web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Vastoinkäymisistä

Vastoinkäymisistä      20.12.12

Mielen rauha ei ole ei ole elämän vastoinkäymisten puutetta,  vaan kykyä tulla toimeen niiden kanssa.

Helsingin edellinen ja nykyinenkin piispa ovat ihmetelleet miksi Jumala sallii luonnonkatastrofeja. Kun on kovia vastoinkäymisiä, esim. läheisen kuolema ihmetellään usein myös samaa. ”Mitä minä olen tehnyt, kun Jumala minua näin rankaisee”.

Kun Jumala on itsen ulkopuolella, etsii myös syyllistä itsensä ulkopuolelta. Itsellä ei ole vastuuta mitä ulkopuolella tapahtuu. Ajatelkaapa mitä tämä ajattelutapa merkitsee luonnon kannalta. ”Joku muu on syyllinen luonnon tuhoutumiseen, en minä, eikä minun tarvitse tehdä mitään”.

Kristitty ottaa usein vastoinkäymiset Jumalan rangaistuksena. Kyse on kurituksesta, jotta oppisit toimimaan oikein. Kakaralle piiskaa, jos ei tottele.

Buddhalaisuus on toista maata. Ihminen itse on vastuussa teoistaan, ei taivaassa asuva Jumala. Mitenkäkö sitten selittää esim. luonnonkatastrofit? Kyse on sosiaalisesta ihmisryhmän karmasta, kansalaisten karmojen yhteissummasta.  

Luonnon tilaa kyllä selittää paremmin syyn ja seurauksen laki. Luonnon saastuminen on aivan suoraa seurausta ihmisen toiminnasta ja tästä seuraa useammin ja rajumpia luonnon katastrofeja. Tätä kutsuisin yhteiskunnalliseksi buddhalaiseksi näkemykseksi.

Karmapan sanoin: Compassion for the “other,” whether people, animal species, trees, or other plants, and for Earth itself, is the only thing that will ultimately save us human beings. Most people are primarily concerned about their work, wealth, health, or family. On a daily basis, they probably feel they have more urgent things to worry about than their environmental footprint. Of course, paying attention to this issue would mean having to make inconvenient choices and changes in their lives.

Minusta kuitenkin olennaisin ero buddhalaisuuden ja kristillisyyden välillä on, että kristitylle vastoinkäyminen on kärsimys, buddhalaiselle se on harjoitus.

Vastoinkäymiseen voi opetella suhtautumaan välinpitämättömästi. Se ei herätä ikäviä tunteita vaan toteaa, että oho näinkö kävi. Aivan kaikella on tarkoituksensa. Ei ole hyviä tai pahoja tapahtumia – on vain tapahtumia.

Kuitenkin vastoinkäymisellä on aina tarkoituksensa. Kun on pidemmällä henkisellä tiellä, vastoinkäymiset vain lisääntyvät, vaikka miten ottaisi opikseen. Niiden opetustarkoituksen myös huomaa herkemmin. On jaksettava uskoa, että lopputulos on kuitenkin hyvä.

Pari esimerkkiä. Etelä-pohojalaasena mammona on aina ollut minulle tärkeä. Myimme asuntoa yli puoli vuotta ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan taitamattomuus aiheutti meille pahimmillaan 4000 €:n menetykset (kattoremontin kustannukset oli jaettu väärin yhtiön ja asukkaiden välillä, marmatin puoli vuotta ja asia korjattiin vasta kun olimme myyneet asunnon). Ostimme mökkitontin Tammisaaren kansallispuistosta. Kaikki rahamme oli siinä kiinni, kun virkamies ilmoitti, että tiedättekö, että olette ostaneet 4 ha luonnonsuojelualuetta ilman rakennusoikeutta (välittäjä harhautti).  Tämäkin vastoinkäyminen päättyi onnellisesti ja mökki on jo valmis. Eli lopputulos oli hyvä, vaikka pari vuotta oli pinnan aika kireällä. Jos mammona ei olisi ollut tärkeää, olisin vain todennut viileästi asian ja uskonut, että kaikki päättyy hyvin.

Saareen rakentaminen on aika haastavaa. Olen yrittänyt elää tätä hetkeä, mutta välillä meinasi mennä stressin puolelle, kun koko ajan mietti, mikä kaikki voi mennä pieleen.

Äitini perua minulla on ollut turhaa kunnianhimoa töissä. Niinpä kaksi viimeistä vuotta töissä olin dispossa ilman töitä. Se oli todella kasvattavaa aikaa. Minun kohdistettiin aika monenlaisia kostotoimia, koska ymmärsin ministeriön kantaa, jonka mukaan virasto ei toteuttanut sille annettua tehtävää. Pian eläkkeelle jäämiseni jälkeen virasto lopetettiin (aiheesta tarkemmin Yhteiskuntapolitiikka 3/12: Keskitetyn alkoholipolitiikan kuolema). Oli todella rankaa tuijottaa seinää pienessä murjussa ilman töitä. Mutta uskokaa vaan, minussa myös tapahtui suuri muutos, koska otin vastoinkäymisen oppimistapahtumana. Pääsin kiitettävästi eroon kunnianhimosta.

Haluan sanoa, että useimmiten vastoinkäyminen sisältää opetuksen, jos sen niin haluaa ottaa. Ensin se on tajuttava ja sitten mietittävä, mitä minulle halutaan opettaa. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta, jotta tietää mitä ominaisuutta yritetään muuttaa.

On varmaan myös niin, että huono karma aiheuttaa vastoinkäymisiä.  Mekanismi on niin, että joskus on tapahtunut jotain ikävää ja kostaa saamaansa huonon kohtelun muille. Se ainoa käyttäytymismalli, jonka osaa.Minulla oli yksi todella hankala työtoveri (myös muiden mielestä). Opettelin miettimään, mitä kaikkia vastoinkäymisiä hänelle on lapsuudessa tapahtunut, että hän on niin ilkeä muille. Vähitellen inho muuttui myötätunnoksi.

On täysin meistä kiinni miten otamme vastoinkäymiset. Onko se opetus? Vai valitammeko surkeuttamme mitään oppimatta. Jos vastoinkäyminen tapahtuvat esim. lapsuudessa (esim. vanhempien ilkeys, väkivaltaisuus) ne muokkaavat aivan varmasti luonnetta ja ne on kohdattava ennen kuin voi edetä tiellään. Näin tapahtuu, koska lapsi on täysin riippuvainen vanhemmista, eikä tiedä, että heidän käytöksensä on poikkeavaa On tajuttava nykyisen epäsuotavan käyttäytymisen syy.

Ja onhan se myös niin, etteivät asiat voi aina mennä hyvin, eikä se sisällä mitään opetusta, muuta kuin se, että vastoinkäymiset on otettava viileästi toteamalla ilman tunteita. Silloin ne eivät enää ole vastoinkäymisiä vaan pelkästään käymisiä, erilaisia tapahtumia.

P.S. Huomenna sitten on 21.12.12. Vietän sen Sammatissa shamaani- ja rumputapahtumassa. Päivällä pohjustan menemällä opastukseen Didirichsenin Maya-näyttelyyn. Alla pari hauskaa miten maailmanloppu on huomioitu.

Didrichsenin taidemuseossa on Maya-näyttelyn yhteydessä valvojaiset. Ohjelmassa lukee klo 24: Onnitellaan elämän jatkumisesta, jos aihetta siihen on.

Naapuri päätti mennä naimisiin 21.12.12. Ettei tartte kauaa kestää toista kun tulee maailmanloppu. Säästäväisyyssyistä hääjuhlakin on vasta seuraavana päivänä.

Dalai Lama sanoi facebookissa, että olkaa rauhallisia, maailma ei lopu huomenna vaan elämme vielä ainakin seuraavat 2000 vuotta.