web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Markkinatalous yhteishyvä taloudeksi



Markkinatalous yhteishyvä taloudeksi                                 18.3.14

Kirja Christian Felberin: Näkyvä käsi, kohti yhteishyvän taloutta. (Gaudeamus, Helsinki 2013).
”Nykyisen talousjärjestelmän keskeinen piirre on kilpailun sanelema voiton maksimointi, joka edistää itsekästä häikäilemätöntä käytöstä sekä vaarantaa sosiaalisen ja ekologisen tasapainon” (Felberg). Tälläistako talousjärjestelmät haluavat demarit jatkossakin soveltaa? Talouden ja yhteiskunnan välillä vallitsee ristiriita.

”Talous on rikki” sanoi valtiovarainministeri Urpilainen keskustelutilaisuudessa 21.1.14, Helsingin Ylipistolla: ”Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää”. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät tutkimusten mukaan.

EU:n valtiovarainministerien on aina päätöksiä tehdessään otettava huomioon demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella olevat markkinoiden reaktiot, Urpilainen kutsui tätä demokratian ulkopuolella olevaksi näkymättömäksi kädeksi. Vahvat yritykset saavat kasvaessaan ja kansainvälistyessään yhä enemmän poliittista vaikutusvaltaa. Kaikki keinot ovat sallittuja, jopa ihmisten tappaminen (aseteollisuus).

Arvot ristiriidassa

Kilpailemalla toisiamme vastaan ajamme ihmiskunnan enemmistön häviöön. Felbergin mukaan taloudessa on aivan eri arvot kuin ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kapitalismi yllyttää itsekkyyteen, ahneuteen, saituuteen kateuteen, häikäilemättömyyteen ja vastuuttomuuteen. Ihmisten välistä kanssakäymistä taas kanssakäymistä säätelee luottamus, rehellisyys, toisen arvostaminen kuunteleminen, myötätunto, molemminpuolista auttaminen ja yhteistyö. Lainsäädäntö pyrkii tukemaan taloudellista kehitystä - kapitalismin arvoja.

Toisin kuin taloustieteen guru Adam Smith ja monet nykyiset taloustieteilijät väittävät, niin itsekkäästä käytöksestä, kilpailusta ja oman edun tavoittelusta ei synny hyvinvointia muille kuin omistajilleen. Markkinatalouden perusoletukset on useaan kertaan kumottu tieteellisesti epävarmoina. Siitä huolimatta talousjärjestelmämme perustuu niille.

Kilpailun motivoivuudesta on runsaasti poikkitieteellisiä tutkimuksia. 369 tutkimuksen otoksen mukaan 87:%:ssa kilpailu ei ole tehokkain toimintatapa. Yhteistyö on tehokkain. Sisäinen motivaatio on ulkoista motivaatiota (pakkoa) tehokkaampi.

Olemme uhraamassa ihmisarvon ja luonnon talouden alttarille. Hyvin menevät yritykset jakavat osinkoja samalla kun irtisanovat työvoimaa. Kun tavoitteena on yhteinen hyvä, eikä omistajien ja johdon palkat ja voitot, niin irtisanomiset ja työttömyys vähenisivät.

Felberin mukaan oman edun tavoittelu johtaa siihen, että 1) valta keskittyy ja sitä käytetään väärin (hyväveli järjestelmä), 2) muodostetaan kartelleja (jatkuvasti oikeusjuttuja), 3)valtiot kilpailevat yrityksistä löyhällä lainsäädännöllä (veroparatiisit), 4) hinnanmuodostus on tehotonta (monopolit, kartellit), 5) syntyy sosiaalista vastakkainasettelua ja pelkoa (todistettu tutkimuksin), 6) ihmisten perusrapeisiin ei vastata (v. 1995 nälkää näki 800 miljoonaa ihmistä, vuonna 2010 luku on jo 925 miljoonaa FAO:n arvion mukaan), 7) ympäristö tuhotaan (kasvihuoneilmiö), 8) merkityksellisyys katoaa (ei vastata perustarpeisiin, tuhotaan ympäristöä), 9) arvot rapautuvat, 10) demokratia halvaantuu (globaalit pankit, yritykset, investointirahastot jne).  

Järjestelmän sisään on rakennettu kasvupakko, jossa loukussa myös Suomen valtion talous nyt on.

Hyvä esimerkki siitä miten markkinatalous suojelee etujaan, on että jo aikoja sitten on keksitty ja rakennettu kone, joka hyödyntää ympäröivää energiaa. Otaniemessäkin on tämä tieto. Tämä kone pelastaisi energian lähteenä maailman, mutta USA:n öljy- ja autoteollisuuden vastustuksesta johtuen keksijät eivät ole saaneet rahoitusta, toinen teljettiin vankilaan ja toinen mielisairaalaan. Se maa joka ensimmäisenä uskaltaa hyödyntää tätä teknologiaa on mahtavassa etulyöntiasemassa – Suomi? Samoin lääketeollisuus taistelee uusia, tehokkaampia ja halvempia lääkkeitä vastaan.

Yhteishyvän talous?

Yhteishyvän talous perustuu yksityisyritteliäisyyteen ja kansalaisten demokraattisesti hallitsemiin yhteisresursseihin. Voitto on vain väline yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Liianko radikaali demareille? Yhteishyvän taloutta soveltavat yli tuhat yritystä kymmenissä eri valtioissa.

Tässä yhteydessä en lähde luonnostelemaan yksityisyrittämiseen perustuvaa yhteishyvän talousjärjestelmää, tämä on esitetty hyvin Felbergin kirjassa. Yhteishyvämallin osa-alueita ovat: alihankkijat, rahoittajat, työntekijät (ml omistajat, joiden on työskenneltävä yrityksessään), asiakkaat, tuotteet ja ympäröivä yhteiskunta. Näitä pisteytetään sen mukaan miten niitä huomioidaan tuotannossa eli miten ne suhtautuvat ihmisarvoon, solidaarisuuteen, ekologiseen kestävyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sekä demokraattisiin osallistumismahdollisuuksiin ja läpinäkyvyyteen. Miinuspisteitä voi saada esim. jos valmistus tuhoaa luontoa, työnormeja rikotaan tai työntekijöitä irtisanotaan voiton maksimoimiseksi. Näin lasketut pisteet näkyisivät tuotteen pakkauksessa, jotta kuluttaja voi tehdä ekologisesti ja yhteiskunnallisesti oikeita valintoja.

Minun demarimieleen tämä järjestelmä kovasti käy. Minusta olisi syytä käydä talousjärjestelmää koskevan arvokeskustelu puoluekokoustamme varten. Nykyinen talousjärjestelmä sortaa juuri meidän jäseniämme, mikä näkyy kannatusluvuissa.

Em. Yliopiston tilaisuudessa arkkipiispa myönsi, että nykyinen järjestelmä luo eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Esitin hänelle kysymyksen: ”Vuorisaarnan mukaan Jeesus sanoi, ettei ihminen voi palvella kahta herraa: mammonaa ja Jumalaa. Eikö kirkon tehtävä ole olla mukana kehittämässä ihmiskasvoista talousjärjestelmää. Eikö valtiokirkon tehtävä ole osallistua arvokeskusteluun?” En saanut vastausta kun arkkipiispalla oli kiire junaan.

Juhani Hakala
Espoo


Ju