Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Politiikkaanko takaisin?
10.3.17
Tämä on vähän poikkeava blogi. Seuraavalla jutulla ei aivan ole henkistä ulottuvuutta, mutta ihmisten raadollisuudesta se kertoo. Politiikassa aivan liian usein oma etu tulee ennen asukkaiden etua..
Olin aikanani kunnallispoliitikko Espoossa – 20 vuotta. Kunnallisjärjestön ja parin puolueosaston puheenjohtaja. Olin mukana monessa asukasdemokratiatyöryhmässä, myös ministeriötasolla. Olin kaupunginvaltuutettu ja vajaa 20 vuotta kulttuurilautakunnassa siitä 4 vuotta varapuheenjohtaja, ja 8 vuotta puheenjohtaja. Parin ehdokkaankin vaalipäällikkö olin kuten puolueen johdon pyytämänä Tapani Kansan vaalipäällikkö ja osan aikaa Maria Guzeninan. Haluan vain tällä osoittaa, että kokemusta on. Tuskin monellakaan luottamushenkilöllä on yhtä monta läpi mennyttä poliittista lehtiartikkelia. No joo, jotkin kulttuuriartikkelit olivat liikaa puoluetovereilleni ja minulta kiellettiin puoluetunnusten käyttö. Ei saa olla liian radikaali.
Luulisi, että minulla olisi riittävästi kokemusta kulttuurilautakunnan demareitten varapaikkaan. Mutta kun luottamuspakkoihin ei Espoossa nimitetä kokeneinta vaan täysin kokematon paras oma kaveri. Ja jotta voisi nimittää kaverinsa, on paras päättää asia itse, eikä viedä sitä sääntöjen edellyttämään demokraattiseen käsittelyyn. Sitten ihmetellään, etteivät luottamushenkilöt paneudu riittävällä asiantuntemuksella asioihin, kun kaveruus on vahvempi valintaperuste kuin asiantuntemus.
Lupauduin kunnallisvaaliehdokkaaksi, sillä edellytyksellä, että kelpaisin kulttuurilautakunnan varajäseneksi kuluvaksi puoleksi vuodeksi. Lupasin tuoda kahden valtuustopaikan äänet. En kelvannut lautakuntaan, enkä siksi ole ehdokas, vaikka pyyntöjä tuli paljon mm. puolueeni puheenjohtajalta. En halua kuulua porukkaan, joka ei noudata demokratian pelisääntöjä. Häpeän sellaista porukkaa. Tuskinpa olisin saanut mitään luottamuspaikkaa, vaikka olisin ollutkin ehdokas. Miksikö? Olen liian kulttuurimyönteinen.
Ennen vaaleja vuonna 2008 kaikki muut puolueet pyysivät minua jatkamaan lautakunnan puheenjohtajana paitsi oma puolueeni. Kunnallisjärjestö ei edes pyytänyt kunnallisvaaliehdokkaaksi. Siitäkin huolimatta, että olin ollut kaupunginvaltuutettu, koska olin liian kulttuurimyönteinen. Demareitten miehinen urheilusiipi ei antanut anteeksi, kun Dolivon kanssa saimme aikaan WeeGeen ja Emman.
Olen profiloitunut Espoossa teatteritaistelijaksi, kuten kansiostani ”Kaupunginteatteri” voi havaita. Lisää tekstiäni voi lukea teatterin kannatusyhdistyksen sivuilta (www.eskateka.fi/blogi). Olen saanut kiitosta ja mennyt läpikin vaaleissa saamani julkisuuden vuoksi. Nämä sivut taitavat olla yhdet Espoon demareitten luetuimmista. Aivan, eihän näitä lue kuin muutama kulttuuridemari. Eli 20~000 käyntiä ja ääntä olisi tullut puolueen ulkopuolelta. No jooo, kyllä minä tiedän, ettehän te monikaan asu Espoossa, ettekä te välttämättä
äänestäisi minua. Demaritkaan eivät ehkä arvosta näitä henkisiä blogeja, no yksi hyvä demariystävä on kiittänyt. En voi kuitenkaan edustaa kunnallisjärjestöä, joka ei edusta minun kulttuuriarvojani.
Sanottakoon selvyyden vuoksi, että edustan kyllä puolueeni arvoja, vaikka haluaisin paljon, paljon radikaalimpaa toimintaa ihmisen ja luonnon puolesta enemmän vihreiden ja vasemmistoliiton tyyliin. Olemme taistelleet vähävaraisten puolesta ja onnistuneet, sitä todistaa Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä. Mutta kun elämän edellytykset on maailmassa vähitellen hiipumassa, pitäisi painopiste olla tällä puolen, meidän lastemme tulevaisuudessa ei pelkästään omassamme.
Espoon teatterihan aiotaan kaivaa maan alle ja purkaa osittain kulttuurikeskus sen kauneimmalta puolen. Viimeksi tätä puolsivat Länsiväylässä miespuoliset puoluetoverini. En voi kuulua ryhmään, jotka puoltavat sitä, että virkamiehet viis veisaavat poliittisista päätöksistä ja toimivat niiden vastaisesti ja ennen kaikkea salaisesti vastoin Kuntalakia.
Avoimuus kuuluu demokratiaan – paitsi Espoossa. Neljä poliittista elintä oli päättänyt, että Vesiputoustalon vierusta on kaupunkikuvallisesti paras paikka teatterille. Kuitenkin virkamiehet aloittivat päätösten vastaisen salaisen valmistelun teatterin sijoittamiseksi maan alle.
Kulttuurikeskuksen arkkitehti Sipinen vastustaa jyrkästi taideteoksensa repimistä. Eihän taulujakaan tai patsaita tuhota, ainakaan ilman taiteilijan lupaa. Espoossa virkamiehet polttaisivat kirjatkin tai ainakin minun juttuni.
Vuonna 2008 lopetin puheenjohtajan pestin sen vuoksi, että lautakunnilta vietiin valta. Valtuutetut ruikuttivat jatkuvasti, ettei heillä ole valtaa. Tehtiin johtosääntöuudistus, jolla siirrettiin merkittävästi valtaa luottamushenkilöiltä virkamiehille. Lautakunnista tuli kumileimasimia.
Varsinainen korruption merkkipaalu oli, kun laadin Espoon Kulttuuriseuralle Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluhakemuksen. Se nimittäin katosi ja löytyi vasta kun alue oli päätetty rakentaa. Ely myöntää katoamisen, kun hakemus oli joutunut ”lukittuun tilaan”. Hakemus löytyi heti kirjaajan pöydältä, kun kerroimme, että meillä on vastaanottotodistus. Tämä tapahtui pari tuntia sen jälkeen, kun kaupunginhallituksen jaosto päätti suojelluksi haetun alueen rakentamisesta. Vaikka kaupunki on päättänyt alueen rakentamisesta, mutta Ely-keskus ei anna lain edellyttämää suojelupäätöstä hakemuksen käsittelyn ajaksi. Kantelin Ympäristöministeriöön.
Kantelin myös Julkisen sanan neuvostoon (JSN), koska paikallisen Länsiväylälehden pääkirjoittajan teatteria koskenut pääkirjoitus oli täynnä virheitä. Tämän JSN myönsi, mutta piti virheitä vähäisenä: esim. valhe, että Museovirasto puoltaa maanalaista ratkaisua. Asia ei ole vähäinen teatterille ja sen työntekijöille, jotka olisi pitänyt irtisanoa pääkirjoituksen perusteella ja ottaa teatteri itsenäiseltä säätiöltä kaupungin haltuun. Joten jatkoin kantelukierrettä ja odotan vastausta. Tästä seurasi, ettei Länsiväylä julkaise enää juttuja, joissa puolletaan maan päällistä ratkaisua. Maan alaisen ratkaisun kannattajat saavat kyllä juttujaan läpi.
Espoossa on johto vaihtunut ja samoin johtamisilmasto. Tapiolan asukkaat ovat kahdessa itse järjestämässään tilaisuudessa vastustaneet teatterin maanalaista ratkaisua. Samoin ovat adressein vastustaneet maanalaista ratkaisua muutama sata taiteilijaa ja 8000 Tapiolan asukasta. Tekninen toimi ei ole järjestänyt yhtään tilausuutta, eikä lähettänyt edustajaansa Espoon viralliseen organisaatioon kuuluvan Asukasfoorumin tilaisuuteen.
Kuntalain mukaan:
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti mm: tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa.
Edes teatterisäätiö ei ole saanut vaikuttaa sen käyttöön tulevan tilan suunnitteluun. Espoossa kaikki voivalla Tilakeskukselle on kaikki kulttuurinkin asiantuntemus. Seurauksena Kulttuuritoimi on irtisanoutunut teatteritalohankkeesta ja syyttää vain Tilakeskusta. Kokoomuksen mukaan tämä on ihan OK kehitystä.
Yleinen käsitys on, että teatteritalolle päätetty tontti on jo esisopimuksella sovittu jollekin rakennusliikkeelle. 40 miljoonaa on paljon rahaa. Teatterin maan alaisen ja -päällisen rakentamisen kustannukset ovat samaa tasoa. Kun virkamiehet tajusivat tämän, saatiin kustannuksiin eroa siirtämällä kulttuurikeskuksen remonttirahoihin maan alaisen teatterin rakentamiskuluja
Ja ketkäs ovat Länsiväylälehdessä puoltaneet maanalaista ratkaisua ilman asukaskäsittelyä – omat puoluetoverini. En halua kuulua ryhmään, jolle demokratia on vain tarpeeton byrokratia, jos asukkaiden ja virkamiesten käsitykset ovat ristiriidassa. Espoossa erityisesti kokoomus on erikoistunut tähän. Valtuusto siunaa kokoomuksen enemmistöllä kokoomusvirkamiesten mokat. Niin kävi teatteriasiassakin. Virkamiesten tekstissä oli, että teatteri on päätetty rakentaa maan alle. Tällaista poliittista päätöstä ei ole olemassa, mutta kokoomusäänin kirjaus hyväksyttiin ilman, että kukaan halusi perusteluja maan alaiselle rakentamiselle. Kyllä virkamiehet tietää!
Kuntalain mukaan ja muissa kunnissa valtuutetuilla on oikeus vaatia virkamiehiä tilille väärinkäytöksistä nopeutetussa aikataulussa – mutta ei Espoossa. 20 valtuutettua kysyi viime vuoden huhtikuussa mm. edellä lueteltuja asioita (niin kai, kun minä tein taustamuistion). Virkamiehet mm. kieltäytyvät tuomasta lautakunnan päättämää maan päällistä teatteritalon kaavaa valtuuston käsittelyyn. Kaavaa on odoteltu käsittelyyn kohta jo kolme vuotta. Kun kyseessä saattaa olla virkavirhe, kaupunki ei suostu antamaan vastausta, vaikka se on luvattu valtuuston puheenjohtajankin suulla. Mutta valtahan on virkamiehillä ja valtuuston puheenjohtaja vaan on välttämätön lain edellyttämä kiusa kaupunginjohtajille. On hyvä, jos kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kaupunginjohtajan kaveri ja onhan se.
Arvatkaapa, kuka valvoo Länsimetron mokia? Metroyhtiön hallituksen puheenjohtaja on Olli Isotalo ja häntä valvoo teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Valtuustoin mielestä tämä on ihan OK. Ei ihme, että valmistunutta Länsimetron selvitystä ei julkaistu ja juristit selvittävät voiko julkaista Espoon päättäjille. Raportti saattaa aiheuttaa Hesarin mukaan lisäkuluja kaupungille tai siis meille. Mutta mehän olemme vain asukkaita ja veronmaksajia. Me olemme vain kuntabyrokratian maksumiehiä- käyttövoimaa. Joissain muissa kunnissa virka- ja luottamushenkilöt kokevat olevansa vain asukkaita varten.
Valtuutetut mielellään haluavat tulla ylikävellyiksi. On hienoa olla hyvä kaveri johtajien kanssa. Tosin se kaveruus kestää vain vaalikauden. Jos luottamushenkilöillä olisi riittävä asiantuntemus ja kiinnostus, monikaan lautakuntien esittelyteksti ei menisi läpi. Tämän sanon teatteriin liittyneitä virheellisiä esittelytekstejä lukeneena. Kaupunginhallituksen jaostolle menee läpi mikä vaan.
Esimerkiksi lehdissä oli toukokuussa, että Espoon Kulttuuriseura on jättänyt Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen. Kuitenkin kesäkuussa Kaupunginhallituksen jaoston luottamushenkilöt uskoivat, kun heille virkamies kertoi, ettei tällaista hakemusta ole olemassa. Kenelläkään ei ollut kanttia kyseenalaistaa virkamiestä. Siitäkin huolimatta, että teatteri kannatusyhdistys jakoi valmistelemani muistion kaikille jaoston jäsenille. Muistiossa selkeästi kerrottiin suojeluhakemuksesta.
Nyt vähitellen muut virkamiehet ovat alkaneet tajuta tilannetta ja liukenevat taustajoukoista. Aiemmin teatteriasiasta vastasi tekninen toimi, sitten Tilakeskus nyt kaikki vastuu on siirretty Tapiolan projektipäällikölle, jolle vastuu kylläkin aivan oikein kuuluu. Mutta kyllä vastuu on myös hänen esimiehillään.
P.S Kaksi henkilöä on pettänyt Espoon kulttuuriväen ja teatterin ystävät: teatterin johtaja ja käyttöpäällikkö. Ilman heidän toimintaansa meillä varmaan olisi jo teatteritalo tehtyjen päätösten mukaisesti. Teatteri menettää nykyiset tilansa kolmen vuoden päästä, kun talo puretaan. Perusteena heillä on ainoastaan, että uuden talon kannattavuus vaatii paljon töitä ja riskejä, jota henkilöstö ei uskalla ottaa. He toimivat sekä työnantajansa teatterisäätiön ja kannatusyhdistyksen tavoitteiden vastaisesti. Ilmeisesti tämä taistelu on vienyt energiat, sillä ikävä sanoa: kansainvälisen vierailuteatterin vierailijaryhmien taso on romahtanut: ihmissuhdemössöä Ruotsista ja Virosta. Ei siinä mitään, jos ne olisivat taiteellisesti kunnianhimoisia, poikkeavia ja suuntaa luovia, kuten edellisen
teatterinjohtajan aikana.
| ||