Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Tässä sitä mennään
Oliskohan aika taas katsella missä Jussi menee?
Kirjoitinkin jo Neljän Tuulen kesäleiristä, miten olen päättänyt uskoa itseeni, enkä aina vaadi minussa tapahtuneilta asioilta tieteellistä näyttöä, toistuvuutta, vaan uskon ilman sitäkin. Sanoin leirillä uskovani, että levitän ympärilleni hyvää energiaa. Ja kun kerran sain enkeleiltä pyhässä saaressa pyhä-vihkimyksen, voin kai minäkin pyhittää.
Aloitetaanpa energiasta. Minun egoni ei levitä läheskään aina tätä hyvää energiaa – usein päinvastoin. Ihmettelin aikanaan, kun lama kysyi minkälainen olen humalassa. Olen silloin hyvän tuulinen ja hauska. Nyt tajuan, että se on todellinen luontoni. Se säteilee. Ego vaan on tallannut sen alleen.
Minun on ollut vaikea uskoa, että tällä ärtsyllä luonteellani levitetään hyvää energiaa. Minun on vain häivytettävä ärtsy pintakerros. Saatava ego ymmärtämään, että mielihyvähakuisuus ei ole emää se mitä haluan. Koko talousjärjestelmämme perustuu ihmisen mielihyvähakuisuuteen ja sen aiheuttamaan kärsimykseen, kun ei ole aina varaa ostaa kauneinta ja parasta.
En enää ajattele, että mikähän minusta tulee isona. En ole vielä mitään erityistä, eikä tarviikaan olla, ihan hyvä näin.
Ei vaineskaan. Onhan paljon tapahtunut. Leirillä useamman kerran olin ”sattumalta” paikalla, jossa mieleeni tuotiin, että siitä olisi hyvä jakaa parantavaa energiaa. Tai nostattaa energiaa. Kokeilin, onnistuuko se saunassa äänellä. Taisi onnistua.
Näissä hommissa ei läheskään aina tiedä mikä on oma osuus prosessissa. Olinko minä se joka nosti energian? Sen tiedän, että moni esitys on mennyt tosi hyvin, kun olen ollut paikalla. Se on toistunut niin monta kertaa, että on pakko uskoa ja onhan se sanottukin minulle esiintyjän toimesta.
Olen kokenut energiahalausta myös ”maallikoihin”, eli ihmisiin, jotka eivät ole meidän tavalla herkkiä. Kyllä hekin väittävät, etä heille tuli hyvä olo. Mutta onko se vain kohteliaisuutta?
Senkin tiedän, että minulla olisi ehkä paremmin kykyä energiaparantamiseen, kuin monella sitä ammatikseen harjoittavalla. Miksi siis en käytä tätä taitoa?
Vaikea asia. Aiemmin ajattelin, että minulle näytetään minun tehtäväni loppuelämässä. Se on varmasti mahdollista vieläkin. Mutta minullahan on vapaa tahto, minun on tehtävä valinta. Henkioppaani ohjaavat minua sillä tiellä. Ja toisaalta auttaessaan, he kyllä ovat ohjanneet tietäni ja valmistelleet tulevia tehtäviä. On tää vaikeeta! Kun joku kertois.
Minä kyllä olen yhä enemmän onnellisuuden tilassa. Sen minä osaan sanoin kertoa. Myös itsensä kehittäminen ja näiden ajatusten ajattelu pitää vanhustakin virkeänä. Mutta muuta oloa on vaikeampi kuvata käsittein. Se on jonkinlainen energiatila. Hidas, rauhallinen, vähän raskas. Mieli on tyhjä, se on vain. Se on varmaan vielä kuvittelua, mutta tunnen lievästi olevani osa jotain muuta – henkimaailmaa – energiaa.
Ja joillekin lohdutukseksi, minä olen ollut tosi huono meditoija. En ole meditoinut säännöllisesti pitkään aikaan. Meditaatiotila tulee nyt missä ja milloin vain. Se on helppo saavuttaa. MUTTA varsinkin alussa tulee meditoida. Tulee hallita tekniikka ja löytää mielen rauha ja hallinta.
Tiibetinbuddhalaista Vayaranan tantraprosessia ei voi oikein opettaa. Siitä ei ole kirjoja eikä opetuksia. Sitä kai ei voi itse valita. Sen tiedän, että Tai Situ Rinpochen voimansiirto aloitti/voimisti prosessia.
Ennen Rinpochea energiaopettajani Juan Lopera sanoi, että olen chakrojen ja energiakanavien puhdistusprosessissa. Tämä vaan selitykseksi, miksi olen huono meditoija. Paras kirja aiheesta on kristityn kirjoittama, elikkä kyseessä on eri uskonnossa ilmenevä ilmiö. Se vain on nopea ja siksi raskas. Voi valaistua jopa yhden elämän aikana, mihin Tai Situn minulle antama nimi myös viittaa.
Kun menee itseensä pitää olla hampaisiin asti aseistautunut. Minä olen oppinut, muut ovat opetettuja. Olen todella syvällä itsessäni. Ja mitä syvemmällä käyn sitä paremmin osaa opettaa ja ymmärtää. Akong Rinpoche sanoi, että kyllä Lontoosta Skotlantiin luostariin voi lentääkin, mutta kävelemällä oppii paljon enemmän. Se vaan on niin h.vetin raskasta minulle ja erityisesti vaimolle. Aina kun luulee, että no nyt tämä homma on hoidettu, huomaa itsessään uusia polia, joihin on puututtava. Ja jokainen puuttuminen voi viedä kuukausia jopa vuosia, ennen kuin asia muuttuu.
Niin ja väsymys. Siitä en eroon pääse, koskaan. Ruumiin omaksuu yhä hienompia energiatasoja ja se väsyttää. Sanoi itsekin väsynyt Charles, jossa on samaa energiaa kuin minussa. On pakko syödä kofeiinitabletteja, jos on edessä haastavampi homma. Silloin huomaan yllätyksekseni, että kyllähän minun ruumiini on fyysisesti ikäistään nuorempi, kuten testitkin osoittavat. On vaan niin väsynyt, ettei jaksa. Olen tapellut painoni kanssa pitkään, mutta väsymys vie tahdonvoiman.
Olen usein ihmetellyt lamoja miten vähän he liikkuvat ja kuinka yksipuolista ruokaa syövät normaalioloissa. Itse yritän liikkua ja jumpata paljon ja syödä monipuolisesti. Olen päättänyt elää 92 vuotiaaksi, joten on pakko huolehtia itsestään.
On vaan usein niin seesteinen ja hyvä olo. Ehkä 16 vuoden ja edelleen jatkuva kärsimys ja sairaudet ovat olleet sen arvoista. En enää odota, että tämä loppuisi ennen kuolemaa. Toivon vaan, että olisi erityisesti fyysisesti helpompaa. Olen viidennessä ulottuvuudessa (älkää kysykö mitä se merkitsee), opettajani on yhdeksännessä, joten kyllä tässä vielä muutama elämä tarvitaan.
| ||