Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
LAUTAKUNTIEN LAMAANNUS
LAUTAKUNTIEN LAMAANNUS
Demokratiasta ja kaupungin hallinnosta
Espoon virka- ja luottamushenkilöpohjaista johtamisjärjestelmää on kehitetty. On tuotu konserniajattelua ja kehitetty budjettiprosessia. Seurauksena valtuusto haikailee menetetyn vallan perään kun valtaa on siirretty kaupunginhallitukselle ja siltä taas edelleen virkamiehille.
Valtuuston vallan nostaminen mahdollisimman kauas käytännöstä on lisännyt virkamiesten toimintavapauksia. Erityisesti tämä on näkynyt budjettiprosessissa, jossa valtuutettu ei asiakirjojen ylimalkaisuuden vuoksi aina tiedä mistä päättää. Mutta valtuusto on saanut sen minkä itse on päättänyt.
Kaupunginhallituksen valta on korostunut Espoossa tällä valtuustokaudella. Allekirjoittaneen mielestä demokratian kustannuksella. Kaupunginhallitus on alkanut käyttää kokoomuksen äänin myös lautakunnille kuuluvaa valtaa. Kaupunginhallitus on ottanut lautakunnilta asioita käsittelyynsä puheenjohtajan mielen mukaan. Samanaikaisesti valtuusto ei voi ottaa asioita käsittelyyn kaupunginhallitukselta, vaan se tapahtuu kiertoteitä valtuustoaloitteiden ja kyselyjen pohjalta.
Valta turmelee ja ehdoton valta ehdottomasti. Kokoomuksen ylivalta näkyy hyvin monessa asiassa, esimerkiksi nimityksissä. Viimeksi piti pistää haku uusiksi kun hakijoina oli vain päteviä, muttei yhtään sopivaa. Mitä suurempi valta sitä vähemmän tarvitsee ottaa muiden puolueiden näkemyksiä huomioon. Tämä taas kärjistää välejä ja herättää katkeruutta muissa puolueissa. Ei synny aitoa yhteistyötilannetta. Mutta mikä minä olen ruikuttamaan. Tilanne on espoolaisten äänestyksellä päättämä, joten ei tästä aiheesta enempää.
Kokoomus on delegoinut valtansa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, jonka työskentelyä leimaa kokousmenettelytaktikointi, jäsenten piikittely ja siten halveksunta. Tällä tavoin ei saada aikaan rakentavaa yhteistyötä.
Lautakuntajärjestelmän aliarvioinnista
Vaikka kaupungin hallintoa on kovasti kehitetty, on yksi parhaimmista demokratian ilmentymistä -lautakuntajärjestelmä - jäänyt täysin oman onnensa nojaan. Asiaan alettiin kiinnittää huomiota viime keväänä kun Helsingissä pääasiassa asuva kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka J. Kari (kok) ja kaupunginsuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Pekka Lahdentausta (sd) debatoivat julkisuudessa siitä, että kaupunginhallitus otti jatkuvasti itselleen lautakunnassa käsittelemättömiä liikerakennuskaavoja. Asuntokaavoilla ei ole yhtä kiirettä Espoossa.
Oittaan prosessi meni jo yli valtuustonkin enemmistön sietokyvyn. Lautakuntakäsittelyn laiminlyönti oli monille valtuutetuille viimeinen niitti ja moni käänsi mielipiteensä tästä syystä hankkeen vastaiseksi. Kun kiinteistölautakunta teki kielteisen ratkaisun otti kaupunginhallituksen kokoomus asian kaupunginhallituksen käsittelyyn, vaikka asia olisi vielä pitänyt käsitellä vielä ympäristölautakunnassa, liikuntalautakunnassa, rakennuslautakunnassa ja kaupunginsuunnittelulautakunnassa. Tavoistaan poiketen kokoomuslaiset eivät osallistuneet valtuustokeskusteluun muuta kuin lyhyin kommenttipuheenvuoroin, kun muut arvostelivat sitä demokratian ohittamista. Asia palautui äänestyksen jälkeen lautakuntakäsittelyyn.
Viimeksi kulttuurilautakunta ohitettiin lopetettaessa kaupunkitoimistoja, asiasta ei edes informoitu lautakuntaa, jolla asia oli aiemmin kuulunut. Onkohan kaupunginhallituksessa luotettavampia kokoomuslaisia kuin lautakunnissa?
Ei ole aivan yksi kerta kun Ilkka J. Kari on ihmetellyt valtuustossa miksi ”selvän” asian käsittelyjä pitää hidastaa ja hankaloittaa . Olen vastannut, että se on demokratiaa. Oittaa osoitti hyvin, että kun lautakuntademokratia sivuutettiin, niin sitten vasta asian käsittely hidastuikin.
Lautakuntatyön kehittämisestä
Lautakunnat eivät ehkä ole aivan lamaannuksessa, mutta ainakin pitäisi miettiä niiden roolia kaupungin johtamisjärjestelmässä ja miten niiden tulisi toimia tavoitteiden asettelussa ja kehittämistyössä. Minusta asia on demokratian kannalta vakava. Lautakunnat ovat olemassa myös niihin keskittyneen asiantuntemuksen vuoksi. Tätä asiantuntemusta ei ole kaupunginhallituksessa.
Lautakuntien roolia tulee kehittää esim. kaupungin tavoitteiden asetannassa. Lautakunnat voisivat antaa asiantuntijoina valtuustolle ko. toimialueen tavoitteet, jotka ovat valtuustotyön ja tavoitteista päättämisen perusmateriaalina. Lautakuntien tulisi olla oman alansa kehityksen seuraajia ja suuntaajia - tiennäyttäjiä. Lautakuntien pitää olla luovuuden lähde kehitysprosessissa.
Lautakuntien tärkeä tehtävä on toimia kontaktipintana virkamiehiin, käyttäjiin ja asukkaisiin päin. Niiden tulee edistää oman toimialueensa asiaa kaupungissa. Niin ja on kyllä ne rutiiniasiatkin hoidettava.
Kun sanoin kerran erään lautakunnan jäsenelle, että ota asia esille lautakunnassa, hän totesi, etteihän se ole mahdollista, kun lautakunnissa päätetään vain lakiin pohjautuvia ja virkamiesten esittelemäksi päättämiä asioita. Näinhän ei ole, vaikka ehkä jotkin virkamiehet omaa työtaakkaansa säästääkseen ovat antaneet näin olettaa. Tosin kyllä järjestelmä on rakennettu käsittelemään vain rutiiniasioita.
Eräskin lautakunnan jäsen kertoi, ettei asia mene eteenpäin kun esittelijä sanoi, että voittehan te päättää, mutta minä en toteuta. Tässä kyllä häntä heiluttaa koiraa. Lautakunnan jäsenet ovat usein liian arkoja. Lautakunnissa tulisi olla aina muutama valtuutettu, joka voi puolustaa lautakunnan esityksiä valtuustossa.
Jatkuva skisman aihe on kaupungin budjetin valmistelu ja lautakuntien osuus siinä. Edellisvuonna kaupunginjohtajan valmistelijat kävelivät omin päin ja epädemokraattisesti lautakuntien esitysten yli. Edelleen on turhauttava tilanne se, että talousvirkamiehet muuttelevat lautakuntien esityksiä ilman minkäänlaista demokraattista käsittelyä tai palautetta. Demokratia tavallaan katkeaa tältä osin ja vaatii edelleen budjettiprosessin kehittelyä. Vaikka budjettiesitys onkin viime kädessä kaupunginjohtajan, tulee lautakuntaprosessiin kiinnittää huomiota asian läpimenon helpottamiseksi.
Lautakuntia on erilaisia
Lautakuntia on erilaisia. Lautakunta voi saada päätökset aikaan tunnissa. Toisena ääripäänä voisi olla vaikka kulttuurilautakunta, joka istuu tunteja fundeeraamassa. Kulttuurilautakunnassa olemme lähteneet siitä, että rutiinityön lisäksi meidän tehtävä on edistää kulttuuria omalla toiminnallamme, mutta myös jäsenten esittämillä ja lautakunnan päättämillä asioilla.
Näemme kulttuurilautakunnan roolin hyvin laajana kulttuurin etua ajavana instituutiona. Yhteiset linjaseminaarit ovat päätöstemme taustalla. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja kulttuurin edistämiseksi ja sen arvostuksen lisäämiseksi. Ilmeisesti aika hyvin onnistuenkin kun luki kaupunginjohtaja haastattelua Länsiväylässä Uutena Vuotena.
Yksityisissä yrityksissä firman johto on rajapinnalla erilaisiin verkostoihin. Lautakunnat ovat samalla tavalla oman alueensa rajapinnalla.
Erityisen tärkeätä on lautakunnan yhteydenpito ja kontaktit oman alan kansalaisjärjestöihin. Lautakunta voi siinäkin olla aktiivinen. Entäpä asukkaiden kyselytunnit? Tuskin monikaan lautakunnan jäsen voi väittää pitävänsä riittävästi kontakteja edes omaan puolueeseensa kuuluviin asukkaisiin, muista asukkaista puhumattakaan. Palautetta, ideoita, ongelmia, uusia hankkeita jne. aiheita on vaikka kuinka paljon, jos halua on. Varmasti hyvin hedelmällisiä olisivat ainakin kaupunginhallituksen vuosittaiset, mutta ehkä valtuustonkin yhteis-, palaute- ja ideointiseminaarit kerran kaudessa vuorotellen eri lautakuntien kanssa.
On kovasti puhuttu kaupungin ”high tech” imagosta. Se pitäisi näkyä myös lautakuntatyössä, sähköisinä yhteyksinä lautakunnan jäsenten kesken ja virkamiesten kanssa. Tämä vaatii uutta demokratiakäsitystä erityisesti resursseista päättäviltä ja virkamiehiltä. Demokratia lisää valmistelijan työtä, mutta nostaa päätökseen laatua asukkaiden kannalta. Seuraava vaihe on sähköinen käyttäjä- ja asukasdemokratia.
Erityisen ärtynyt olen niille lautakuntien jäsenille, jotka ovat vieneet lautakuntapaikan monelta pätevältä ja halukkaalta, mutta eivät käy kokouksissa. Heillä on yleensä aktiivinen varajäsen, jota ei vaivauduta pyytämään tilalle. Minusta se on poliittisen järjestelmän, varahenkilön ja ko. asian halventamista. Tällaisia henkilöitä ei saa valita uudelleen. Muutenkin lautakunnan jäsenen valintakriteeri ei saisi kaverisuhteet vaan aito asiantuntemus ja/tai kiinnostus asiaan ja aiempi toiminta asian parissa lautakunnassa. Nuorten puute on huutava, mutta ymmärrän hyvin, että lautakuntatyön puisevuus vie mehut nopeasti nuoresta ja innokkaasta ihmisestä.
Erittäin merkittävää lautakuntatyössä on esittelyn lyhyys, iskevyys ja olennaisuuksiin keskittyminen. Uhittelu eri tavalla päättäville lautakunnan jäsenille osoittaa, ettei esittelijä ole tehtäviensä tasalla ja mieltää asemansa väärin. Kantaa saa ja pitää esittelijänkin ottaa kun on eri mieltä, mutta päätösvalta on aina lautakunnalla.
Ikävä piirre on ollut eräiden lautakuntien arviot siitä, onko joku muu lautakunta saanut liian vähän tai likkaa rahaa suhteessa sen toiminnan arvostukseen. Tästä on toivottavasti päästy. Jokainen on vähät rahansa ansainnut. Jokainen tekee työtä ihmisen puolesta keskittyen vain eri inhimillisyyden osa-alueisiin.
Myös puheenjohtajan rooli on keskeinen. Haluaako hän vain rutiiniasioiden käsittelyä vai haluaako hän myös kehittää omaa aluettaan yhdessä lautakunnan kanssa. Kokoukset ovat pitempiä, mutta myös kehitystäkin tapahtuu.
Kokoomuksen ja vasemmiston erilaiset käsitykset demokratiasta, ja siten lautakuntajärjestelmästäkin, juontuvat puolueiden perusideologista –mistäpä muustakaan. Kokoomus on yksilökeskeinen (johtajakeskeinen, -alisteinen), kun vasemmisto luottaa joukkovoimaan ja demokratia nähdään tämän vuoksi
syvällekäyvemmin ja laaja-alaisemmin joukkojen mielipiteen huomioimiseksi.
Toivon, että kokoomuksenkin edustajat osallistuisivat tähän aloittamaani demokratiadebattiin. Ei olisi olo niin yksinäinen.
Juhani Hakala
Kaupunginvaltuutettu (sd)
| ||