web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Anteeksianto ja yhteiskunnallinen buddhalaisuus

Anteeksianto ja yhteiskunnallinen buddhalaisuus


Kristityt ihmettelevät usein, ettei buddhalaisuudessa ole anteeksiantoa, Vastaus on, ettei sitä tarvita. Ensinnäkin karma merkitsee, että jokainen on vastuussa omista teoistaan ja hän itse puhdistaa oman karmansa hyvillä teoilla ja harjoituksilla. Toisekseen, jos ei ole enää egoa, ei ole mitään mitä loukata. Kolmanneksi myötätunto kaikkia ja kaikkea kohtaan merkitsee, ettei anteeksiantoa tarvita. Ja jos ei vielä tässä elämässä ole päässyt eroon egosta, eikä kehittänyt tarpeeksi myötätuntoa, tarvitaan jälleensyntymiä.

Jeesus uskoi jälleensyntymiin (Konstantinopolin kirkolliskokous poisti jälleensyntymisopin) kuten esi-isämmekin (itse- ja henkisielut). Jälleensyntymät tapahtuvat karman puhdistamiseksi. Näin ollen synti ja perisynti ja niiden anteeksianto eivät ole Jeesuksesta vaan evankeliumien kirjoittajista lähtöisin.  Kun vielä lisätään, että Paavali keksi lähetyskäskyn ja viimeisen tuomion, niin kuinka hyvin Raamattu vastaa Jeesuksen opetuksia?

Se mitä Jeesus todella itse opetti, on täysin linjassa buddhalaisten opetusten kanssa.

Anteeksiantokysymys esitettiin Espoon työväenopiston Aikuisten yliopiston uskontoja käsittelevässä luennossa (syksyllä luentosarja uskonnoista): FM Mikko Sillfors: ”Buddhalaisuus elämänfilosofiana ja yhteiskunnallisen muutoksen rakentajana”.  Minua kiinnosti erityisesti otsikon jälkiosa, koska monet buddhalaiset blogikirjoitukseni ovat yhteiskunnallisesti suuntautuneita, kiitos alan koulutukseni. Halusin myös itse luennoineena kuulla miten uskontotutkija hahmottaa buddhalaisuuden.

Mielenkiintoinen oli se mitä hän kertoi buddhalaisuuden tulosta Länsimaihin ja Suomeen 1800-luvulla. Ennen 1800-lukua lähetyssaarnaajat toivat palatessaan buddhalaisia opetuksia, kiitos heille siitä. 1800-luvulla oppia levittivät maahanmuuttajat.  Yliopistot olivat kiinnostuneita buddhalaisuudesta kuten myös Nietzsche ja Schopenhauer Teosofinen yhteisö perustettiin 1875. Theravada oli voimissaan. Suomessa buddhalaisuutta levittivät ensimmäisinä Karjalaan Mongoliasta tulleet kalmukit jo 1700-luvulla.

Nyt USA:ssa on yli 1000 keskusta (Mahayana, tiibetinbuddhalaisuus) ja 1,5 milj. buddhalaista. Euroopassa on 250 keskusta ja miljoona buddhalaista. Itse arvioin, että Suomessa olisi 5200 jollain tavalla aktiivia buddhalaista, joista maahanmuuttajia olisi n. 3000.  

Sillforsin mukaan nykyään lännessä buddhalaisuus on trendiuskonto kiitos Dalai Laman ja Tiibetin tilanteen. Richard Gere on ehkä tunnetuin julkkisbuddhalainen. Psykologinen terapiakirjallisuus on levittänyt Buddhan oppeja. Kuten olen sanonut, puolet USA:n terapiasta on mindfulness-, eli tietoisuusterapiaa suoraan Buddhan opetuksista.

Luennoitsijan mukaan länsimaalaiselle buddhalaisuudelle on ominaista, että sitä harjoittavat maallikot, se on epäauktoritatiivista, tasa-arvosta, ilman luostarisääntöjä. Se  on yhteiskunnallisesti aktiivista, harjoitukset ovat psykologisia, eivätkä harjoittajat välttämättä pidä itseään buddhalaisina. Toiminnan kohteina ovat ihmisoikeudet, taloudellinen tasa-arvo, ympäristönsuojelu, suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja vapaus.

YSB:tä eli yhteiskunnallisesti suuntautunutta buddhalaisuus (socially engaged B) pidetään jopa neljäntenä buddhalaisuuden suuntauksena (muut: theravada, mahayana, vajrayana). Sen mukaan yhteiskuntaa muutetaan toiminnan kautta. Luennoitsijan mukaan Tiibetin pakolaishallitus on esimerkki YSB:stä.

YSB länsimaissa on uudistushakuinen liike, jossa sovitetaan yhteen länsimaalaisia arvoja  ja buddhalaisten koulukuntien opetuksia. Taustalla on myötätunto ja Bodhisatva-ihanne. Ominaista sille on väkivallattomuus  ja maailmallisuus, hyväntekeväisyys, ympäristöystävällisyys, tasa-arvo, toimintakeskeisyys.

Tavoite on myös levittää buddhalaisuutta. Tämähän ei ole perinteisen buddhalaisuuden tavoite. Mutta miten muuttaa maailmaa, jos muuttamiseen pyrkivät tavoitteet eivät leviä?  Jos joku uskonto voi muuttaa maailmaa, on se buddhalaisuus.

Kristinuskon ja Islamin ongelma on, että ne eivät vastaa edes nykyisin vallitsevia arvoja. Katoliset ovat tästä ääriesimerkki (pappien harjoittama pedofilia), mutta kaukana eivät ole luterilaisetkaan (homot, lesbot, naispapit, lestadiolaisten lasten hyväksikäyttö jne). Väkisin yritetään ylläpitää 2000 vuotta vanhoja arvoja, jotka ovat ristiriidassa nykyarvojen kanssa (esim. Islamin tyttöjen ja naisten oikeuksien polkeminen). Buddhalaisuus syntyi protestina hindulaisuuden epätasa-arvolle (sukupuoli, varallisuus).

Maailmallisuus tarkoittaa, että on käytettävä hyväksi niitä maallisia keinoja, jotka vievät henkistä hyvinvointia eteenpäin. Samaahan toteuttaa Dalai Laman idea, että pitää luoda uskonnoista riippumaton, mutta myös ristiriidaton arvomaailma koko maailmaan, koska tietyt elämän perusarvot ovat yhteisiä kaikkialla maailmassa. Jos liike olisi uskontoperustainen, se johtaisi helposti ristiriitoihin muiden uskontojen kanssa.

Luennoitsijan mukaan Suomessa YSB:tä edustaa Helsingin buddhalainen keskus Triratna (ent FWBO) joka nettisivujen mukaan ”pyrkii esittelemään buddhalaisuutta muodossa, joka soveltuu länsimaiselle ihmiselle. Se ei ole sidottu mihinkään perinteiseen idän koulukuntaan, vaan ammentaa koko buddhalaisesta perinteestä. Painopiste on perusbuddhalaisuudessa, Buddhan opetuksen ytimessä, joka on yhteistä kaikille buddhalaisille. Tuo opetus on käytännönläheistä elämäntaidon kartuttamista, omaan itseen tutustumista ja kasvua ihmisenä – lopullisena tavoitteena valaistuminen eli asioiden näkeminen sellaisena kun ne todella ovat.” Eipä tuossa hirveästi ollut yhteiskunnallisuutta, vaikka luennoitsija esitteli keskuksen toimintaa sekä laajasti, että monipuolisesti.

Tulossa on kuitenkin David Loyn Workshop “Transforming Self, Transforming World” (6.10 klo 10.30 – 17.00). Näinhän se on, kaikki muutos lähtee itsestä. Jos kaikki jakaisimme buddhalaiset myötätunnon arvot, olisi maailma paljon parempi paikka elää.