web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Tämä on pakko kirjoittaa työstäni

Tämä on pakko kirjoittaa työstäni                                   19.04.10


Minulla on tapana kirjoitta ainakin viidestä syystä. Kirjoittaakseni asiat pois mielestä. Tämä on sellainen juttu. Toinen syy on, että hidastan vilkasta mieltäni ymmärtääkseni asiat. Kolmas, että pidän kirjoittamisesta, se on itseilmaisun muoto. Neljäs syy on että jutuistani voisi olla hyötyä muille, minulle on ollut hyötyä muiden kokemuksista. Viimeinen syy on, että olen hyvin avoin. Olen itkenyt monet itkut muiden surun vuoksi, tietämättä syytä vielä itkun hetkellä. Olen ymmärtänyt että avoimuudella ja myötätunnolla on tekemistä toistensa kanssa.

Tämä ei siis ole henkis- filosofinen kvasijuttu, vaan selviytymistarina, jossa buddhalaisuudella on suuri merkitys.

Olin vuodesta 1968 lähtien (osa-aikamyyjänä opiskeluaikana) Alkon palveluksessa. Vuonna 1974 minut kutsuttiin pääkonttoriin Alkoholihallintoon. Vuonna 1995 Alkoholihallinto-osasto siirrettiin valtionhallintoon Tuotevalvontakeskukseen (STTV).

Vielä taustaksi sen verran, että Alkon johto katsoi, että alkoholihallinnossa oli aivan liikaa byrokratiaa ja alkoholihallinto oli unohtanut miksi se on olemassa, miksi sitä tarvitaan. Olin osastolla ainoa samanmielinen.  Kirjoitin silloin henkilökuntalehteen pakinapalstaa toistakymmentä vuotta nimimerkillä Harvakierteinen.  Kerran minulle vastasi alkoholipolitiikasta ”Harvatukkainen”, joka oli pääjohtaja Hekki Koski.  Mutta alkoholipolitiikkaa painottavien kirjoitusteni pohjalta minut nimettiin osastolle Kehittämispäälliköksi vuonna 1988. Olin siihen asti ollut toimihenkilöiden (yli 1000 jäsentä) sivutoiminen pääluottamusmies. Sain nimityksen sillä ehdolla, että luovin ay-hommista.

Ay-hommiin palasin vielä työkavereitten painostuksesta, kun meidät siirrettiin pois Alkosta. Alkolla oli oma eläkesäätiö ja taistelimme tämän edun säilyttämisestä. Siirrosta vastaavat yhtiön johdossa sanoivat: ”Kaikki muut siirtyvät irtisanotaan ja säilyttävät siten oikeuden Alkon eläkkeeseen. Sinua ei voi irtisanoa, kun olet luottamusmies, eikä meillä ole aikomustakaan järjestää sinulle töitä. Joten Sinun on pakko irtisanoutua ja sittenhän sinä menetät eläke-edun.” No me voitimme, mutta kaikki meidän jälkeen Alkosta pois siirretyt, esim. alkoholitutkimus menetti edun. Ja minäkin säilytin edun ja käytin sen hyväksi täysimääräisesti (lakisääteistä alempi eläkeikä).

Tämä oli taustaa ennen buddhalaisuutta. Tämä kirjoitus syntyi, kun ylijohtajan eläkkeellelähtötilaisuudessa sanoi, että jos he olisivat uskoneet minua, niin STTV:tä ei ehkä olisi lopetettu.

STTV:llä oli toimintakyvytön johtoryhmä. Sinne esittelemään joutuminen koettiin rangaistukseksi. Hirveästi oli puhetta pikkuasioista ja olemattomia päätöksiä isoissa asioissa. Johtoryhmän osastopäälliköt haukkuivat toisiaan takanapäin. Mutta he olivat yhtä mieltä siitä, ettei alkoholipolitiikka kuulu STTV:lle. Ministeriö ja minä olimme täysin vastakkaista mieltä. Meistä vain sellainen byrokratia on mahdollinen, jolla on selkeät ja mietityt alkoholipoliittiset tavoitteet. Olin ainoa STTV.ssä, jolla oli yhteiskunnallinen koulutus ja pitkä kokemus sekä runsaasti artikkeleja alkoholipolitiikasta.
Esim. ministeriön Alkoholiohjelmassa annettiin STTV:lle monta sivua tehtäviä. STTV:n johto katsoi, ettei niitä tarvitse tehdä. Ministeriö painosti minua. Yleensä kävi niin, että saamaton ylijohtaja sanoi, että ilman muuta teet sen projektin. Kun aloitin työn, osastopäällikköni marssi ylijohtajan luo ja aina projekti lopetettiin. Kun tätä oli tapahtunut riittävän monta kertaa, lopetin homman, vaikka ministeriö oli kimpussani.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kutsuttiin hätiin. Se oli ministeriön kanssa täysin samaa mieltä: STTV on perustettu alkoholipolitiikan suunnittelua ja toteutusta varten. Sen olisi tullut miettiä miten alkoholipolitiikkaa toteutetaan käytännössä, minkälaisin käytännön toimenpitein lääninhallituksessa. Tällä ei ollut mitään vaikutusta STTV:n toimintaan.

Sitten ministeriö muutti STTV:n asetusta, joka asettaa STTV:n tavoitteet. Ei mitään vaikutusta toimintaan. Budjettineuvotteluissa ministeriö asetti myös alkoholipoliittisia tavoitteita. Ei mitään vaikutusta, tai toimittiin niin kuin ennenkin ja väitettiin, että tavoitteet on huomioitu muuttumattomassa toiminnassa. Ja niin STTV sulautettiin Valviraan, kun ylijohtaja oli jäämässä eläkkeelle.

STTV:n piti olla keskusvirasto ja auttaja läänihallitusten alkoholitarkastukselle. Sieltä tuli jatkuvaa kritiikkiä ja lähetystöjä ministeriöön, että STTV:stä ei tule tukea toiminnan kehittämiseen.

Sitten siirrettiin aivan kaikki lupa- ja valvontahommat lääninhallituksiin, koska ne eivät kuulu keskushallintoviranomaiselle ja STTV vain haittasi läänien toimintaa. Mutta ei se STTV:tä haitannut. Ravintolaelinkeinon toiveesta se rupesi verottajan hommiin, kitkemään yksittäisten ravintoloiden talousrikollisuutta. Ministeriö katsoi, ettei asetus viraston tehtävistä oikeuta tällaiseen kenttätyöhön.  Ja virasto lopetettiin.

Yksi taustasyy asioiden tilalle oli Kepun värisuora. Hyssälä – kansliapäällikkö Lehto, ylijohtaja Suojasalmi. Puoluetoveruus on tärkeämpi asia kuin se, että valtioneuvoston tehtäväasetusta noudatettaisiin.

Kun minut nimitettiin STTV:hen, titteli muutettiin kehittämispäälliköstä suunnittelupäälliköksi. Perustelu oli, ettei valtionhallinnossa kehitetä mitään. Ja näin juuri oli. Pahimmat asiat mitä tiedettiin, olivat kehitys ja muutos. Kun näitä paineita tuli ulkopuolelta, asetuttiin siilipuolustukseen. Kaikki mikä liikkui oli pahaa. Vain me olemme oikeassa ja kaikki muut väärässä.

Mitäpä minulle tapahtui? Minulle kostettiin se, että olen ollut yhteydessä ministeriöön ja yrittänyt toteuttaa ministeriölle tärkeitä projekteja. Palkkaani yritettiin alentaa kolme palkkaluokkaa, kun ”alkoholipolitiikka ei kuulu STTV:n toimenkuvaan”. Onneksi prosessi oli kesken kun pääsin Alkon eläkkeelle 61 vuotiaana.

Ja kun ei ollut töitä jäin osa-aikaeläkkeelle. Sen jälkeen vietiin loputkin työt. On järkyttävää miten valtionhallinnossa voi olla viisi vuotta lähes työtön, ilman että kukaan kiinnittää asiaan huomiota. Ainoa merkittävä tehtäväni oli toimintakertomuksen kirjoittaminen. Siihenkin väännettiin monet luvut hatusta, koska tietojärjestelmä ei tuottanut virheetöntä tilastotietoa, eikä kaikkea tarpeellistakaan tietoa.  

Minulla oli kaunis työhuone kauniilla näköalalla. Minut siirrettiin kapeaan 1,5 metriä leveään selliin, jossa luin työttömänä vastakkaisen seinän tiilenpäitä. Minut heitettiin ulos kaikesta osaston suunnittelutyöstä, vaikka olin suunnittelupäällikkö.  Osaston johtoryhmästä minut potkittiin pois, vaikka olin sen sihteeri ja toteutin monet päätökset. Se oli kosto, kun kuuntelin ministeriötä ja tein niin pahan rikoksen, että olin jopa samaa mieltä.

Sitten mennään buddhalaiseen puoleen. En vihaa osastopäällikköäni. Hän on ihminen joka luo oman maailmansa ja muiden on hyväksyttävä se. ”Jos olet kanssani eri mieltä, olet viholliseni ja minä tuhoan sinut.”  Yleisen naurun aiheena oli, että hän jatkuvasti tarkasti golf-ratojen ravintoloita tai muuten kaveerasi merkittävien ravintoloitsijoiden kanssa ja sai tyydytystä pätemisen tarpeelleen. En arvostanut häntä ja saatoin jättää hänet omaan arvoonsa. En kiehunut kosto mielessä. Se olisi tuhonnut minut. No, tämän jutun se kyllä aiheutti.

Otin tilanteen buddhalaisena harjoituksena. Itserakkauttani vähensi, että osasto toimi ilman minuakin. Sekin menetti merkityksensä kuka oli väärässä ja kuka oikeassa. Ei sillä ole väliä. Opin ymmärtämään ”hankalia” ihmisiä, miettimällä mikä on tämän seurauksen syy aiemmassa elämässä.

Osastollamme oli yksi mies, jota voisi suoraan kutsua ilkeäksi. Hän oli sitä kaikkia kohtaan. Aloin meditoida hänen ilkeyttään. Totesin, ettei hän ole ilkeä vain ilkeyttään. Hänelle on saattanut tapahtua lapsuudessa jotain pahaa ja hän kohtelee muita niin kuin häntä on kohdeltu, hän ehkä pitää käyttäytymistään aivan luonnollisena. Naisautoilija joka törttöilee saattaa olla viemässä sairasta lasta lääkäriin kesken työpäivän.

Tällainen prosessi myös erottelee jyvät akanoista. Menetin suurimman osan ystävistäni. He eivät olleet minun ystäviäni vaan sen ystäviä mitä edustin heidän mielestään.  Se oli heidän kuvitelmansa ja kun olosuhteet muuttuivat, ei tarvinnut olla enää ystäväni, koska se ei edistänyt omaa asemaa.

Muutos koettiin uhkana, vaikka se olisi pelastanut viraston. Kuten Buddha sanoo, vain muutos on pysyvää. Tuntematon pelottaa ja mieluummin turvataan vanhaan ja turvalliseen. On helppo ajatella, että Jussihan on muutenkin niin omituinen, ettei kannata kuunnella. Osa nuoli niin vahvasti johtoa, että poistuivat siksi ystävieni joukosta. Loppujen lopuksi vain yksi entinen työtoveria jaksoi pitää ystävyyttä yllä. Hän näki minut ihmisenä, ei johdon hylkäämänä hylkiönä.

Jos olisin lähtenyt jatkuvan valituksen ja itsesäälin tielle, olisin jo kuollut mielisairaalassa.

Tilanne on aivan sama kuin vaikeassa asiakastilanteessa. Ehkä asiakas vielä muistuttaa jotain tuntemaasi hankalaa ihmistä. Jos lähdet tunteella mukaan on riita valmis. Toinen vaihtoehto on, ettei hankala asiakas olekaan loukkaus sinua ja itsetuntoasi kohtaan. Asiakkaalla voi olla hankala päivä tai hän on muuten hankalan luontoinen. Jos pystyt säilyttämään mielesi tyyneyden ja mielenrauhan voi käydä niin, että tilanne muuttuukin päinvastaiseksi, asiakas tuntee oikeasti saavansa ymmärrystä ja apua.

Avoimuuden puute johti viraston lopettamiseen. Viraston oma ego oli niin vahva, että se tukki korvat. Niinhän se on. Ihminen joka pyörii omissa ongelmissaan, ei ole kykenevä kuuntelemaan muita. Jos tarvitsee kaiken rakkauden itselleen, ei siitä liikene muille.