web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kärsimyksestä

Kärsimyksestä         20.3.16

Enkelit aina minua moittivat kun en pyydä apua itselleni. Moite on kyllä aivan aiheellinen. Minun asiani vaan tuntuvat niin vähäpätöisiltä, etten niillä haluaisi häiritä. Ja uskon myös, että toteutamme ennalta määrättyä elämäntehtävää jos ei muuta niin puhdistamme aiempien elämien karmaa. Kuitenkin monet pyytävät apua aivan jokapäiväisissä asioissa.

No minä päätin jälleen pyytää apua jatkuviin ja monipuolisiin sairauksiini, jotka vaan eivät tunnu loppuvan. Nehän liittyvät chakrojen puhdistusprosessiin. Nyt on vielä kurkku menossa, sehän vaati oikein sairaalahoitoa. Enkelit tosin sanoivat, että kohta vaivani helpottavat, elikkä en enää tänä vuonna joudu sairaalaan. Kiva! Buddhalaisella Tantran tiellä pitää vaan ehtiä paljon yhdessä ihmiselämässä.

Ehkä syynä kurkun ongelmiin on myös Karman puhdistus. Olen taitava suustani. Olen puhunut pahaa takanapäin, herättänyt eripuraa ja manipuloinut puheellani.

Nyt kuitenkin vastaus avunpyyntööni tuli samana päivänä. Käsiini “sattui” Dalai Laman kirja Onnellisuuden taito - Elämän opaskirja (& Howard C Cutler). Siinä sanottiin, että kärsimyksen kanssa on opittava elämään. Siis apua ei ole tulossa p..kele ä.

Dalai Lama: “Minulle henkilökohtaisesti vahvin ja tehokkain harjoitus kärsimyksen sietämiseen on kärsimyksen näkeminen ja sen ymmärtäminen samsaran (elämän kiertokulku tai elämän normaalitila jolle on ominaista kärsimys) perimmäiseksi luonnoksi, valaistumattoman olemassaolon luonnoksi…. Miten ihminen suhtautuu kärsimykseen , vaikuttaa hyvin paljon miten hän kokee elämän yleensä.”

Siinähän tärkein jo tuli sanottua. Ensimmäinen Buddhan opetus koski Neljää Jaloa totuutta kärsimyksestä. Kaikki buddhalaisuuden haarat ovat omaksuneet opin, samoin kuin muutkin Buddhan perusopetukset (syy ja seuraus, karma, tyhjyys, pysymättömyys jne). Apropo pysymättömyyshän on yksi kärsimyksen syistä. Hieno auto ei kestä ja naama ruttuuntuu.

Lyhyesti Buddhan opetus oli, että elämän perusolemus on luonteeltaan kärsimystä, mutta on keinoja päästä siitä eroon.

Sairaus on meillä yleisin kärsimyksen syy.  Osa sairauksista tarttuu muilta.  Henkiset ongelmat ja huono mieliala voivat kuitenkin laskea vastustuskykyä ja aiheuttaa sairauksia. Ihmisten jotka luulevat kuolevansa pian, elämänasenne on kielteinen ja se tappaa.

Usko jälleensyntymiseen vähentää surua, kun tietää rakkaansa syntyvän uudelleen. Ylivoimainen suru on raastavaa ja haitallista ja siksi voi aiheuttaa sairautta - itseensä uppoutumista, kun sulkee muun maailman ulkopuolelleen.

Paljon kärsimyksestä on itse aiheutettua, vaikka sitä ei aina tiedostakaan.
Vanheneminen on monelle kärsimystä, tavarat hajoaa ja vanhenee, tulee uudempia ja hienompia tavaroita tilalle. Mainonta on yksi pahimmista kärsimyksen aiheuttajista.

Kyse on elämänasenteesta. Jos ei välitä kärsimyksestä - ei ole kärsimystä . Kärsimyksestä vapautuminen on mahdollista poistamalla kärsimyksen syyt.

Syinä kärsimykseen on kolme mielen myrkkyä: tietämättömyys, halua ja viha. Ahdistus aiheuttaa halua ja vihaa. Poistamalla ahdistuksen henkilökohtaiset syyt, halu ja viha häviävät. Buddhalaisten mielen harjoitusten tavoitteena on kärsimyksen poistaminen.

Tietämättömyys on buddhalainen käsite. Henkisellä tiellä tietoisuus (käsitys todellisuuden perimmäisestä luonteesta) lisääntyy, Ei enää aiheuta kärsimystä itselle tai muille. Tietoinen ihminen on täysin tietoinen tekojensa seurauksista. Hän tietää mitä ympärillä tapahtuu, eikä suodata kokemusta omien tapahtuman herättämien tunteiden ja halujen läpi. Kun mieli on puhdas - ei ole kärsimystä.

Idän kulttuureissa siedetään paljon paremmin kärsimystä, koska elämä on arvokkainta maailmassa ja siksi pyhä. Osin tilanne johtuu myös siitä, että esim. Intiassa on elämään perusedellytyksiin liittyvää kärsimystä paljon (köyhyys).

Meillä lännessä on lääke melkein joka vaivaan. Olemme menettänyt kyvyn kestää kärsimystä. Meistä elämän pitää olla mukavaa, onnellista ja oikeudenmukaista. Jos joku uhkaa sitä, syntyy kärsimys. Pienkin vastoinkäyminen voi suistaa ihmisen raiteiltaan. Katsotaan, että ihmisen perusluonne on onnellisuus, jota tieteen kehitys ja teknologia ovat edistäneet.

Kärsimys on meillä ikävä poikkeus mukavaan elämään. Kun kärsimystä tapahtuu etsitään syyllistä itsensä ulkopuolelta vanhemmista. koulusta, työtovereista, puolisosta jne. Ja mikä vielä pahempaa, syyllistetään itseä ja sairastutaan.

Miten sitten kärsimystä aiheuttavat tunteet, havainnot eli harhakäsitykset voi kitkeä mielestä juurineen ja hävittää.? Dalai Laman mukaan kaikki kärsimystä aiheuttavat tunteet ja ajatukset ovat vääristyneitä, koska ne ovat vääriä havaintoja todellisuudesta. Ne perustuvat tietämättömyyteen. Hän tarjoaa tilalle positiivisia tunnetiloja kuten rakkautta, myötätuntoa, ymmärrystä jne. Niiden laatua voi kehittää ja voimaa vahvistaa rajattomasti säännöllisellä harjoittamisella.

Positiiviset tunteet ovat oikeutettuja, negatiiviset tunteet eivät ole. Negatiivisia haluja ovat kyltymätön haluaminen ja ahneus. Ne perustuvat tyytymättömyyteen.

Positiiviset mielentilat toimivat negatiivisten tilojen vastalääkkeenä. Mitä enemmän positiivisia tunnetiloja edistää, sitä paremmin ne toimivat vastalääkkeenä. Buddhalainen harjoitus lisää kärsivällisyyttä, sietokykyä, ystävällisyyttä jne.

Paras lääke on, että  ymmärtää todellisuuden perimmäisen luonteen. Se on pitkän harjoituksen tulos, oikeastaan henkisen tien ainoa tavoite.

Ja lopuksi: mielen varsinainen luonto on puhdas. Tätä kutsutaan buddha-luonnoksi. Tiedekin jo todistaa, että syntyvän lapsen mieli on puhdas. Kun vanhempana mieli puhdistetaan negatiivisista tunteista saavutetaan buddhaluonto. Vastalääkkeitä (rakkaus, myötätunto, kärsivällisyys, anteeksianto) voi kehittää tietoisesti käyttämällä apuna erilaisia harjoituksia kuten meditaatiota.

Dalai Laman lähestymistapa ei perustu uskoon tai uskontoon, onhan Buddahalaisuus mielen tiede. Dalai Lama perustaa keinonsa järkeilyyn, analysointiin ja mielen harjoittamiseen. Keinot ovat melko samat kuin psykoterapiassa, mutta Dalai Laman keinot vievät pitemmälle. Hän ajattelee, että negatiiviset mielentilat eivät ole osa ihmismieltä vaan tilapäisiä esteitä, jotka estävät sisällämme olevan luonnollisen ilon ja onnellisuuden ulospääsyn.

Länsimainen psykoterapia tutkiin ihmisten neurooseja, henkilökohtaista historiaa, ihmissuhteita, sisäisiä konflikteja, alitajuisia motiiveja, psyykkistä dynamiikkaa jne. Dalai Lama sanoo, että positiiviset mielentilat voivat suoraan toimia negatiivisten tilojen vastalääkkeenä. Kognitiivinen psykologia on kyllä tullut lähelle tätä näkemystä. Se uskoo, että tunnehäiriömme ja käyttäytymisongelmamme johtuvat ajatusvääristymistä ja järjenvastaisista uskomuksista.