diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Tiede ja huuhaa

Lue lisää »

Taiteen talo Espoonlahteen?

Lue lisää »

Tappaako äijäenergia luovuuden?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31          
Tietotori

Pyhä maa


Pyhä maa                                               13.6.18

Taas on tilanne, että haluan vetäytyä omiin oloihin. Edellisen kerran se tapahtui vajaa 10 vuotta sitten ja oli oikea ratkaisu. Olin tuolloin Buddhalaisen Unionin puheenjohtaja. Minulla oli kokemusta politiikasta, etujärjestötoiminnasta. Olin tiedottamisen ja vaikuttamisen ammattilainen. Varapuheenjohtaja ei ollut mitään näitä ja torpedoi koko ajan monella tavalla toimintaa.

Olin myös Neljän Tuulen puheenjohtaja. Olimme Charlesin ja hallituksen kanssa sopineet yksimielisesti, että seuraava kesäleiri olisi ollut pitkälti samanlainen kuin todella hyvin onnistunut 20-vuotisleiri. Olisin halunnut, että leirin valmistelu oli henkinen kasvuprosessi. Yhtä lukuun ottamatta koko hallitus irtisanoutui vähitellen ajatuksesta ja pyysi siksi minua eromaan.

Kumpikin ajoi minut tilanteeseen, että oli aika keskittyä itseensä. Pian tulivat rajut sairaudet, jotka oli tarkoitettu minun kehittymisekseni.

Olen taas tyhjän päällä. Väsynyt ja sairas. Enkelit sanovat, että olisin valmis. Mihin? Ei ole opettajaa eikä auttajaa, joka kertoisi missä menen. Siksi erakoidun taas itseeni ja yritän tavoittaa jumalista energiaa. Tiedän, miten se saavutetaan, mutta olotila ei vielä pysy. En enää kuvittele mitään itsestäni. Odotan, että minulle kerrotaan luvatusti, mikä on elämän tehtäväni.

Osa lukijoistani on Neljän Tuulen jäseniä. Jäin pois hallituksesta. Olen miettinyt paljon yhdistyksen tehtävää. Sääntöjen mukaan ”Four Winds on toimintaa, jolla halutaan löytää alkuperäiskansojen henkisen perinteen pohjalta ratkaisuja nykyihmisen ja hänen kuormittamansa maapallon ongelmiin sekä edistää yksinkertaista tapaa elää sopusoinnussa luonnon kanssa.”

Meillä on valtava Saamen kansan henkinen ja luonnon viisaus, jota voisi hyödyntää. He ovat eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa. Loppujen lopuksi animismi on ollut hyvin yleistä eri puolilla maailmaa.  Eri suuntauksissa on paljon yhteisiä piirteitä, keskeisin on maaäiti – pyhä.

Tämä tuli esiin, kun Australian aboriginaalien ja saamelaisten edustajat tapasivat Espoon etnografisessa Helinä Rautavaaramuseossa, jonka pitäisi olla Neljän tapaisen yhdistyksen tärkein kontakti. Kumpikin edustajista olivat samaa mieltä: maa on tärkein, elämän luoja -pyhä.

Minulla on ollut kova hinku saada jumalista energiaa Kruunuchakran kautta. Olen liian usein unohtanut maadoittamisen tärkeyden. Maaenergia on aivan yhtä tärkeää, kuin Kruunuchakran energia. Ilman maaenergiaa voi vahingoittaa itseään liitelemällä ”muissa maailmoissa”.

Saamelaisten lailla aikanaan lapset erotettiin Australiassakin vanhemmistaan ja vietiin pakolla muualle kouluun. Lapset menettivät kontaktin vanhempiinsa. Aboriginaaleilla on kuitenkin täydelliset sukupuut, jotka voiva olla kymmenen metriä pitkiä. Sieltä lapset löysivät vanhempansa.

Kun englantilaiset tulivat Australiaan, se oli ”Terra Nullius” tyhjä maa. Roomalaisen oikeuden mukaan se on maa, joka ei kuulu kenellekään. Kuitenkin aboriginaalit olivat eläneet siellä muutama kymmenen tuhatta vuotta aiemmin.

Meille näytettiin Australian vuoriston karttaa, jossa ei ollut mitään. Seuraavaksi näytettiin samaa karttaa, mutta siihen oli lisätty alueen pyhät paikat. Kartta oli täynnä niitä. Ne olivat kertyneet vuosisatojen saatossa. Ei mikään tyhjä maa.

Aborigaalien mukaan tulemme maasta. Kaikki on yhtä (kuten minäkin ajattelen). Kun äiti on raskaana, tulee maan henki sikiöön. Kuten muillakin alkuperäiskansoilla myös tanssilla, tarinoilla, lauluilla musiikilla ja rituaaleilla on suuri merkitys. Kaikki puut ovat heille pyhiä

Jotkin maisemat puhuttelevat ihmistä enemmän kuin muut. Osittain se johtuu varmasti aiempien elämien muistoista. Itselleni maan autius ja avaruus tuovat syvän rauhan tunnun. Samoin on vuorien kanssa. Sama tunne on suomalaisessa metsässä. Nämä paikat herättävät tunteita. Ne levittävät hyvää energiaa.

Siksi kirkotkin rakennettiin ”pakanoitten” pyhille paikoille.

Paikoilla itsessään on varmaan tämä energia, mutta pyhissä paikoissa ihmiset ovat rituaaleillaan luoneet pyhän energian, joka on aistittavissa.  Jo pelkästään metsän energian voi tuntea. Jos ei muuten, niin alkaa naitattaa, kun maaenergia kulkee seksuaalichakran kautta.

Ihmiset ovat lähteneet yhdestä, tai siis kahdesta. Meillä kaikilla on yhteinen historia, ennen kuin aloimme levittäytyä ympäri maailman. Siksi ehkä syvässä muistissamme, kalliot, vuoret, joet, puut jne, jne. tuntuvat meistä pyhiltä eri puolilla maapalloa.

Aborigiaalien lipussa punainen edustaa maata, musta ihmisiä ja keltainen aurinkoa.

Etnografisen museon tilausuudessa tuli voimakkaasti Eldereiden, vanhimpien, kunnioitus. He ovat pyhiä. Ei vain heidän viisautensa vuoksi, vaan he ravitsevat sielua, säteilevät hyvää energiaa. Tätä tietoa arvostettiin ennen. Ei tarvittu muuta tietoa. Elämä jatkui ja tieto siirtyi sukupolvissa. Elderit ovat professoreita, joita edemmäs tiedossa ei pääse.

Me olemme hylänneet esi-isiemme tiedon ja olemme tuhoamassa maailmaa muka paremmalla ja kehittyneemmällä tiedolla.

Harmittaa, etten päässyt kuuntelemaan Standing Rockin naispuolisia Eldereitä Suomessa. Se olisi varman kiinnostanut muitakin Neljän Tuulen jäseniä.