Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Leiri
31.7.17
Viime blogissani ”Pyhä” kerroin miten meillä oli valmistava istunto enkelien kanssa saaressa ennen leiriä. Minulle tuli voimakas tunne, että olen ollut intiaanipoppamies ja enkelit vahvistivat tämän. Minun vain piti tehdä työtä asian eteen. Niin aioin tehdä, koska tiesin, että on tulossa LEIRI.
Kauan sitten, kun en ollut vielä tietoisesti henkinen, matkasin auton kyydissä Michiganissa. Jouduin muutamaksi tunniksi lievään transsiin, niin että matkakumppanit huolestuivat. Tuli tunne, että olen asunut täällä aiemmassa elämässä intiaanina.
Muuten Trump aikoo häätää intiaanit Amerikasta, kun heillä ei ole maahantuloasiakirjoja.
Leiriä edeltävänä iltana minun piti jostain syystä mennä läheiseen Konneveden kansallispuistoon. Siellä oli järvi, nuotiopaikka, tiipiitä muistuttava laavu ja jyrkkä kallio, joka heijastui veteen.
Meditaatiossa yritin lähestyä poppamiestä, siis itseäni. Aika hassu tunne.
 Intiaani tulikin helposti. Minä tunsi itseni intiaanina hyvin ja voimakkaasti. Ilo ja rakkaus! Maisema oli juuri edellä kuvaamani, mutta aivan muualla.
So what. Olen ollut intiaani, mitä sitten. Kuten olen aiemmin kertonut, tiedän muutaman aiemman elämäni. Hauskan puunhakkaajan tiedot sain täällä ja kun matkustin Egyptiin, tiedot pitivät paikkansa. Siellä oli ollut aivan minun näköinen hauska puunhakkaaja niemeltään KOha, kuten minulle täällä annettiin ymmärtää. Oli pakko uskoa aiempiin elämiin.
Koha oli menossa torille ja naapurit kyselivät mihin Koha on menossa. ”Torille aasia ostamaan” vastasi Koha. ”Mutta Koha, ei niin sanota” sanoivat naapurit. Pitää sanoa: ”menen ostamaan aasia Jumalan nimeen”. Pian Koha tuli takaisin hyvin myrtyneen näköisenä ja naapurit ihmettelemään mitä on tapahtunut. ”Minut ryöstettiin Jumalan nimeen” sanoi Koha. Aiemmin minun sanotaan eläneen Egyptissä aurinkofaarao Eknatonina, mutta tätä on hieman vaikea uskoa, vaikka aurinko on asetettu tielläni tärkeään asemaan.
 Näytän edelleenkin rabilta, joka olin edellisessä elämässä. Koin kuolemani Varsova Ghetossa ja se poisti kuoleman pelon. Kun otin keskiaikaisen sotapäällikköni luokalle ja sanoin, etten tykkää tappamisesta, niin siihen loppui 26 vuotta kestänyt astma ja sotilasleiriunet.
Näitä elämiä voisi varmasti selvittää. Tapasin täällä tytön, joka tunsi minun Varsovassa. Meistä on jopa kirjoitettu kirjakin. Eli asiaa voisi tutkia. Miksi? En minä halua. Minusta kukin elämä näytetään minulle sen vuoksi, että ne auttavat tässä elämässä.
”Miten poppamies voisi auttaa minua”, kysyin itseltäni. Minulle tuli voimakas tunne, että hän voi opettaa minulle pyhän luontoyhteyden. Kaiken pyhään luontoon liittyvän tiedon ja taidon.
Toinen kokemus leirillä. Oli meditaatio, jonka taustalla oli musiikkia ja hyräilyä. Yht’äkkiä tosi voimakas ikivanha energia alkoi vallata minut. Se ei ollut hyvää eikä pahaa, vain syvää. Minulla oli ollut pari iltaa aika raskas olo. Jotain oli tulollaan. Se oli ikiaikainen lisko, minun esi-isäni. Se ryömi minuun jalkojen kautta. Oli todella raskaan paha olo.
Menimme onneksi rummuttamaan Sammon akselille. Rummutukseni oli tosi raju, itkin ja ärjyin. Lähestyin kuitenkin hitaasti Sammon akselia. Koskin siihen molemmin käsin ja hussss, energia syöksyi ylös ja alas salkoa. Sen jälkeen tuli tosi hyvä olo. Tanssin ja kiljuin ilosta.
 En vielä tiedä mitä tapahtui ja aion kysyä sitä Charlesilta. Jotain ikiaikaista ja ehkä puhdistumista tapahtui. Hyvä niin.
Kun on yksin kotona, ei huomaa omaa henkistä kehitystään. Se huomaa vasta ihmisten kanssa LEIRILLÄ. Sen huomaa meditaatiossa ja harjoituksissa. Hyvät vanhat ystävät voivat sen sinulle kertoa.
Minulla vaan kun on tutkijakoulutus, vadin itseltäni paljon näyttöä, että uskoisin. Minulla on kunniatohtorin arvo ujoudessa. Ilmoitin kuitenkin kaikille, että säteilen hyvää energiaa. Minusta on kivaa, että sen tuntee parhaiten halauksessa.
LEIRI on hyvä paikka kokeilla myös uusia asioita. Tällä kertaa kokeilin nostaa energiatasoa äänellä, mm 30 hengen pimeässä saunassa, jossa oli vajaa 50 henkeä. Tuotan ääntä syvältä vatsasta samalla tekniikalla kuin syntyy kurkkulaulu ja yliääni. Kun nostin äänen korkeutta, minusta vastapäinen saunojajoukko, nosti myös mölytasoaan – anteeksi, ilmaisivat itsensä entistä äänekkäämmin. Totta tai ei, minä uskon. ”Sattumalta” istuin juuri vastapäätä lauteita. ”Sattumalta” myös vastapäätä istunut tarvitsi tukeani.
Apropo ”sattumalta”. Minun teki kovasti mieli savusaunaan, mutta oli tulivahti samaan aikaan. Sattumalta yksi tulivahti oli nukkunut pommiin ja hän halusi minun vuoroni.
Sattumalta avain jäi huoneeseen. No, IItu oli tulossa savusaunaan klo 11 ja saisin yleisavaimen. Menin saunalle Christianan kanssa. Kävi niin, että Christiana tarvitsi apuani. Ja kun kerran minun sanotaan olevan pyhä, niin pyhitin saunan. Näin oli tarkoitus tapahtua. Avain ei unohtunut vahingossa.
 Ja perkee. Joskus minä vielä selvitän, mitä oppi-isäni näkevät yläpuolellani, kun sinne salaa aina vilkuilevat.
Tiipiissä oli koko ajan hyvä energia, jota osaltani yritin ylläpitää meditaatiossa. Yritin olla avoin ja sanoin hengille, että minua saa käyttää. Ensi tuli Neljän Tuulen suojelusenkeli. Minusta se meni Virkoon ja siitä levisi osanottajiin. Karhu oli iloisella päällä.
Paljon, paljon parempi leiri kuin moni muu huonompi.
| ||