Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Hengittämisestä ja minusta
HENGITYS
Tämän blogin tarkoitus on kertoa henkisen ajatteluni kehittymisestä ja siitä kirjoitin edellisen blogini Jeesus ja Buddha. Se on eräänlainen yhteenveto ja tullaa julkaisemaan Ultra-lehdessä. Toinen tarkoitus on kertoa myös itse kehittymisen prosessista. Siitä kerron nyt.
Shamaaniopettajani Charles Lawrence kehotti keväällä kiinnittämään huomiota hengitykseen. Hengitys ei ole ollut minulle tärkeä, osin senkin vuoksi, että prosessini on edennyt hyvin ilman meditointia – tähän asti. Meditoinnissa rentoudun ja hengitykseni hidastuu paljon ja tulee katkoja. Mutta tiedän, että hengityksen tarkkailu on hyvä meditointikeino. Hengitykseen tulisi kiinnittää huomiota muutenkin kuin vain meditoinnissa. Ja jostain syystä minulla on ollut keväästä asti hengitysvaikeuksia. Kova pää!
Aikanaan ystävän ystävä Petri Berndtson kertoi tekevänsä väitöskirjaa hengittämisestä. Olin hänen väitöstilausuudessaan ja yllätys, yllätys: poikani esteen vuoksi myös tohtorikaronkassa. (Phenomenological Ontolygy of Breathing, Jyu Dissertations 17.) Väitös tehtiin Jyväskylän Yliopiston Filosofian laitokselle.
Väitöskirja oli hyvin teoreettinen tutkimusmetodeja pohdiskeleva. Ensimmäisen herätyksen sain, kun Petri kertoi väitöksen alustuksessa, että aiemmin vanhoissa kulttuureissa hengityksellä oli suuri kulttuurinen ja henkinen merkitys. Näin on edelleen aasilaisissa uskonnoissa. Me olemme unohtaneet tämän merkityksen, koska nykytutkimus tutkii hengitystä vain fyysisenä, ei uskonnollisena tai henkisenä ilmiönä. Kuitenkin minä hengitän sinusta tullutta ilmaa.
Näen, että samoin on käynyt ympäröivän energian – tietoisuuden – aistimisille. Olemme menettäneet tämän kyvyn ja henkisellä tiellä kykyä opiskellaan takaisin.
Vähän ihmettelin, miksi minun piti ajaa Jyväskylään väitökseen. Egonkin pisti hanttiin: ”mitä sinä väitöksestä muka ymmärrät”. Valtava onnen tunne valtasi minut, kun tajusin, että minun käsitemaailmassa voin korvata sanan hengittäminen sanalla universaali tietoisuus tai energia. Kyse on samasta asiasta. Joskus toivon Petrin kertovan ajatteleeko hän samoin. Hän tuli johtopäätökseen tieteellisen prosessin kautta, minä henkioppaiden ohjaaman intuition avulla. Enkelithän kielsivät Sanni-kanavoijaani selittämästä minulle asioita, kun minun on tajuttava kaikki itse. Asetan Petrille kysymyksen, hengitämmekö me yhteistä universaalia tietoisuutta? Jos hän vastaa, laitan vastauksen tänne.
Muita kokemuksia
Olen näissä blogeissa kertonut aiemmista elämistäni, niiden löytymisestä ja miten ne vaikuttavat tähän elämään. Koin unessa edellisen elämäni kuoleman rabbina Varsovan Ghetossa. Sen tarkoitus oli muuttaa suhdettani kuolemaan. Kokemus päättyi siihen, miten ammus/pommi tuli huoneeseen ja räjähti.
Tämä olikin jatkokertomus. Eilen unessa koin miten jokin räjähti ja minä kuolin. En osaa kuvata tunnetta, se oli kuoleman tunne - ei hyvä eikä paha. Kaikkialla oli valkoista. Odotin, että uni häipyy - ei häipynyt. Tuli vahva tunne, nyt minä kuolin, tällaistako se on? En ajatellut jälkeenjääviä. Hyväksyin ajatuksen. Seuraavaksi ajattelin, mihin päin pitäisi lähteä? Tietoisuus oli koko ajan selvä ja kirkas. Kokemus ei ollut pelottava. Ehkä joskus minulle kerrotaan mihin päin pitäisi lähteä. Olen tehnyt pitkään Phowa harjoitusta, mutta en ehtinyt singota tietoisuutta itsestäni. Ei ollut tarvis – vielä.
Enkelit sanoivat tammikuussa, että olen heidän puolestaan valmis ja minut autettiin kahdeksannelle ulottuvuudelle. Jotenkin tuntui hyvin tyhjältä, valmis mihin? Sitten taas minulle ohjattiin Kirja: Hazel Courtney: Lähtölaskenta matkalle kotiin. Olen kirjoittanut blogisani kirjan sisällöstä aiemmin kesällä. Se muokkasi valtavasti maailmankuvaani. Tajusin, että seuraava vaihe on löytää muut todellisuudet ja yhteinen universaali tietoisuus. Ehkä sitten tapaan kaikki henkioppaani ja voin kiittää ”kasvotusten”. Kirjan mukaan se tapahtuu meditoinnin avulla.
Meditointi on nykyään miellyttävää. Näitä asioita on hankala kuvata, kun ei oikein löydy käsitteitä ja toisaalta en ehkä muutenkaan osaa kuvata ymmärrettävästi tilaa. Joka tapauksessa tunnen energian, miten se työskentelee minussa. Myös nukkumaan mennessä energia pyörii minussa voimakkaasti, ja sitä pitää hillitä, vaikka ajattelemalla muuta. Ylemmissä otsachakroissa on kovasti toimintaa.
Ajattelu ja puhuminen
Apropo ajattelu -ja puhuminen. Senhän muistat, että minulla oli paljon ongelmia kurkkuchakrassa, mm kilpirauhassyöpä, koska olen ajatellut ja puhunut pahaa muista ihmisistä. Se ehkä aiheuttaa myös hengen ahdistusta.
Kun egon valta vähenee, se vaikuttaa suoraan ajatteluun ja puhumiseen. Aivot eivät työskentele päiväunien, menneen ja tulevan parissa vaan vain tässä hetkessä. Tämä vähentää puhumisen ja ajattelun tarvetta olennaisesti. Ei tarvitse muistella/kertoa miten minua on haukuttu/kehuttu jne. Ennen sain unesta kiinni miellyttävien mielikuvien kautta, nyt vain rentotumalla ja ”antautumalla” energialle.
Kyllähän vieläkin ongelmani on, etten tiedä missä olen ja minne olen menossa. Tai ehkä minä tiedänkin, mutta en usko. Kristinuskon opetukset ovat niin tiukassa, etten osaa ajatella, että minusta tulisi jumaluus tässä tai tulevissa elämissä. Jumaluus on sitä, että löytää itsestään Jumalan, pääsee yhteyteen meidän yhteisen tietoisuuden kanssa, Pyhän Hengen kansa.
Paranemisesta
Jotkut sanovat, että jos syöpä pitää olla, niin sitten Kilpirauhassyöpä. Se minulla jo oli. Toiset sanoo, että jos syöpä pitää olla niin Okasolusyöpä. Koepala on tutkinnassa. Kilpirauhaasyöpä oli suuri kasvun paikka. Se pysähdytti ja opetti elämään tätä hetkeä. Opetti nauttimaan siitä mitä on ympärilläni, ihmisistä, eläimistä, kasveista.
Minulla kesti aika pitkään ennen kuin pääsin koepalan ottoon. ”Järjen äänikin” oli Lapissa vaeltamassa. Oli todella muutama hirveä yö, kun mieli lähti laukkaamaan. Oletin, että kyseessä on imusolmukesyöpä ja tarkkailin kaikennäköisiä ilmiöitä ruumiissani. Astma ja refluksitauti aiheuttivat hengitysvaikeuksia ja oin varma, että syöpä on jo keuhkoissa.
Todennäköisesti kyseessä ei ole vaarallinen kasvain. Tämä oli taas hyvä esimerkki, miten mieli toimii: kuvittelee kaikennäköisiä pahoja asioita ja pahentaa siten sairautta ja omaa oloa. Onnellinen mieli ei sairastu helposti ja silloinkin jos sairastuu, positiivinen mieli edistää paranemista. Koska uskoo paranemiseen, ei pahenemiseen.
Jos tavoitteemme eivät ole selvät (minä paranen), niin syvemmät tiedostamattomat vietit saattavat viedä asiaa päinvastaiseen suuntaan.
Silloin kuin energia päivällä rynnii minuun, olen edelleen hyvin väsynyt. Mutta en enää kanna huonoa omaatuntoa, etten saa sinä päivänä mitään aikaan. Ole armollinen itsellesi sanoivat enkelitkin.
Prosessissa minun energiatasoni nousee ja säteilee. Samaan aikaan keho valmistautuu vastaanottamaan uusia hienompia energioita.
Kun ei ole opettajaa, usein käsityksen omasta kehitysvaiheesta saa tarkkailemalla muiden ihmisten reaktioita. Ne ovat muuttuneet selvästi positiivisemmiksi, koska heijastan onnellisuuden energiaa ulospäin – ainakin joskus.
Neljä Tuulta
Charles usein varmisti, että olen paikalla Neljän Tuulen rituaaleissa, harjoituksissa jne. Syy on se, että esiintyjät/kuulijat pääsevät syvemmälle itseensä energiani avulla. Espoon teatterin kannatusyhdistyksen jäsenenä pääsen teatterin ensi-iltoihin. Näyttelijät ovat herkkiä vastaanottamaan energiaa.
Minulta on kysytty, miksi en käy enää Neljän Tuulen rummutuksissa. Joten vastaan nyt julkisesti. Minusta se ei voi olla järjestön ainoa ja sääntöjen mukainen toiminta kesäleirien ulkopuolella. Se ei auta alkuperäiskansoja, mikä on järjestön alkuperäinen tehtävä. Onneksi minut ”ulkoistettiin” järjestöstä, tekemällä hallituksen kokouksiin osallistumiseni mahdottomaksi. Entisenä hallinnon kehittämispäällikkönä ja laajalla järjestökokemuksella minusta olisi voinut olla hyötyä, jos toiminnan kehittämistä. Charles on kiinnittänyt viime talvena samoihin asioihin huomiota.
Toinen syy oli se, että kun energiani nousee, rummutukseni kiihtyy ja siihen tulee tietty rytmi. Ympäröivän tilan energia nousee. Sen olen monta kertaa kuullut, että rummutukseni avulla monet saavat paremman matkan, ja siksi vedän ihmisiä rummutuksiin. Lopetin käymisen, kun minulle sanottiin, että rummutukseni häiritsee muita. Samoin sovitut esiintymiseni peruttiin useampaan kertaan, vaikka väkeä olisi ollut tulossa. Energiani ei sovi nykyiseen Neljään Tuuleen.
Vaikuttavassa rummutuksessa rummuttajat saavuttavat yhteisen rytmin – yhteisen energian. Jos rummutus on äänten kakofoniaa, jokainen on käpertynyt vain itseensä. Toivottu tulos ei synny.
Testasin rummutusta pojan vaimon kirjan julkistamistilaisuudessa (Ina Westman: Henkien saari, kirjassa esiintyy buddhalainen paappa, joka juttelee suurista asioista lapsenlapsensa kanssa). Rummutus sovittiin myöhemmäksi illalle. Ajattelin ettei se onnistu, kun kyseessä on ravintola ja ihmiset eivät ole enää aivan selviä. Joukossa oli myös tiukkoja uraihmisiä, jotka eivät ehkä arvosta tällaisia asioita. Siksi rummutin aika lyhyeen. Rummutuksen jälkeen vallitsi syvä rikkumaton hiljaisuus. Kaikki olivat itsessään. Minun oli pakko rikkoa hiljaisuus, kun sitä oli jatkunut pitkään. Rummutus toimi.
Lopuksi omakohtainen kokemus muutosvastarinnasta. Alkoholihallinto-osastomme siirrettiin Alkosta Tuotevalvontakeskukseen. Virastolla oli aivan kyvytön ja keskenään riitelevä johto. Olin ministeriön kassa yhtä mieltä, ettei virasto täyttänyt sille asettua tehtävää. Me olimme osastolla tehneet työtä yhdessä 20-25 vuotta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki työtoverit hylkäsivät minut, koska heidän työtehtävänsä olisivat muuttuneet vaativimmiksi ja rutiinityö olisi loppunut. Kristityksi itseään mainostava hylkäsi minut ensimmäisenä. Minulta vietiin kunnon työtilat ja välineet ja työt. Hyvä buddhalainen harjoitus. Kun jäin eläkkeelle kirjoitin ministerille viraston tilanteesta ja virasto lopetettiin tarpeettomana.
| ||