Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Intiaanit ja suomalaiset
Intiaanit ja suomalaiset 9.11.15
(Lähde: Tiede-lehti 11/15, Lauri Seppälä: “Suomalaiset kävivät intiaanista)
Kyltti Chicagolaisessa ravintolassa: “Sisäänpääsy kielletty intiaaneilta ja suomalaisilta".
Intiaanivanhin Golden Eagel Charles Lawrence on ihmetellyt usein mikä häntä Suomeen vetää. Hän olettaa olleensa jossain aiemmassa elämässä suomalainen. Tiedelehti 11/15 kertoo että Pohjois-Amerikan intiaanit ja suomalaiset ovat olleet hyvin samanlaisia ja arvostaneet toisiaan ja samoja asioita.
Suomalaisten ja intiaanien yhtäläisyyksiä tutki Richrad M. Dorson 1940-luvulla. Hän oli erityisen kiinnostunut miksi kaikista Amerikkaan 1600-luvulla muuttaneista kansoista vain suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa.
Suomen metsäseuduilta tulleissa siirtolaisissa oli “erityistä outoa eksotiikkaa”, jota myös tuolloin kohdatuissa intiaaneissa oli. Dorsonin mukaan molemmat elävät läheisessä suhteessa maahan ja metsään. Metsäläiset ovat varautuneita ja vähäpuheisia. Molemmat arvostavat luottamusta ja rehellisyyttä. Molemmissa on yliluonnollista voimaa ja sitkeyttä. Molemmat juovat viinaa kuumeisesti ja tappelevat barbaarisesti. Molemmat harjoittavat shamanistista taikuutta ja rituaaleja, jotka kumpuavat syvältä kansanukosta. Molemmat ovat salamyhkäisiä, luovat klikkejä ja pitävät vankkumatta kiinni omista tottumuksistaan.
Tämä samanlaisuus loi hyvän pohjan kannaskäymiselle, josta on paljon todisteita olemassa niin 1600-luvulta kuin myöhemminkin Suurten järvien alueelta.
Esim. ruotsalaiset ja muut eurooppalaiset menettivät nopeasti mielenkiintonsa erämaiden asuttamiseen. Suomalaiset taas tunsivat olonsa metsissä kotoisaksi. Delaware-intiaanien mielestä suomalaiset poikkesivat muista eurooppalaisista. Suomalaiset olivat hyvin samankaltaisia kuin he itse. Molemmat metsästivät, kalastivat ja keräsivät marjoja. Molemmat raivasivat peltomaata kaskeamalla. Suomalaiset oppivat intiaanieleilta metsästystaitoja ja ruokatottumuksia. Molemmat kulkivat mokkasiineissa, pukeutuivat peurannahkaan ja turkiksiin. Myös he menivät naimisiin keskenään ja syntyivät nykyäänkin tunnetut findiaanit, joita elää edelleen Minnesotassa.
Suomalaiset ja intiaanit uskoivat jokamiehen oikeuteen - luonnon antimet kuuluvat kaikille. Muille eurooppalaisille maan omistaminen oli tärkeää. Intiaanit eivät ymmärtäneet, että joku voi omistaa maan tai veden. Maan omistamisestahan intiaanisodatkin syttyi.
Ja kuinkas muuten molemmat rakastivat saunomista - intiaanit hikimajoissaan. Intiaanit alkoivat puhua suomalaisista hikimajaihmisinä. Toinen heimo kutsui suomalaisia: “he jotka saunovat paljon“. Molemmille saunalla oli parantava ja rituaalinen merkitys niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Suomalaiset alkoivat rakentaa hirsimökkejä. Pystytys ei vaatinut nauloja, sammaleilla tilkittiin seinät, oli maalattia ja turvekatto. Delawaret alkoivat suomalaisten opin mukaan valmistaa myös hirsimajoja. Rakentamistaito laajeni ja Lännen valloituksessa hirsimökeillä ja -linnoituksilla oli merkittävä rooli. Kirjoittaja väittää, ettei lännen valloitus ei olisi onnistunut ilman niitä. Tiedetään, että intiaanisodissa intiaanit jättivät tuhoamatta taloja, jotka tiesivät suomalaisten asuttamiksi.
Suomalaiset voittivat muutama vuosi sitten laajan kansainvälisen kilpailun hirsitalojen rakentamiseen Amerikkaan ja Kanadaan. Abenak-intiaanit perustelivat valintaa seuraavasti: “Suomalaiset suhtautuivat intiaaneihin kaikissa neuvotteluvaiheissa kunnioittaen ja tasavertaisesti ja vain he katsoivat suoraan silmiin.
“Ulkona on niin kylmä, ettei siellä viihdy kuin intiaani tai suomalainen”.
| ||