web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Tietoisuus psykiatriassa ja buddhalaisuudessa

Tietoisuus psykiatriassa ja buddhalaisuudessa                      18.3.11

Olen kirjoitellut paljon miten psykiatria ja erityisesti kognitiivinen psykologia ja buddhalaisuus ovat lähellä toisiaan. Se on ollut vain minun oma johtopäätös, johon en ole saanut aiemmin selkeää tukea. Nyt olen saanut. Tulevaisuuden ystävien seminaarissa useampi psykoterapeutti sanoi sen ääneen.
Tulevaisuuden ystävät koostuu pääasiassa psykologeista ja psykiatreista. He järjestivät tilaisuuden aiheesta: ”Mindfulness – hyväksyvä tietoinen läsnäolo stressin hallinnassa ja psykoterapian apuvälineenä”.

Psykologi, psykoterapeuttikouluttaja Tapio Malinen kertoi tietoisuus-koulutuksen juurista. Nehän löytyvät Buddhan opetuksista Tripitakan Abhidharmasta. Buddhan nimi esiintyikin tiuhaan alustuksissa ja keskusteluissa, vaikka yksikään buddhalainen ei käyttänyt puheenvuoroa, eikä meitä tainnut olla paikalla juuri ketään. Jäin kysymään ovatko Buddhana opetuksia soveltavat terapeutit buddhalaisia? He käyttivät paljon buddhalaisuuden peruskäsitteitä (syy ja seuraus, kaiken yhteisyys ja vuorovaikutus, pysymättömyys, tyhjyys, käsitteettömyys jne).
Buddhalaisuudella tarkoitettiin nimenomaan Zen-buddhalaisuutta. Heitähän on Suomessa eniten. Meitä tiibetinbuddhalaisia ei ole läheskään yhtä paljon. Toisaalta zeniläisyys on paljon helpommin hallittava kokonaisuus. Eräs yhden koulusuunnan maailman tason johtaja sanoikin, ettei Zen ole uskonto, vaan seinään tuijottelua. Oppikirjojen mukaan tiibetinbuddhalaisuus on enemmän kirjoihin ja tietoon perustuvaa, zeniläisyys suoraan kokemukseen perustuvaa.. Zeniläisyydessä ei taida olla mietiskelyn lisäksi erilaisia mielen ja ruumiin harjoituksia kuten tiibetiläisillä. Kuten eräs arvostettu lukija totesi, mieli ja ruumis ovat yhtä, energiaa. Täyskumarrukset ovat hyvä esimerkki mielen ja ruumiin yhteisharjoituksesta.

1800-luvun lopulla oli uskontojen ja tieteen tapaaminen ja sen jälkeen buddhalaisilla on jatkuva keskusteluyhteys tiedemiesten kanssa. Tiedemiehiä mainittiin mm. Jung ja Fromm, myös Freudin vapaa assosiaatio tuotiin esiin. Dalai Lama ja monet tunnetut Lamat ja Rinpochet (mm Ringu Tulku,  Mingyur Rinpoche) käyvät myös jatkuvaa vuoropuhelua tieteen kanssa ja tiede on saamapuolella. Nykyään noin puolet USA:ssa annetusta terapiasta on kokonaan tai osittain tietoisuusterapiaa. Malinen kävi läpi maailmalla tehdyt tutkimukset ja totesi että viimeisen puolen vuoden aikana on tehty 300-400 tutkimusta, jotka koskevat tietoisuutta.

Tietoisuusterapiassa opetetaan elämään täysillä tätä elämää, ei murehdita mennyttä eikä tulevaa. Kun puhutaan, tullaan tietoiseksi mitä ajatellaan, sanoi Malinen. Tietoiseksi kaiken yhteydestä.
Mitä mielessä tapahtuu kun ei tapahdu mitään? Lopulta tietoisuus tulee tietoiseksi itsestään. Se lepää omassa olemuksessaan. Tyhjyys säteilee.

Malisen mukaan koskaan ei ole myöhäistä saada uusia aivoja. Tieteellisesti on todistettu esim. munkkien aivoissa tapahtuvat muutokset. Kun jotain toimintaa toistaa, syntyy aivoihin uusia yhteyksiä ja vähitellen toimintaa muuttaa helpoksi ja palkitsevaksi.

Tietoisuus on elämän seurantaa ja analysointia. Se on minun harjoitusmenetelmäni. Se on tasavertainen yleisemmän tien: harjoituksen kanssa. Toimin seuraavasti. Kun teen väärin, totean sen ja päätän ensi kerralla tehdä oikein. Teen vielä monta kertaa väärin, mutta vähitellen käytös muuttuu, kun joka kerta reagoin. Seuraavassa vaiheessa alan miettiä, miksi toimin väärin. Taas menee aikaa, mutta syitä alkaa löytyä. Jos minulla on negatiivisia kokemuksia tietyn näköisesti ihmisestä, niin tajuan, että tämä on aivan eri ihminen. Vähitellen tietoisuus alkaa ohjata reaktioita tunteiden sijaan.

Ryhmäpsykoanalyytikko, psykoterapeutti Leena Pennanen, korosti hyväksymisen merkitystä tietoisuudessa. Baalinkielessä sydämellä ja mielellä on vain yksi yhteinen sana. Eli mindfulness on heartfulness. Tietoisuus on elämän iloa, onnellisuutta.

Kaiken kattava energian luonne on onnellisuus. Samaa sanovat psykoterapeutit. He vain antavat kaiken kattavalle energialle nimen tietoisuus. Hyvä ja kuvaava nimi perimmäiselle kaiken kattavalle viisaudelle.

Aiemmin kun kerroin mielen luonnon kokemisesta tuli hyvin voimakas tunne käsitteettömyydestä, jota on vaikea kuvata käsitteillä. Tiedostamaton on käsitteetöntä, se on mielen todellinen luonne. Käsitteettömän tilan saavuttaminen pelottaa koska silloin joutuu luopumaan omasta tietoisuudestaan. Ei enää hallitse itseään, kun kosminen tietoisuus ottaa vallan. Tätä asiaa vielä mietiskelen ja kirjoitan myöhemmin: miksi luopua omasta egosta, mitä hyötyä siitä on. Sitä kyseli keskustelussa myös yksi skeptikko.

”Mikä helpotus, minua ei enää ole” kirjoittaa Malinenkin. Minun aivoituksia odotellessa voit käydä lukemassa hänen artikkelinsa http://personal.inet.fi/yritys/tathata/artik_suom/mika_helpotus.htm 
Tietoisuuden opettelulle annettiin seminaarissa kaksi menetelmää: mietiskely, mutta myös jooga. Jooga putkahteli myös keskustelussa paljon, mutta meditaatio on päämenetelmä. Se lisää mielen selkeyttä ja se taas lisää vuorovaikutustaitoja, kun tunteet eivät sotke kanssakäymistä.

Buddhan valaistuista kuvattiin seuraavasti: Buddha istui Bodhipuun alla ja huomasi, että ”mitä helvettiä minä tämän puun alla teen” ja lähti opettamaan.

Malisen filosofia on ”There´s a crack in everything, and that´s where the light comes in!”   L. Cohen. "Mitään ei ole piilossa. Kaikki on läsnä. Emme vain näe."   L. Wittgenstein ja Buddha