Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Tietoisuus, harjoittaminen, onni ja omistus
Tietoisuus, harjoittaminen, onni ja omistus 8.9.11
TV 1:ssä oli ohjelma tietoisuudesta. Päätös tehdä jotain syntyy aivoissa 6 sek. ennen itse tekoa. Mutta mikä saa päätöksen aikaan? ”Determistinen systeemi, tiedostamaton massa, jota tiede ei pysty tutkimaan”. vastasi tutkija. Juuri tätä tiedostamatonta ainesta ja sen vaikutusta päätöksiin käy Dalai Lama ja muut Lamat selvittämässä tiedemiehille. Kävisikö sille nimi karma?
Eräs heistä kertoi toisen buddhalaisen totuuden. Kun tietoisuus alkaa lapsena, siihen liittyy myös tietoisuus kuolemasta, joka helposti muuttuu kaiken muuttumisen peloksi (=minun kommentti).
Jo 1600-luvulla Descrates loi dualismin, jossa sielu ja ruumis ovat erillään. Sielu, mieli, ego, tietoisuus, itse, energia jne…joskus minä vielä selvitän näiden yhteyden, ovatko sama asia. Tai Situn mukaan energia on mielen voima.
Yksi tietoisuuden määritelmäyritys on tila, jossa kaikki aistit ovat auki ja tunteet ja kokemukset eivät sotke kokemusta van se on an sich, ei hyvä eikä paha.
TV 1:n ohjelmaa täydensi hyvin ”Voimala”-ohjelma jossa Yrjö Kallisen tuntija, teatteriohjaaja, Taavi Kassila ja Zeitgeistkaveri olivat yhtä mieltä siitä, että muutos alkaa ihmisten tietoisuuden muuttumisella. Se on jo alkanut, kiitos muutaman maan uhkaavat talouden konkurssit. Maat kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Talousjärjestelmä tulee romahtamaan ihmisen itsekkyyden vuoksi. Sehän perustuu omanvoiton pyyntiin.
Juuri julkaistiin Yhteiskuntapolitiikkalehdessä tutkimus, että kun tietty minimielintaso on saavutettu, raha ei lisää onnea. Tämähän on talousteoreetikkojen pääväite. Terveyskään ei lisää onnea, mutta mielen onni kyllä parantaa terveyttä. M.O.T.
Dalai Lama
Kun nyt halutaan hirveästi erotella uskontoja, muistutan, että Dalai Laman mukaan kaikki uskonnot ovat tulleet Intian kautta, jossa tunnetaan mm. vedenpaisumustarina.
Hänen mukaansa on kolme tapaa edetä henkisellä tiellä. Yksi on opetusten kuuntelu. Mutta se ei riitä, vaan pitää kyseenalaistaa, käsitellä ja analysoida kuulemansa. Vain jos ymmärtää tapahtuu oppimista. Tien eri vaiheissa oppii erilaisia asioita, koska uusi oppi tulee aiemman opin päälle.
Toinen tapa on logiikka, joka on ollut minun tieni. DL:n mukaan kerätään tietoa eri lähteistä – ei vain buddhalaisista lähteistä –epäillään kysytään tehdään kokeita, tutkitaan jne. Hän korosti tätä voimakkaasti ja väheksyi opettajien merkitystä. Itse asiassa hän ei mainitse opettajaa missään vaihtoehdossa.
Kolmas tapa on pitkälle edenneiden harjoittajien käytössä. Se on viisaus, joka nousee meditaatiosta. Minä sanoisin, että tämä viisaus nousee kaiken kattavasta energiasta, jota sanotaan myös primaariseksi viisaudeksi.
Olen kertonut aiemmin, että minulla on henkiopettajia. Oikea kirja taas löytyi kirjastosta, joka juuri kuvaa nykyistä tilaani. Kirja on ollut useamman kerran hyllystä kädessäni, mutta aiemmin en olisi ymmärtänyt opetuksia. Kirjassa viitataan myös ryhdin oikaisuun, jonka olen läpikäynyt. (Chögyam Trungpa: Shambhala, soturin tie). Kirjan opetuksen omaksuminen edellyttää, että isoimmat traumat on jo hoidettu.
Sattumaa ei ole totesimme hierojan kanssa. Sain joululahjaksi päähieronnan. Hieronta on aivan hyvää ja tehokasta, mutta tämä nainen sanoo asioita, joiden kanssa minun on työskenneltävä. Saan jopa kotiläksyjä. Ensin on saatava ote itse psyyken ongelmista, jotka ilmenevät myös fyysisesti. Tämä alue on minulla huonommin hoidossa. Alitajuiset vaikutusmekanismit avautuvat yleensä hitaasti, kun olet valmis. Pakko uskoa, että vihaa on vieläkin, vaikka sitä olen purkanut monella tapaa, kuten olen kertonut.
Hieroja puhui aggression rakentavasta voimasta. Yksi psykologi vahvisti asian. Molemmat ja Wangyal Rinpoche käskivät tulla kuoresta ulos ja palata elämään. Olin jo pahasti erakoitumassa, mikä kyllä on osa luonnettani. Usein jokin asia nousee esiin useampaa kautta, ja silloin on pakko uskoa.
Karmapa
Luin Karmapan opetuksen USA:ssa
Hän puhuu henkisyydestä ja uskonnosta ja kannattaa edellistä. Hänen mukaansa henkisyys ei kaipaa uskonnollista traditiota, (esim. perimyslinjaa kirj. huom). Henkisyys on mielen valinta. Henkinen ihminen harjoittaa henkisiä hyveitä, koska hän on hyvä ihminen, ei koska kuuluu johonkin uskonnolliseen suuntaukseen. Hyväksi ihmiseksi tulo on tärkeintä. Ensimmäinen askel on tunnistaa – tuntea itsensä. Mahdollisuus eettisiin valintoihin tekee ihmisestä ainutlaatuisen luonnon olion. Kyse on enemmän sydämestä kuin aivosta.
Karmapa korostaa, että ahkera harjoitus ei riitä, vaan mielen humaanisuutta pitää kehittää samanaikaisesti, ettei harjoitus pääse pilvenreunalle ja harjoittaja katsoo sitä helvetistä. Täydellisyyden tavoittelu harjoituksessa ei riitä, ihmisen on oltava täydellinen. Usein ajatellaan, että jonkin perinteen harjoittaminen nostaa meidät perinteessä kuvatulle korkealle tasolle. Mutta pelkät rituaalit eivät vie tiellä eteenpäin. Ei myöskään patsaiden, thangkojen, rituaaliesineiden keräilyllä ei saavuteta henkistä kasvua.
Dharma (Buddhan opetukset) ja uskonto ovat eri asioita! Uskonto viittaa tiettyyn traditioon, mutta Dharma viittaa siihen mitä uskonnon pitäisi tehdä. Dharma merkitsee, että muutamme aggressiivisen ja vihaisen luonteemme rauhan ja myötätunnon tyyssijaksi. Dharman tarkoitus on rauha – mielen rauha. Usein mielessä on itsestään valmiiksi vihaa, mutta rauhaa pitää etsiä.
Karmapa ei näe eroa erilaisilla buddhalaisilla teillä, kulkuneuvoilla. Ne ovat vain erilaisia ja eriasteisia. Erot eivät ole eri kulkuneuvojen eroja, vaan niiden harjoittajien mielen eroja.
Vain mieli voi vahingoittaa mieltä.
Ja kuten alussa kerroin, Karmapankin mielestä monet ihmiset rakentavat identiteettinsä materian tai työn varaan. Ja kun se katoaa, katoaa identiteettikin ja se aiheuttaa mielelle ongelmia. Media, koulutus jne luovat yhä enemmän identiteettiämme.
Onni ei johdu siitä mitä omistamme, vaan sitä miten suhtaudumme omaisuuteemme.
| ||