Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | ||||
4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Syvällä vai pinnalla?
Syvällä vai pinnalla? 1.2.12
Kuten olen monasti kertonut uusien energiatasojen vastaanotto väsyttää, väsyttäääää…..
Tajusin juuri, että prosessi on ollut käynnissä vuosikymmeniä. Esim. lauantaiaamut olivat hyvin vaikeita kun olin töissä. Ei oikein saanut mitään aikaan. Luulin, että se johtuu astmasta. Astmaatikolla on usein aamuärtyneisyyttä. Se johtuu siitä, että elimistö tuottaa adrenaliinia, joka avaa keuhkoja. Tuossa tilassa ei oikein jaksa mitään ja kaikki ärsyttää. Yksi äiti oli tosi helpottunut. Hän oli viemässä astmaista poikaansa psykiatrille em. oireiden vuoksi. Muistutan aiemmasta jutustani, jossa kerron, että lopetin 25 vuotta kestäneen astmalääkityksen tapaamalla itseni yhdessä aiemmista elämistä. Mielen voima jne…
Pidän edelleen tässä hetkessä elämistä tärkeimpänä harjoituksenani ja lupasin Lamalleni enemmän kuria harjoitukseen. Mutta tarvitsen ehkä enemmän kuria omaan elämääni. Olen huomannut kuinka mielihyväohjautunut olen. Kun koko ajan väsyttää, eikä saa mitään aikaan, pelaa pasianssia, syö välipaloja, katsoo TV:tä, menee Facebookiin jne jne. Keinoja kyllä löytyy. Nyt olen tajunnut asian ja siksi voin tehdä sille jotain. Laihtuminen (makeat välipalat) on aika hyvä tavoite.
Murhetta tuottaa myös se, että jakaa työt mukaviin ja inhottaviin. Ja kun pitäisi tehdä inhottavia hommia, turvautuu helposti mielihyvää tuottavaan sijaistoimintaan vaikka keittiössä. Ja kun joskus pystyy analysoimaan inhottavia töitä, niin huomaa, ettei niissä ole mitään inhottavaa, vaan inhotus on omassa päässä. Se liittyy myös tässä hetkessä elämiseen. Miettii etukäteen, mitä kaikkia hankaluuksia ko. työn tekeminen voi aiheuttaa. Ja aina huomaa, että on miettinyt kaikki mahdolliset huonot vaihtoehdot, joista yksikään ei toteudu. Tietysti onnistuminen tässä mielentilassa on kovasti palkitsevaa.
Kuten olen kertonut, kärsin em. syistä itseluodusta stressistä niin paljon, että syön verenainelääkkeitä. Suurin syy oli asunnon myynnissä ja mökin ostossa olleet runsaat vaikeudet. Siispä tosi hyvä harjoitus stressinsietoon. Etelä-Pohojalaasena mammona on minulle tärkeä ja kyseessä oli kaikki elinaikaiset säätömme. Huomasin miten suhtauduin kielteisesti saareemme. Rakentaminen ei varmaan onnistu, kun kaikki muukin on mennyt pieleen. Muutin suhtautumista. Nyt tunnen positiivista energiaa aina kun menen saareen. Alussa tarvittiin kyllä tahdon voimaa ja mielikuvitusta, mutta niinhän se asenne muuttuu…vie vaan turhan paljon aikaa
Joskus kyllä murhe valtaa mielen. Jatkuvasti väsyttää, eikä mitään tapahdu itsessä. Koska tämä loppuu? No sen tiedän, että kyllä tapahtuu, minä vain en itse huomaa sitä. Mutta joskus olo on aika toivoton. Varsinkin kun munkit ja lamat näkevät ylläni jotain sellaista mitä en itse näe (aura, henkiopettajat?). Sen perusteella he pitävät minua edistyneenä harjoittajana. Yläpuolelle vilkuilu kyllä vähän vaivaa ja yritän olla omissa oloissani, etten herättäisi huomiota.
Joskus kun katsoo tavallista onnellista ihmistä, niin huomaa, että hänen elämänsä on hyvin tavallista ja suoraviivaista, hän ei vaivaa mieltään turhilla spekulaatioilla, eikä murheilla – eikä stressillä. Asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Tällaisia ovat ihmisten suuri enemmistö. Miksi murehtia asioista, joista ei tiedä ja joihin ei voi vaikuttaa? He ovat omassa maailmassaan tasapainoisia, kun eivät muusta tiedä ja hyvä niin.
Kuvassa on aika hyvin pelkistetty Buddhan opetukset. Ensiksi on päästävä eroon egosta. Tässä hetkessä eläminen ja meditaatio ovat hyviä harjoituksia siihen. ”Halu” tarkoittaa samaa mitä minä edellä mielihyväohjautuvuudella. Ja sittenhän ei jää jäljelle kuin onni. ”Iisi biisi” sanoo juurilamani Rabsang. Noinkohan?
Ja sitten ovat meikäläiset, jotka kulkevat koluten kaikki mielensä syvimmät syöverit. Joiden on muutettava koko perusluonteensa. Sehän on egosta irtipäästämistä. Se vaan taitaa olla henkisen tien perusluonne. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat, sanoi Jeesuskin.
Itse ajattelen niin, että mitä syvemmällä käy mielensä pimeällä puolella ja myös pystyy selvittämään traumat, sitä paremmin pystyy myös auttamaan muita omien kokemustensa pohjalta. Sitä syvempi kokemus ja vahvempi energia ja toivottavasti kirkkaampi kruunu. Niin kuin jokaisesta voi tulla Buddha, samalla tavalla jokaisesta voi tulla Jeesus, valaistunut. Kyse on vain energiasta, jotka nämä kaksi ovat täysin hallinneet.
Olisiko ollut Jeesus, joka sanoi, että autuaita ovat yksinkertaiset? Mitä ysinkertaisempi elämä, sitä vähemmän murheita. Tässä on tehtävä yksi varaus. Itsekkyys ja tyhmyys ovat myös yksinkertaisuutta. Ei näe eikä välitä mitä ympärillä tapahtuu ja miten loukkaa muita. Ei ole tietoinen.
Yritin analysoida yksinkertaisesti elävää ihmistä, mutta heistä ei voi tehdä luokituksia, sen verran erilaisia ryhmiä löytyy. Toisessa ääripäässä on esim. tiibetiläinen, joka uskoo vahvasti, sydämellään. Rituaalit ovat hänelle tärkeitä. Hän voi valaistua yksinkertaisella mutta hartaalla uskollaan. Toisessa ääripäässä ovat rikolliset, jotka eivät välitä tippaakaan mitä ympärillä tapahtuu, elämä pyörii egon ympärillä, siksi toisen vahingoittaminen on helppoa.
Hiljaiset perivät maan (jos ovat tasapainossa itsensä kanssa). He eivät vaadi mitään ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Heidän mielensä avautuu ja hiljenee ilman meditaatiota, koska koko elämä on meditaatiota. Heistä ei ehkä tule syvällisiä opettajia tai auttajia, koska eivät ole kokeneet mielen kehittämisen tuskaa. Eivät kyseenalaistaneet, johon kyllä Buddhakin kehotti. Mutta eivät sitä tarvitsekaan. Ei ole kyseenalaistettavaa.
Buddhalaisuus on jännä uskonto. Osa uskoo hartaasti ja valaistuu. Luostarissa elämä taas on jatkuvaa kyseenalaistamista, väittelyä ja opiskelua.
Kyllä minä haluan jatkaa tätä vaikeampaa elämä ja ymmärtää laajemmin. Tiibetiläinen nimeni antaa tähän hyvä motivaation. Dharma-nimistä voisi sanoa, että nimi on enne. Toivottavasti.
| ||