web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Miten minusta tuli buddhalainen

Miten minusta tuli buddhalainen       13.7.16

 

Kiitos ystävät tuen osoituksista henkisestä ja myös fyysisestä kaukoavusta. Kilpirauhasleikkaushan on huomenna. On mukava huomata, että blogejani luetaan. Käyntejä näillä sivuilla on n. 20 000/vuosi, keskimäärin 50 päivässä.

Harjoitukseni tuntuu olevan voiton puolella. Olen ollut aika pelokas sairauksien suhteen. Jos jotain paikkaa kolottaa epäilen heti pahinta. No syöpä kai on yksi pahimmista vaihtoehdoista. Viime viikolla vielä pelotti. Nyt olen päässyt siitä yli, tunteeni on enemmänkin utelias, jännä nähdä mitä huomenna tapahtuu. Se kai on kaiken harjoituksen lähtökohta. On osattava elää tätä hetkeä, eikä pelättävä huomista.

Kiitos opettajat harjoituksesta. Toivottavasti ei enää paljoa ole jäljellä. Oma tunteeni on, että olen voiton puolella 16 vuoden harjoituksissani. Kunpa voisin jakaa kanssanne ne lisääntyvät syvät onnellisuuden tunteet. Ne ovat samanlaisia kuin aiemman elämäni onnellisimmat hetket. Lama kuvaili asiaa niin, että tunne on sama, kun raskaan työviikon jälkeen heittäydyt sohvalle viikonlopun viettoon.

 

Eräs Teistä kyseli, miten minusta tuli buddhalainen. Tietysti tärkeintä on kiinnostus henkisiin asioihin. Se alkoi jo edellisessä elämässä, jossa olin juutalainen rabbi ja näytän edelleen siltä. Karman puhdistus alkoi ainakin jo siinä elämässä.

Vanhempani olivat kovasti uskonnollisia körttejä. Jouduin usein sunnuntaisin kirkkoon. Koulussa sain ainekirjoituksista tasaista kutosta. Sitten kirjoitin uskonnollisen aineen. Ja sain kasin. Sitten en muita kirjoittanutkaan ja tuli tasaista kasia ja ysiä. Jumalanpalveluksesta oli jäänyt fraaseja mieleen. Koulussa minua kutsuttiin pastoriksi, vaikka uskonnollisuuteni ei näkynyt muuten ulospäin. Armeijassakin kutsuttiin sotilaspastoriksi, vaikka kukaan ei tiennyt taustastani, enkä ollut mitenkään uskonnollinen. Meinasi vähän aikaa sitten kahvikuppi pudota, kun eräs vanhempi nainen sanoi, että ”Pastori on hyvä ja ottaa”. Olin silloin jo buddhalainen.

Erosin kirkosta vuonna 1986 naispappeuskiistan vuoksi. Minusta naiset ovat parempia pappeja lasten kasvattajina.

Toinen syy erooni olivat papit. Minulla oli vain huonoja kokemuksia kapea-alaisista mutta holhoavista papeista. Saarnat olivat minulle kärsimys. Ne edustivat niin suppeaa ja moralistista käsitystä ihmisestä ja yhteiskunnasta, joskus saarnoja pystyi kustumaan jopa poliittisiksi. Nyt minua ällöttää jumalanpalvelusten valtava Jumalan palvonta, Jumala on Jumala, koska hän ei kaipaa palvontaa. Ihminen palvoo itsensä vuoksi.

Jumala on myös niin tasapainoinen, että hänen sanaansa voi epäillä, varsinkin jos se on Raamatussa. Yksi syy erooni kirkosta, oli se, että Raamattua pidetään Jumalan sanana. Luin monen tiedemiehen tekstejä asiasta. Raamattu on ihmisen sanaa, keskeiset kristinuskon opit eivät ole Jeesuksen, vaan Paavalin luomia.

Eroni oli äidille kova paikka. Serkkujen joulukortit Etelä-pohojanmaalta loppuivat. Ensiksi ihmettelin, mutta pian arvasin syyn. Olin hautajaisissa Vähäkyrössä. Pappi puhui kuinka hirveää on, kun ihminen ei kuulu kirkkoon. Hän maalaili piruja seinälle monipuolisin sanakääntein. Meinasin sanoa, että ”pst vainaja on kyllä siellä arkussa”.

Sitten oli vähän tyhjä uskonnoton olo. Menimme Intiaan Goalle lomatakalle. Meillä oli mukana kaikkia uskontoja esittelevät kirjat. Kristinuskon olin hylännyt. Juutalaisten 2000 sitten vallinneeseen yhteiskuntaan liittyvät seremoniat ja arvot eivät kiehtoneet. Islam taas on syntynyt em. uskonnoista ja on perusasenteiltaan samanlainen. Muslimien harras rukoilu tosin kiehtoi, mutta se miten miehet olivat tulkinneet Koraani edukseen, melkein suututti.

 Eli yksijumalaiset uskonnot eivät tuntuneet omilta. Näillä uskonoilla on toinenkin ominaisuus, ne ovat yhteiskunnallisia uskontoja joita käytetään poliittisten kiistojen välineenä (esim katoliset protestantit, shiiat ja sunnit). Ne yrittävät sopeuttaa väkisin tähän yhteiskuntaan arvoja ja tapoja joilla ei enää ole mitään merkitystä.

Ihastuin Goalla hinduihin, heidän ystävällisyyteensä ja välittömyyteensä. Mutta oppi ei oikein kolahtanut ja eikä varsinkaan se miten sitä sovellettiin käytännössä, elikkä naisten sorto.

Buddhalaisista haaroista joita harjoitetaan Länsimaissa, Zen tuntui liian askeettiselta ja kurinalaiselta. Halusin käyttää aivoja. Siihen parhaiten sopi Tiibetinbuddhalaisuus. Uskoani vain vahvisti Dalai Laman sanat: ”Jos tiede ja uskonto ovat ristiriidassa, muutetaan uskontoa” ja ”Buddhalaisuus ei ole uskonto, se on mielen tiede”. Tämä jatkuva vuoropuhelu tieteen kanssa miellytti ja erityisesti se, että tiede osoittaa jatkuvasti buddhalaisia opinkappaleita tosiksi.

Vaimoni on kognitiivinen psykologi ja olin itsekin opiskellut aihetta. Analyyttisempi vaimoni näki siinä pieniä eroja Buddhalaisuuteen, minä en maallikkona nähnyt eroja. Eli buddhalaisuus oli tuttu jo etukäteen, en vain tiennyt sitä.

Yksi lähtökohtani oli, että henkinen tie alkaa ihmisen sisältä, se on läpikäytävä itse. Ulkopuolinen Jumala ei käy läpi sinun traumojasi. Ja jos käy, niin ei siitä sinulle ei ole hyötyä, kun et ole kohdannut pelkojasi. Minua miellytti myös se, että Buddhan sanoja pitää epäillä. Vasta kun itse ne ymmärtää, voi ne hyväksyä.

Pieni huomautus: Aasiassa maallikoille buddhalaisuuskin on palvonnallinen uskonto, ehkä Theravada on eniten tätä.

Tiibetinbuddhalaisuus tarjoaa monipuolisen ja rikkaan filosofisen kirjallisuuden. Ainoa tavoite on päästä tasapainoon itsensä kanssa. Silloin pääsee yhteyteen kaiken kattavaan energiaan. Minä kutsun sitä jumaliseksi, mikä on kristitystä jumalanpilkkaa, vaikka he puhuvat ”Kristusenergiasta”. Jumala on ihmisen sisällä, ei ulkopuolelle. Kuten Valkoinen Veljeskunta (ja sisar) sanoi, kyse ei ole etsimisestä vaan löytämisestä.

Seuravaksi näin lehtijutun suomalaisesta nunnasta Ani Sherabista ja pian liityin hänen meditaatioryhmäänsä. Anilta sain buddhalaisuuden perusopetukset. Muistan tulleeni monta kertaa kotiin ja sanonut, että Ani opetti näin, eihän se voi pitää paikkaansa. Ja sain aina saman vastauksen, ”kyllä se psykologian valossa voi olla niinkin”.

Nyt jälkeenpäin ajatellen merkitystä oli varmaan seuraavalla tapahtumalla. Meillä oli Kulttuurin (pääaasiassa korkeatasoista klassista musiikkia) ja henkisen kasvun seminaareja Vänöön saarella. Löysin ne Anin kautta, joka tuolloin asui saarella. Koin erittäin voimakkaan shamanistisen henkisen kokemuksen Kriastian Harlen avulla. Tapasin käärmeeni ensi kertaa, hän esitteli vuorella lapsensakin. Olisikohan sulkakäärme, kun nyt kovasti ”sattumat” vetävä  Machu Picchulle.

Lyhyesti vain totean, että otin shamaaniopettajan Ringu Tulku Rinpochen luvalla:”Mitä tahansa kunhan motivaatio ja Dharma (oppi) ovat riittävän vahvat”. Minun ajatusmaailmassa shamanismi ja buddhalaisuus ovat hyvin lähellä toisiaan.

Olin vahvassa transsitilassa ja kukapa ensimmäisenä astelee vastaa suomalaissyntyinen buddhalaisapotti Italiasta Tae Hye sunim. Sekä hän, että Kristian Harle ovat tulossa leirille.

Sitten ”sattuma”, eli henkioppaat ottivat ohjat käsiinsä ja ohjasivat juuri niihin opetuksiin ja opettajille, joita juuri sillä hetkellä tarvitsi. Fyysistä läsnä olevaa opettajaa minulla ei ole ollut, mutta hyvin on mennyt – tai siis huonosti, kun olen ollut koko ajan kippee – paljon hyviä ja rankkoja harjoituksia on tarvittu.

Voimakkain vaikutus oli Tai Situ Rinpochelta Intiassa saamallani voimansiirrolla, sen jälkeen minä olen ollut oikein kippee, kun chakrat ja energiakanavat puhdistuivat.

Uskon ja toivon, että viimeinen pahoista puheista ja ajatuksista johtuva kurkkuchakran puhdistus on menossa. Minua lohdutti kovasti kun yksi Teistä sanoi minun olevan vanhojen sielujen 6. tasolla. Seuraavalla ja viimeisellä tasolla karma on puhdistettu.

Neljän Tuulen leiri alkaa olla täynnä. Jos olet tulossa niin vedä hihasta, olisi mukava tutustua.