Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Rakkautta voi antaa vain liiastaan
RAKKAUTTA VOI ANTAA VAIN LIIASTAAN -
KUNNALLISPOLITIIKAN PERUSTOTUUS?
Rakkautta voi antaa vain liiastaan. Jos tarvitsee sen kaiken itselleen, ei siitä liikene muille. Jokaisen on otettava vastuu itsestään, jotta voisi ottaa vastuun muista: ihmisistä - ympäristöstä. Mitä enemmän kuntalaiset ottavat vastuuta itsestään ja ympäristöstään, sitä tasapainoisempia ihmisiä he ovat, kunnan palvelujen tarve vähenee veroäyri laskee ja äänestysprosentti kasvaa. Se on mitä parhainta ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä.
Kylä- ja perheyhteisöjen tehtävät on annettu virkamiehille. Kunta on viime kädessä kuntalaisten keskinäinen sopimus palvelujen tuottamisesta ja turvaamisesta. Järjestelmästä on tulossa itsetarkoitus ja raha on sen tärkein ominaisuus. Virka- ja luottamushenkilöhallinto on suurin muutoksen vastustaja.
Professori Aimo Ryynäsen mukaan olemme siirtymässä viranomaiskansakunnasta kansalaisyhteiskuntaan, jossa asukas on aktiivinen vaikuttaja. Hänen mukaansa aito itsehallinto edellyttää toimivaa edustuksellista demokratiaa ja suoraa osallistumista.
Kuntalain 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keinoina luetellaan mm. käyttäjien edustus, osa-alueiden hallinto, kuulemistilaisuudet ja asukkaiden oma-aloitteisen asioinnin avustaminen.
Jokaisessa kunnassa pitäisi olla asukasdemokratia-strategia ja suurimmissa demokratia-asiamies, joka takaisi virkamiehen ja asukkaan kohtaamisen oikealla tasolla esim. kehitysprojekteissa. Käskytys virkamiehen osallistumisesta syntyy useimmiten kontaktitason yläpuolella. Keinoina ovat väsytys, uhkailu ja vetomainen kunnan johtoon ja päättäjiin, vaikka asia löytyisi valtuuston strategiapäätöksistäkin. Yksi syy on virkamiesten hallintotyöpaine, mutta eikö kyse ole myös prioriteeteista?
Asukastyö merkitsee kunnan virkamiesten työehtojen uudelleenarviointia. Motivointia ei lisää se, että työntäyteisen päivän jälkeen pitää kuunnella hankalien asukkaiden "puuhastelua" iltakaudet. Asukastyötä ei vielä pidetä "oikeana työnä". Kuitenkin asukkaiden huomioiminen lisää demokratiaa, tuottaa käyttäjäystävällisiä järjestelmiä ja palveluja. Kunta on pelkästään asukasta varten.
Luottamushenkilöillä on kuntalain perusteella kaksi tehtävää: vaikuttaa substanssiasioissa ja lisätä asukkaiden vaikutushalua ja -valtaa. Miksi sitten näin ei tapahdu? Miksi valtuutetut eivät halua edistää demokratiaa?
Yksi syy on pelko vallan ja itsenäisyyden menetyksestä. Toinen syy on verkostotyön vaikeus, työläys. Kyse ei ole markoista vaan ihmisistä, joita on vaikeampi käsitellä. Tulokset näkyy hitaammin, eivätkä aina ole kovin konkreettisia. Enää ei voi kysyä, että kuka on päättänyt ja millä valtuuksilla, sillä kaikki asukasaktiivisuus on hyvästä. Verkostotyö on vaikeammin hallittavissa, eikä hallintaan ole aina edes tarvetta.
Sisäasiainministeriön osallisuushankkeen toisen vaiheen tavoitteena on asukasosallisuuden ottaminen osaksi toimivaa hallintoa. Tämä edellyttää virka- ja luottamushenkilöjohdon sitoutumista. Vantaalla on ideana hyvä kokeilu tähän suuntaan, jossa alueellisissa kehittämistoimikunnissa käydään läpi vuosittain alueen kehityssuunnitelmat. Yleensä kaupungin organisaatio ei takaa eri toimialojen alueellisten hankkeiden koordinointia toisiinsa. Lahdessa jokaiseen valtuuston päätökseen liittyy selvitys siitä, miten asukkaita on kuultu.
Espoossa on alueneuvottelukunnat eivät vielä ole samalla tavalla osa kaupungin toimivaa hallintoa kuin Vantaalla. Espoossa poliittisten puolueiden edustajat eivät saa olla alueneuvottelukunnan jäseniä. Kuitenkin kaikki merkittävämmät päätökset tapahtuvat poliittisen päätöksenteon kautta. Puolueosastot ovat kunnallispolitiikassa asukasvaikuttamisen perusyksiköitä tehdessään esitykset luottamushenkilöistä.
Toisaalta on myös hyvä, jos poliitikot haluavat vaikuttaa asukaselinten kautta. On alueen etu mitä enemmän alueelta on edustajia eri puolueista eri luottamuselimissä. Vaaliteemanamme Espoonlahden osallisuushankkeen puitteissa oli "Äänestä espoonlahtelaista". Viime kaudella ei ollut yhtään poliittista erimielisyyttä alueen asioissa. Alueen aliedustus näkyy kunnan budjetissa.
Espoonlahdessa on valtuuston päättämä alueneuvottelukunnan kehittämiskokeilu. Alueneuvottelukunnan on tarkoitus integroida poliittiset päättäjät prosessiin. On puhuttu mm. "sadasta viisaasta". Sen mukaan jokainen luottamushenkilö ja asukasprojektin vetäjän (17 public, private, people projektia= julkinen, yksityinen, ihmiset) olisi velvollinen tuomaan oman elimensä aluetta koskevat suunnitelmat asukkaiden tietoon sähköisesti. Sivut ovat jo olemassa asukasaktiivisuuden tuloksena. Jos asukkaat kyselevät tai tekevät esityksiä sähköisesti on "sadan viisaan" ja virkamiesten reagoitava oman toimialueensa osalta.
Myös lainsäädännöllä on merkitystä. Rakennuslaki edellyttää asukkaiden kuulemista. Asukkaat huomaavat, että heillä on todellista vaikutusvaltaa ja oppivat vaikuttamaan asioihinsa. Pahin lähiöiden ongelma on kapakoituminen. Alkoholilaki taas ei anna asukkaille mitään vaikutusmahdollisuuksia kosteaan ja järjestyshäiriöitä aiheuttavaan liikakapasiteettiin.
Espoonlahden alueneuvottelukunnan kehittämisprojektissa on mukana talkooraha. Alkuperäinen ajatus on, että lähiö saa esim. 2 miljoonaa rahaa jonka käytöstä asukkaiden järjestöt päättävät ja ostavat palvelut kaupungilta. Näin opeteltaisiin vastuunottoa.
Suomen alhainen äänestysprosentti alkaa olla demokratian ja vasemmistopuolueiden uhka. Demokratia on tuotava lähelle ihmistä. Demokratia tarvitsee todellista valtaa, tietoa ja avoimmuutta toteutuakseen.
Juhani Hakala
Varavaltuutettu (sd)
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Espoonlahden alueneuvottelukunnan työvaliokunta
Espoonlahden osallisuushankkeen johtoryhmä
____________________
Juhani Hakala
Suunnittelupäällikkö
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
Puh 050 552 1513, koti+fax 801 7285
juhani.hakala@intsys.fi
_____________________
| ||