web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

STM:N ALKOHOLIPOLITIIKKA ON EPÄONNISTUNUT


STM:N ALKOHOLIPOLITIIKKA ON EPÄONNISTUNUT


Alkoholin kulutus ja haitat ovat voimakkaassa kasvussa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mielestä alkoholi on pahin kansansairautemme. Joten voi olettaa, että se on käyttänyt kaikki käytössä olevat keinot haittojen torjumiseen. Väitän, ettei näin ole. Alkoholipolitiikassa on paljon muitakin keinoja kuin vero, jolla kulutusta voidaan hillitä. Pyrin osoittamaan, että päinvastoin STM:n toimenpiteet 10 vuoden aikana ovat vain lisänneet kulutusta. Samoin väitän, että STM on todella huonosti varautunut alkoholiveron laskuun, halvan viinan Viron EU-jäsenyyteen ja siihen, että ensi vuonna voi maahantuoda vuoden alkoholitarpeen kerralla.

Aloitetaanpa valvonnasta. Kymmenisen vuotta sitten oli n. 400 tarkastajaa joka alkoholia myyvässä kunnassa  ja n. 200 Alkon tarkastajaa kun lupia oli alle 14~000.  Nyt STM:n toimenpiteiden seurauksena 17~000 luvan valvontaa käytetään 9 henkilötyövuotta. Ei ihme, että harmaa talous revähti käsistä ja anniskeluepäkohdat kasvoi kun valvonta loppui pariksi vuodeksi lähes kokonaan.

Läänit käyttää luvanhaltijoilta kerättyjä lupa- ja valvontamaksuja muuhun toimintaansa. Jos ne käytettäisiin maksuperustelain- ja alan järjestöjen vaatimusten mukaisesti alkoholihallintoon voitaisiin valvojien määrä yli kaksinkertaistaa. Tämä johtuu siitä, että STN halusi siirtää osan alkoholihallintoa lääninhallitukseen Sisäasiainministeriön resurssiohjaukseen.  Ensi vuoden kulutuspaineisiin varaudutaan siirtämällä koko alkoholihallinto lääninhallituksiin ja luopumalla normiaohjauksesta, eli STM luopuu vapaaehtoisesti alkoholipolitiikan keinoista. Kun SM hoitaa koko alkoholihallinnon, eikä sitä enää voi käyttää alkoholipolitiikan ja haittojen vähennyksen välineenä, niin voi kysyä, miksi koko järjestelmää yleensä tarvitaan.

Kun alkoholilaki muuttui vuoden 1995 alusta, STM salli alkoholin myynnin kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholipoliittinen lupaharkinta päättyi. Nyt jos talous- ja ammattiasiat on kunnossa lupa pitää myöntää räkälälle, jonka myynnistä 99 prosenttia on Kossun myyntiä. Uusina vähittäismyynnin jakelupisteinä tuli luovutuspaikkojen ja viinitilojen myynti. Täysin poiketen muista pohjoismaista kunnat heitettiin ulos alkoholihallinnosta. Kuntaliitosta on ilmoitettu, että jos heille olisi kerrottu, että saavat lupa- ja valvontamaksuja, eivät he olisi luopuneet tästä tärkeimmästä alkoholihaittojen ennaltaehkäisymenetelmästä, kun asukkaat kärsii ja kunnat maksaa arviolta 80 % haitoistakin.

Myös kilpailun vapaus ja kaupallisuus ovat saaneet vapaasti rehottaa terveydelle vaarallisen aineen kaupassa. Ehdottomasti tärkein alkoholipolitiikan väline on alkoholimonopoli. Alkon myynti on rajuimmassa kasvussa. Monopolia käytetään kilpailuedun hyödyntämiseen, se ei ole aktiivisen alkoholipolitiikan väline kuten aikaisemmin. Alkoholilakia on kerran muutettu laajemmin. Peruste oli perustuslain kilpailun vapauspykälä. Lain perusteluissa ei mainita alkoholijärjestelmän perustuslaissa asetettua tärkeintä tavoitetta kansalaisten terveyden suojelua.    

Meillä on jatkuvasti paperinmakuisia kansallisia ja kansainvälisiä, jotka eivät ole realisoituneet alkoholihallinnon tavoitteisiin ja keinoihin. Kun Alko hajoitettiin sen tehtävät jaettiin ainakin kolmelle ministeriölle, lääneille, ja tehtävien mukana henkilökunta Tuotevalvontakeskukselle, Kansanterveyslaitokselle, Stakesiin, Terveyden edistämisen keskukseen. Näillä ei ole keskinäistä yhtyeistoimintaa, jolla asetetaan yhteisiä tavoitteita, koordinoidaan toimenpiteitä, vaan jokainen puuhastelee omassa laatikossaan.   

Ensi vuonna meitä uhkaa suurin kulutuksen kasvu sitten keskioluen vapautuksen, jolloin järjestelmä oli yhtenäinen, tehokas ja sillä oli riittävästi koordinoituja keinoja, valvontaverkosto oli minikertainen.  Kysyn kun en itse ole havainnut miten tämä näkyy:
·       STM:n tulossopimuksissa (varautuminen vuoden vaihteen muutoksiin tulee tapahtua jo tänä vuonna),
·       hallitusohjelmassa,
·       alkoholiohjelmissa,
·       alkoholipoliittisten toimenpiteiden suunnitelmana,
·       edellä lueteltujen alkoholiorganisaatioiden yhteistyönä?

STM:n alkoholipolitiikka on epäonnistunut, eikä se ole riittävästi varautunut ensi vuoden voimakkaisiin kulutuksen kasvupaineisiin, M.O.T.

Tervetuloa töihin uudet ministerit.


Juhani Hakala (sd)
Kirjoittaja työskentelee suunnittelupäällikkönä
Tuotevalvontakeskuksen alkoholihallinto-osastolla