web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Elämän tarkoituksesta

Elämän tarkoituksesta  21.2.16

Joidenkin elämän tarkoitus on maallisen mammonan kerääminen tai itsensä toteuttaminen. Ihan OK, mutta kaikki tuo on jätettävä kuolleessa taakse. Seuraava ajatteku perustuu jälleensyntymisoppiin, johon Jeesus ja minä uskomme. Pakko uskoa, kun löysin yhden elämäni paikan päältä Egyptistä. Jeesuksen  jälleensyntymisopin tuhosi Konstantinopolin kirkolliskokous.

Karman puhdistus jo on useamman elämän tavoite ja johtaa aikanaan valaistumiseen.

Jokainen uskonto tarjoaa oppia elämän tarkoituksesta. Abrahamilaiset uskonnot: Juutalaisuus, Kristinusko ja Islam, lähtevät siitä, että on vain yksi Jumala ja se löytyy ihmisen ulkopuolelta. Mitä ihmistä itseään hyödyttää, jos hän löytää ulkopuoleltaan Jumalan? No - kyllähän ihmisen pitää kypsyä pystyäkseen siihen.

Maailman vanhin valtauskonto Hindulaisuus ja siitä erottautunut  toiseksi vanhin Buddhalaisuus uskovat kyllä yhteen jumalaan, jolla on monia nimiä, minä sanon sitä kaiken kattavaksi energiaksi joku tietoisuudeksi, miten vaan. Tämä Perkele ja myöhemmin Ukko-ylijumala löytyy lähes kaikista shamanistisistakin uskonnoista ja sitä edeltäneestä Animismista. Nykyiset uskonnot polveutuvat näistä.

ja Antiikin Kreikan ja Rooman jumalkäsityksistä. Mutta tämä pomo ei ole ainoa Jumala.

Eli kaikissa uskonnoissa on yksi ylijumala. “Pakanauskonnoissa” on mutakin jumaluuksia, joiden kautta ihminen voi oppia itsestään - kehittyä ihmisenä - oppia tiedostamatonta. Myös Katolilaisuudessa on “jumaluuksia” - pyhimyksiä.

Eri jumaluudet esittävät ihmisen eri ominaisuuksia. Ja mikä tärkeintä, Hindulaisuuden ja Buddhalaisuuden mukaan Jumala löytyy ihmisen sisältä. Jumalan löytämiseksi pitää kääntyä sisäänpäin henkiselle tielle. Tällä asenteella maailma pelastuisi. Ei etsitä koko ajan vikaa muista. ja jankuteta, että minun Jumala on paras. Halutaan itse kehittyä tasapainoiseksi ihmiseksi, että voisi auttaa, ei vihata, muita. Viha lähtee aina itsestä, ei koskan kohteesta.

Tähän ryppääseen lisään myös Mayat, Inkat, Egyptin, Atlantiksen jne muinaiset kulttuurit, joiden maailmankäsitys oli lähellä toisiaan.

Kristityt tiukasti kieltävät, ettei heillä ole mitään tekemistä Intian pakanauskontojen kanssa, kuitenkin molemmissa on aivan samoja juttuja esim. vedenpaisumus. Islamilaiset ääriainekset taas vihaavat kristittyjä yli kaiken, vaikka heidänkin uskontonsa on lähtenyt samasta alkulähteestä ja tunnustaa Jeesuksen profeettana. Kristinuskoon ja varsinkin kirkkoon sentään on onneksi ryöminyt suvaitsevaisuuden siemeniä.

Abrahamilaisissa uskonnoissa Jumalan lähelle pääseminen - autuus on elämän tarkoitus, siis siihen uskoville, ei nimikristityille. Aasian uskonnoissa pyritään itse Jumaliksi. Tavoite on paljon vaativampi ja ei onnistu, ellet kehity valtavasti ihmisenä, rauhoitu ja tasapainotu. Olemme vain etääntyneet Jumalasta niin kauas, että tie on pitkä ja harva löytää perille.

Aasialaisella henkisellä tiellä tavoite on aina henkinen valaistuminen. Se johtaa väistämättä irtautumiseen tavarakulttuurista. Rakkauden lisääntymiseen. Ehkä Zen ja Tiibetinbuddhalaisuus ovat tehokkaimmat välineet lähinnä sen vuoksi, että ne perustuvat henkilökohtaiseen vastuuseen. Jokaisella rituaalilla on oma tarkkaan harkittu vaikutuksensa ihmismieleen.

Esim. Thaimaan Theravadabuddhalaisuus on enemmän munkkikeskeistä ja palvonnallista. Samoin varmaan Hindulaisuudessa on vastaavia piirteitä.

Kristinusko on materialistisin uskonto. Länsimaiden kulutushysteria on tästä hyvä esimerkki. Kristinusko ei kyseenalaista elämän edellytyksiä tuhoavaa kapitalismia.  

Buddhalaisuudessa opetetaan, että tavara luo kärsimystä. Tavara kuluu, hajoaa, tulee hienompia malleja, jotka pitää saada. Ja markkinointi käyttää tätä hyvin hyödykseen, manipuloi ihmistä. Koko talousjärjestelmä perustuu kuluttamiselle, kärsimyksen tuottamiselle. Ja talousteoreetikkojen manaama jatkuva kasvu vasta tuottaakin kärsimystä, kun maailma tuhoutuu.

Markkinatalous elää kristinuskon rinnalla ja molemmat tukevat toisiaan. Luin arkkipiispa Mäkiselle eräässä tilaisuudessa Vuorisaarnaa: “Ei ihminen voi palvella kahta Herraa, Jumalaa ja mammonaa”. Kolmen erii kirkkokunnan johtajat olivat juuri valitelleet, miten talousjärjestelmä ja sen luoma lama aiheuttavat kärsimystä. Kysyin Mäkiseltä eivätkö nämä kolme kristillistä kirkkokuntaa vai vaikuttaa itse järjestelmään, ettei se tuottaisi niin paljon kärsimystä. Hänellä tuli kiire Turun junaan, eikä ehtinyt vastata.

Mutta toivoa on. Kun arkkipiispalle ihmeteltiin homokeskustelussa Vanhan Testamentin vihaa ja tappokäskyjä, niin hän sanoo, että pitäisi pysyä vain Jeesuksen rakkauden opetuksissa. Kun kristinusko uskaltaisi tunnustaa teologien jo tietämän faktan, että Raamattu on Paavalin ei Jumalan sanaa ja Raamattu on ristiriidassa jopa Jeesuksen opetusten kanssa (esim. jälleensyntymisoppi).

Onneksi Jeesuksen nimissä ei enää tapeta ihmisiä. Kristinuskossa kyllä halutaan päästä Jumalan lähelle, mutta itse jumalaksi tuleminen on Jumalan pilkkaa.

Minä uskallan väittää tietäväni elämän tarkoituksen. On väitetty, vaan ei todistettu, että muinaiset korkeakulttuurit, olemassa olleet tai oletetut, ovat olleet tekemissä toistensa kanssa ja jakaneet saman käsityksen olemassaolon tarkoituksesta. Niin tai näin, mutta elämän tarkoitus on heillä ollut sama kuin nykyään hinduilla ja buddhalaisilla. Kulttuurisidonnaiset muodot vain vaihtelevat.

Summa summatun. Kaikissa uskonnoissa etsitään Jumalaa. Hindulaisuus ja Buddhalaisuus vievät suoraan loppuun asti, valaistumiseen. Abrahamilaisset uskonnnot eivät vie loppuun asti. Miten voi valaistua, kun etsii valaistuksen aineksia muualta kuin itsestään. Mutta uskon heidänkin tajuavan, että Jumala on sama kuin Aasialaisten uskontojen kaiken kattava, viisaus, energia jne ja Jeesus on valistunut olento muiden joukossa.

Elämän tarkoitus on etsiä ja löytää Jumala sisältään. Kukaan ulkopuolinen ei sitä puolestasi tee, vaikka olisi Jumala.