web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Konfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus

                                        2.3.10


Sain lahjaksi kirjan Yu Dan:”Kiinan viisauden sydän, Mitä Konfutse nyt sanoisi?” (). Kirjastosta löysin kovasti hyvän kirjan Martin Palmer Taolaisuus. Ja buddhalaisuus on minulla päässä.

Olen pitempään halunnut tutustua Kiinan kahteen erilaiseen uskontoon, koska taas ne kaksi ovat voimakkaasti vaikuttaneet buddhalaisuuteen Kiinassa. Muotoja on otettu Konfutselta ja sisältöä Taolta.

Otetaanpa ensin Konfutse. Mitä hän sanoi elämän tarkoituksesta ja kuolemasta? Hän vastasi kumpaankin, ettei hän sellaisilla vaivaa päätään kun elämisessäkin on täysi työ.

Konfutselaisuus korostaa hyvää käytöstä, moraalia ja yhteiskunnan merkitystä. Vähän kärjistäen: kun käyttäydyt hyvin niin sinusta tulee hyvä. Hän ei mieti eikä vastaa siihen, miksi kaikki eivät käyttäydy hyvin.  Kirjailijan mukaan totuudet sopivat myös nykypäivään – aivan varmasti.  Nytkin hieman ihmetellään vuorilla asuvia erakkomunkkeja, joita Konfutse ei ymmärtänyt.

Konfutsen opetukset kertovat ”kuinka elää sielumme kaipaama onnellinen elämä”. Se kertoo siis enemmän lopputuloksesta, ei niinkään Tiestä (Tao).

Myös taolaisuudessa on voimaksa yhteiskunnallinen korostus; miten järjestää hyvä hallinto. Kummatkin kehittyivät samoihin aikoihin ja Kiina koostui monista valtioista, joiden koossapitäminen vaati byrokratiaa.

Tao kyselee elämän tarkoitusta ja kuoleman merkitystä. Mutta antaa erilaisen vastauksen kuin buddhalaisuus. Molemmissa on yhtä se, että ne etsivät vastausta elämän peruskysymyksiin. Vastaukset ovat osin erilaiset, osin samanlaiset.

Mielenkiintoista on verrata Taon ja buddhalaisuuden käsitystä miten elää elämä. Tao opettaa, että on oltava vaan, ei hirveästi vaikutettava mihinkään. Antaa asioiden mennä. Toiminnaltaan passiivista ja henkisesti aktiivista elämää. Konfutsen painotus on jossain määrin päinvastainen.

Buddhalaisuus on aktiivisempaa passiivisuudessaan. Se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Mutta se mitä tapahtuu, johtuu jokaisen omasta karmasta. Ja toisaalta me jokainen teoillamme voimme vaikuttaa karmaamme.

Vaikka kyllä mietin aika paljon sitä, että minä uskon, että minun karmani määrää miten minulle käy. Eikä pitäisi murehtia tulevaa ja surra menneitä. Se on vähän samaa kuin taolaisten tie, mutta ei kuitenkaan. Termi ”kohtalonusko” ei minusta kuvaa asiaa oikein. Mutta shamaani Charlesin sanoin, jossain vaiheessa tiellä kaikki alkaa mennä hyvin kun vain malttaa olla ja odottaa – kuitenkaan odottamatta.

Taolaisille on keskeistä yin ja yang. Ne perustuvat vastakkainasettelulle. Buddhalaisuudessa paha ei ole hyvän vastakohta vaan se on hyvän puuttumista. Tämä on aika perustavanlaatuinen lähtökohtaero. Buddhalaisuus ei selitä asioita niiden vastakohtaisuuden perusteella.

Kirja Taosta on sikäli mielenkiintoinen, että sen mukaan Taon lähtökohta on shamanismissa. Tiibetinduddhalaisilla on sama lähtökohta: animistinen Bön-uskonto.

Kaikki nämä kolme kehottavat kohtaamaan vaikeudet ja kärsimykset rauhallisin mielin.

Konfutselaisuudessa mietitään paljon miten kohdella kanssaihmisiä. On paljon ohjeita ja neuvoja. Buddhalaisuudessa henkinen kehitys vaikuttaa suoraan käytökseen kun ihmisessä oleva hyvä tulee pinnalle. Silloin ei tarvita käytössääntöjä.

Tässäpä Konfutsen ohjeita: ” Ole järkkymätön ja uskollinen opinnoissasi ja pysy lujana oikealla tiellä kuolemaan asti. Vaaralliseen maahan älä mene äläkä asu laittomassa valtakunnassa. Jos oikeus vallitsee maailmaa, niin tule näkyville, mutta jos laittomuus saa vallan pysy piilossa. Jos valtakunnassa vallitsee oikeus ja kuitenkin hyveellinen pysyy siellä köyhänä ja alhaisena, niin se on häpeäksi. Jos laittomuus vallitsee ja hyveellinen kuitenkin pääsee kunniaan ja rikkauteen se on häpeäksi”. Eli tavallaan yhteiskunnallinen olosuhde määrittää ihmisen käytöksen. Buddhalaiset eivät varmasti allekirjoita sitä, että köyhyys olisi häpeäksi.

Konfutselaisilla on tavoitteena Junzi ja paljon käytettään tekstiä kuvaamaan millainen mies Junzi on,  mutta ei niinkään sitä minkälaiset ovat hänen henkiset edellytykset. Tykkään kovasti Konfutsen kuvailusta: ”Olla itsensä paras ilmentymä”.

Palmerin kirja taolaisuudesta on hyvä kuvaus siitä miten uskonto syntyy. Miten ihmiset ja olosuhteet muovaavat opetuksia. Tiedoksi vaan kristityille, jotka sanovat, että ihmisen kirjoittama teksti on Jumalan sanaa.

Minulla on Tao-kirja vielä kesken, joten palaan myöhemmin. Siihen voi mennä vähän aikaa. Saimme juuri tarjouksen neuvottelujen pohjaksi tästä asunnosta ja pitäisi muuttaa kolmen viikon päästä. Uudesta ei ole vielä tietoa.