web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Stubbin vastaus Lamojen viisumeista

Alla vastaus Stubbille menneseen kirjeeseen. Sen alla on lyhyt kysymykseni. Siinä on pieni koiranpentu haudattuna. Tiedän hyvin, että jos katsomme perustuslakia rikotun, on sille aivan selvä, mutta hidas valitustie. Kysymällä valitustietä varmistan, että he paneutuvat asiaan vakavuudella ja varmistavat esim. oikeuskanslerin virastosta, että heidän kantansa kestää asian tarkastelun uskonnonvapauden kannalta.

Jussi


Hyvä Juhani Hakala,

Ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikkö on vastaanottanut ministeri Stubbille lähettämänne sähköpostiviestin joka koskee Intiassa asuvien tiibetinbuddhalaisten opettajien (Lamojen) viisumihakemuksia ja heidän matkustusasiakirjojaan. Olitte samasta asiasta yhteydessä ulkoasiainministeriöön sähköpostitse 29.8.2007 ja silloinen passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen vastasi Teille sähköpostitse 12.9.2007.

Viisumien myöntäminen Suomeen perustuu Schengenin säännöstöön, joka on osa Euroopan unionin oikeutta. Myös kansallisessa lainsäädännössä - lähinnä ulkomaalaislaissa - säädetään viisumien myöntämisen ja maahantulon edellytyksistä. Suomi on velvollinen noudattamaan Schengen-valtioiden yhteistä konsuliohjetta, jossa annetaan tarkempia ohjeita viisumin myöntämisestä. Paikallisella tasolla Schengen-maiden välisessä konsuliyhteistyössä sovitut linjaukset ovat myös velvoittavia viisumihakemuksen käsittelyssä. Ulkoasianhallinnon tavoitteena on edistää ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä sekä Suomeen ja Schengen-alueelle saapuvien ulkomaalaisten liikkumista Schengen-säännöstön mukaisesti.

Ulkomaalaislain 30 §:n mukaan viisumin myöntää Schengen-valtion diplomaatti- tai konsuliedustusto. Edustusto käyttää viisumihakemusta käsitellessään sille Schengenin säännöstön ja ulkomaalaislainsäädännön mukaan kuuluvaa harkintavelvoitetta ja noudattaa yhteisessä konsuliohjeessa määriteltyjä yleisiä arviointiperusteita. Niiden mukaan edustuston on kiinnitettävä huomiota muun muassa hakijan maahanmuuttoriskiin, josta tehtävästä arviosta vastaa yksinomaan viisumihakemusta käsittelevä edustusto.

Yhteisen konsuliohjeen IV osan mukaan Schengen-viisumi voidaan myöntää, mikäli maahantulon edellytykset täyttyvät. Maahantulon edellytyksiä on mm. voimassaoleva, hyväksytty matkustusasiakirja ja viisumi. Intiassa asuvilla Tiibetistä peräisin olevilla hakijoilla on usein Intian myöntämä matkustusasiakirja. Osa Schengen-maista mm. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä kyseisen asiakirjan, mikäli asiakirjan haltija on Tiibetin pakolainen, asiakirja on Dalai Laman sisäministeriön myöntämä ja se sisältää pysyvän paluuluvan Intiaan. Osa Schengen-maista (ml. Suomi) ei ole ilmoittanut hyväksyvänsä kyseistä asiakirjaa.  Asiakirjan hyväksyminen on mahdollista ottaa kansallisesti uudelleen käsiteltäväksi, mikäli esimerkiksi sen turvaominaisuudet tai muut seikat muuttuvat.

Schengen-alueelle matkustavat erityisasiakirjan haltijat joutuvat käytännössä hakemaan paluuviisumin jostakin Intian suurlähetystöstä, koska asiakirjaan merkitty paluulupa edellyttää pääsääntöisesti paluuviisumia Intiaan.

Yhteisen konsuliohjeen IV-osan mukaan asiakirjaan, jota mikään jäsenmaa ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä tai näitä sopimuspuolia.

Konsuliohjeen V-osan mukaan asiakirjaan voidaan myöntää viisumi rajoitettuna (VLTV-viisumi) yhden tai useamman sopimuspuolen kansalliseen alueeseen esim. silloin kun diplomaatti- tai konsuliedustusto katsoo tarpeelliseksi poiketa Schengenin yleissopimuksen 15 artiklassa määritellystä perusteesta jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luetellusta syystä (humanitaariset syyt, kansallinen etu tai kansainväliset velvoitteet).

Suomi on myöntänyt VLTV-viisumeita Intian Tiibetistä peräisin oleville hakijoille myöntämään asiakirjaan Schengenin säännösten puitteissa tapauskohtaisesti, jolloin viisumin saannin perusteena on voinut olla juuri humanitaarinen syy, kansallinen etu tai Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.

Lähitulevaisuudessa Suomi on ottamassa käyttöön viisumin kiinnittämiseen tarkoitetun yhtenäisen EU-lomakkeen, johon viisumi voidaan liimata niissä tapauksissa, kun katsotaan, että viisumi poikkeuksellisesti myönnetään edellä mainittujen syiden (humanitaarinen syy, kansallinen etu, kansainväliset velvoitteet)  perusteella, mutta  Suomi ei hyväksy viisuminhakijan matkustusasiakirjaa.


Ystävällisin terveisin

Vesa Häkkinen
lähetystöneuvos

-----Original Message-----
From: Juhani Hakala [mailto:juhani.hakala@tietotori.fi]
Sent: maanantai 16. marraskuuta 2009 14:31
To: Stubb Alexander
Subject: Viisumin myöntäminen tiibetiläisten pakolaisten matkustusasiakirjalla


Minun vastaus

"visas and passports" <Visas.passports@formin.fi> kirjoittaa:
Suomi on myöntänyt VLTV-viisumeita Intian Tiibetistä peräisin oleville hakijoille myöntämään asiakirjaan Schengenin säännösten puitteissa tapauskohtaisesti, jolloin viisumin saannin perusteena on voinut olla juuri humanitaarinen syy, kansallinen etu tai Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.

Kiitos perusteellisesta vastauksesta.

Edellä oleva lainaus vastaa myös kysymykseemme. Perustuslain takaama uskonnonharjoittamisen vapaus ja mahdollisuus eivät ole viisumin myöntöperuste.

Tiedossani on, että viisumi on aiemmin jätetty myöntämättä suomalaisen rekisteröidyn tiibetinbuddhalaisen järjestön kutsumalle Lamalle, joka asuu Sherablingin luostarissa Intiassa.

Kirjeemme perustui tuoreseen tapaukseen viime syksyltä. Sen osalta valitusaika lienee jo ohi. Tiedustelen hallintolain perusteella mihin voimme valittaa, jos katsomme, että soveltamanne linja rikkoo Suomen kansalaisten perustuslaissa taattuja uskonnon harjoittamisen oikeuksia?

Me tiedämme, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi valittaa Ihmisoikeussopimuksen rikkomuksista (teksti on tiukempi kuin Suomen perustuslaki). Haluamme kuitenkin selvittää asian periaatetasolla ensin Suomessa.