien sivistyneistön keskuuteen varmaan senkin vuoksi, että buddhalaisuus haastaa älyn. Myöhemmin se levisi kansa keskuuteen. Useinkaan kansa ei osannut lukea eikä kirjoittaa, joten syntyi buddhalainen monipuolinen taide. Tanghat, taulut ja patsaat olivat opetuksen välineitä. Palvonnallisuus on ominaista aasialaiselle buddhalaisuudelle.
Länsimaihin buddhalaisuuden rantautuminen alkoi 1800-luvulla. Buddhalaisia tekstejä alettiin kääntää. Ensin oppineet ja filosofit tunsivat vetoa buddhalaisuuteen. Sen jälkeen alkoi opettajia tulla idästä Eurooppaan.
Aasiassa buddhalaisuus liittyi vankkaan traditioon, buddhalaiseksi synnyttiin buddhalaiseen yhteiskuntaan, aivan kuin Suomessakin oli vielä sata vuotta sitten kristinuskossa.
Länsimaissa buddhalaisilla on usein kristillinen tausta. Kristinuskoon pettyneet ihmiset kääntyvät buddhalaisiksi. Niin kävi minullekin ja buddhalaisuuden kautta löysin valaistuneen olennon nimeltään Jeesus. Näin tuntuu käyneen aika monelle. Tuolla aiemmin julkaisemassani blogissa hän kanavoinnissa puhui vain rakkaudesta, ja otti etäisyyttä kirkkoon ja Raamattuun, kun sitä häneltä tiedustelin
Länsimaisia viehättää, että buddhalaisuus edellyttää ajattelua, oppien omaksumista. Samoin se sallii kaiken kritiikin, jopa yllyttää kyseenalaistamaan. Ja mikä tärkeintä länsimaalaiselle, se on yhtä tieteen kanssa. Tai pikemminkin tiede todistaa asioita todeksi, jotka me olemme tienneet jo 2500 vuotta. Buddhalaisuus ei sido, olet vapaa ajattelemaan mitä haluat. Ja se hyväksyy kaikki muut uskonnot, jos ne sisältävät myötätuntoa ja rakkautta.
Länsimaissa ihminen valitsee buddhalaisuuden itse. Sitä ei sanele vanhemmat, eikä yhteiskunta. Vahva motivaatio lähtee ihmisen sisältä, uteliaisuudesta, tiedon halusta, elämän tarkoituksen etsinnästä. Länsimaissa buddhalaisuus on usein melko analyyttistä, filosofista, meditatiivista Sisältö on tärkeä, ei useinkaan muoto. On vaan niin, että omaa sisäistä analyysiään pelkäävät takertuvat muotoon.
Länsimaissa ensin luetaan kirjoja ja kiinnostutaan. Aletaan tutkia oppia tietoisesti. Tai aletaan ensin vain meditoida. Vähitellen aletaan opiskella Buddhan opetuksia. Syntyy kriittinen ajattelu, joka vie eteenpäin.
Länsimaalaisille vain on vaikeaa omaksua ajatus, että on uskonto, jossa ei ole varsinaista Jumalaa ja se löytyy sinusta. Sinusta voi tulla valaistumalla Jumala. Jumalan pilkkaa sanoisi kristitty.
Buddhalaista filosofiaa ei opi eikä ymmärrä pelkästään opetuksista ja kirjoista. Oppi on omaksuttava. Henkisen tien edetessä alat ymmärtää yhä enemmän oman kriittisen ajattelusi pohjalta. Kaikkea ei ymmärrä heti.
Taehye jakoi länsimaalaiset buddhalaiset seuraavasti:
Älyköt, joita kiinnostaa buddhalaisuuden älyllinen puoli. Jos tämä kiinnostaa kannattaa lukea kirja Munkki ja filosofi (Revel& Ricard). Kirja osoittaa miten klassinen länsimainen filosofia on hyvin lähellä buddhalaisuutta. Samoin lähellä on myös Teosofia.
New Age-väki on kiinnostunut buddhalaisuudesta, hindulaisuudesta, äiti Ammasta, shamanismista jne. Heille opilliset kysymykset eivät ole kovin tärkeitä. Ilman niitä ei buddhalaisuudessa kuitenkaan pääse henkisellä tiellä eteenpäin.
Ekologit ja pasifistit korostavat buddhalaisuuden elämän kunnioittamista.
Mielen rauhaa etsivät. Buddhalaisuuden mukaan mielenrauha syntyy puhdistamalla mieli. Se tapahtuu meditaatiolla, mutta tiibetinbuddhalaisuudessa on paljon mielen puhdistamiseen liittyviä harjoituksia.
Kristillisbuddahalaisiet kuuluvat kirkkoon. Ehkä ympäristön ja yhteiskunnan paine ovat niin kovia, ettei kirkosta haluta erota.
Piilobuddhalaiset eivät ole kovin näkyviä, mutta heidän puheensa ja kirjansa ovat linjassa buddhalaisuuden kanssa, kuten tähtitieteilijä ja yleisnero Valtaoja. Näitä syntyy yhä enemmän.
Uskon, että tässä kuvamani kehityskulut on sovitettavissa myös hindulaisuuteen.
Yhtenä Suomen buddhalaisen unionin perustajista ja ensimmäisenä puheenjohtajana uskon tuntevani Suomen buddhalaisen kentän hyvin. Mitä järjestöä suosittelisin Sinulle? Zeniä on helppo suositella. Se on hyvin kurialainen ja selkeä suuntaus.
Theravada ei ole oikein länsimaalaisten juttu munkkikeskeisyydessään.
Jos edellä oleva juttu kiinnosti Sinua, voisi tiibetinbuddhalaisuus olla se juttu. Oman tiensä kulkija voi ehkä vierastaa buddhalaisten järjestöjen noudattamaa rituaali- ja harjoituskeskeistä linjaa. Se sopii aika monelle, minulle ei sopinut.
Jotkut tietävät buddhalaisuudesta paljon enemmän kuin itsestään. Se ei ole tarkoitus.
Itse olen edennyt harjoitusten, meditaation, rituaalien ja muotojen ulkopuolella. Nykyään ne kyllä saattavat minut energiatilaan. Minun tieni on ollut kyseenalaistamisen, itseanalyysin tie - itseopiskelun. Se kuitenkin edellyttää, riittävän vahvaa tietopohjaa (esim. psykologiasta), joka edellyttää opiskelua. ”Mitään vaan, kunhan Dharma (oppi) ja motivaatio ovat riittävän vahvat” sanoi Ringu Tulku Rinpoche, kun kysyin, voinko ottaa shamaaniopettajan.
| ||