web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Pyhästä paikasta ja uskonnoista


Oodi – pyhä paikka?
Kun lähestyin Helsingin uutta keskuskirjastoa Oodia Eduskuntatalon puolelta, tuli vahva tunne, että tämä on pyhä paikka. Tunsin voimakkaan energian.

Ensiksi yksi kokemus, joka avasi silmiäni. Olin Pariisin Montmartrella St Paulin kirkossa. Olette varmasti nähneet kuvia tästä pyöreäkupolisesta kirkosta mäellä. Kirkossa oli valtavan hyvä energia. Tärisin energian voimakkuudesta ja kyynelet valuivat vuolaana. Oli todella hyvä olla.

Kirkkohan on vain kiveä oleva rakennus. Ei se sinänsä ole henkistä energiaa – energiaa kylläkin. Ihminen luo paikan energian. Ihmiset tulevat tähän kirkkoon todella positiivisin tuntein ympäri maailman ja tämä energia jää kirkkoon. Sen energian koin ja vahvistin omalta osaltani sitä.

Useimmiten pyhällä paikalla tarkoitetaan perinteisesti luonnossa olevia paikkoja. Ne ovat kauniita, tai jylhiä, mutta useimmiten kuitenkin jotenkin poikkeavat ympäristöstään. Jopa kristinusko uskoi näihin ”pakanallisiin” pyhiin paikkoihin, joihin rakensi kirkkonsa. Meissä entisissä Kristityissäkin kirkko herättää pyhän tunteen, jota kirkon koristelu lisää.

En usko, että pyhän paikan energia on alun perin poikennut ympäristöstään. Mökkimme lähellä on kallioiden muodostama ”temppeli”, jonka energia on minua viisaampien mukaan Kolin luokkaa. Alue on vanhaa henkistä aluetta, se näkyy vieläkin nimistössä.

Temppelini paikka on jylhyydellään houkuttanut ihmisiä. Mitä jylhempi/kauniimpi paikka sitä enemmän se on nostanut ihmisten tunteita ja sitä voimakkaampi energia.

Oodi synnytti pyhän paikan tunteen. Ihmisethän pitävät siitä, se herättää paljon positiivisia tunteita. Se on loppumaton kierre: mitä enemmän positiivinen energia kasvaa, sitä enemmän se kasvattaa hyvää oloa katsojissaan, joka lisää paikan energiaa.

Pyhät paikat ovat keskeisessä asemassa esi-isiemme uskossa – ei uskonnossa. Kun ihminen määrittelee uskonsa, se muodostuu uskonnoksi. Tosin tilanne kuitenkin nyt hyvin erilainen. Luonnon pyhä energia oli ihmisen elämässä keskeinen. He myös aistivat pyhän paikan energian. He olivat osa sitä energiaa - luontoa.  Me olemme menettäneet tämän kyvyn. Vain herkimmät meistä aistivat pyhän paikan energian. Vain herkimmät meistä aistivat ympärillämme olevan energian, tietoisuuden, Pyhän Hengen. Se on henkisen tien tavoite.

Uskontojen saman- ja erilaisuudesta

Olen jakanut uskonnot Abrahamilaisiin yksijumalaisiin sukulaisuskontoihin: Juutalaisuus, Kristinusko, ja Islam. Jokainen niistä on ominut piirteitä nuoremmista veljistään, eli nuorimpaan Islamiin on vaikuttanut molemmat vanhemmista veljistä. Abrahamilaisilla uskonnoilla Jumala on ihmisen ulkopuolella. Heistä on Jumalan pilkkaa sanoa, että Jumala löytyy ihmisen sisältä.

Ne ovat myös mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisia uskontoja, joita käytetään hyväksi poliittisissa tarkoituksissa. Ongelma vaan on, että asenteet ja arvot muuttuvat. Oulun raiskaukset osoittavat, että Islamissa mies on alistanut naisen välineeksi. Kirkko taas on Jeesuksen rakkauden opetusten vastaisesti vastustanut homoja, lesboja, naispappeja, homoliittoja jne.

Pari esimerkkiä. Setan puheenjohtajaa ja työkaveriani Jorma Hentilää haastateltiin radiossa homoudestaan. Hän puhui hyvin avoimesti. Sen jälkeen yleisö sai soittaa. Puhelut olivat aivan hirveitä. Uskoviksi itseään väittävät ihmiset tuomitsivat Jorman alimpaan helvettiin. Kun tätä oli kestänyt tunnin, Jormalta kysyttiin miltä tällainen haukkuminen tuntui. ”Kyllä minä sen ymmärrän” sanoi Jorma. ”Raamattu kirjoitettiin aikana, jolloin juutalaisten ainoa mahdollisuus säilyä hengissä oli lisääntyä ja täyttää maa. Homous taas oli yleistä ympäröivillä arabeilla”.

Toinen eräältä teologian tohtorilta kuultu fakta. Naispappeutta on vastustettu Paavalin lauseella: ”Nainen vaietkoon seurakunnassa”.  Tilanne oli juuri päinvastainen kuin fanaatikot väittävät. Ennen Paavalin tuloa Kreikkaan, naiset eivät saaneet osallistua jumalanpalveluksiin. Paavali tätä ihmetteli ja päästi naiset jumalanpalveluksiin. Kun he eivät niissä aiemmin olleet, naiset kyselivät koko ajan miehiltään mitä nyt seremoniassa tapahtuu. ja häiritsivät palvelusta. Tällöin Paavali käski naisia vaikeneman seurakunnassa ja kysymään kotonaan miehiltään miten ja miksi seremoniat tehdään.

Viiteen pääuskontoon kuuluvat lisäksi Hindulaisuus ja siitä irtaantunut Buddhalaisuus. Heidän mukaansa Jumala löytyy ihmisen sisältä ja uskonto on väline jumaluuden löytymiseen. Uskonto koskee yksilöä ei yhteiskuntaa. Yksilöt ei ole hirveästi muuttunut 2500 vuodessa Sen todistaa tiedekin, kun on monilta osin osoittanut buddhalaisuuden huuhaan (Tiedelehden määritelmä) todeksi.

Mutta jako viiteen ei ole näin yksioikoinen. Kristinuskosta ja Islamista on syntynyt suuntauksia, jotka ovat mielestäni lähellä aasialaisia uskontoja. Kaikilla näillä on usein yhteinen lähtökohta Kreikan kulttuurissa, erityisesti Platonin opetukset. Sitä minkä verran häntä aiemmin syntyneet uskonnot Hindulaisuus ja Buddhalaisuus ovat vaikuttaneet Platonin ajatteluun, ei ole tiedossani, mutta samankaltaisuuksia on paljon.

Aloitan viimeaikaisemmasta suuntauksesta IOK:sta eli Ihmeiden Oppikurssista, joka sisältää kanavoituja Jeesuksen opetuksia (alkoivat  v 1976). Otan tämän esille sen vuoksi, että nämä Jeesuksen opetukset vastaavat täysin buddhalaisia käsityksiäni ja myös sitä mitä Jeesus puhuu Tuomaan evankeliumissa (blogini Jeesus ja Buddha).

IOK:n Itseopiskelukurssi tähtää lukijan henkiseen vapautumiseen egosta. Kurssin mukaan kokemamme maailma on aistiharha, josta voidaan vapautua noudattamalla Kurssin opettamaa anteeksiantoa.  

Jeesuksen opetuksiin (mm Tuomaan evankeliumi) perustuu Gnostilaisuus. Se on saanut vaikutteita Platonismista, Juutalaisuudesta, Kristinuskosta ja Babylonialais-Iranilaisista uskonnoista, jotka vaikuttivat myös Kristinuskoon.

Merkittävien teologien mukaan Kristinuskoon vaikutti eniten Hellenistinen kulttuuri, ei niinkään Jeesus, eikä Kristinuskon perustaja Paavali.

Gnostilaisuudessa Pyhä Henki on sama kuin Buddhalaisilla primaari kaiken kattava tietoisuus – energia.

Teosofit taas toivat buddhalaisuuden Suomeen. En näe kovin suuria eroja näiden kahden uskonnon välillä

Islamissa Sufilaiset ovat minusta lähempänä Buddhalaisia kuin Islamia. He ovat saaneet puolestaan vaikutteita Gnostilaisilta ja Kreikan filosofiasta (Hellenistinen mystiikka).

Luen tähän ryhmään myös maailman vanhimmat uskonnot Animismin ja Shamanismin. Ne tunnistavat luonnon energian, pyhyyden. Ihminen on osa tätä energiaa, Pyhää henkeä. Ihmisen itsekkyys ajoi meidät pois luonnon paratiisista.

Nämä tässä luetteloimani uskonnot ovat lähellä toisiaan ja vaikuttaneet toisiinsa. Eri kulttuurit vain ovat muovanneet niiden muotoja ja käsitteitä. Pohjimmiltaan kyse on samoista asioista