web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Valta kuuluu kansalle - Espoossakin

VALTA KUULUU KANSALLE


Espoossa on uusittu lautakuntajakoa. Miten muutos lisää asukasdemokratiaa, minkä pitäisi olla kaikkien kunnan organisaatioiden tavoitteena.? Viime valtuustokaudella ei ole kertaakaan perusteltu kaupungin organisaatioiden muutosta asukkaiden vaikutusvallan lisäämisellä. Kuntalakihan on yksiselitteisen selkeä: ”valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan”. Keinoina mainitaan mm kunnanosahallinnon kehittäminen, tiedottaminen, kuulemistilaisuudet sekä asukkaiden mielipiteiden selvittäminen  ennen päätöstä.

En puutu tässä yhteydessä lähiö ja asukastasoon.. Seuraavassa lehdessämme kerron Sisäasiainministeriön rahoittamasta demokratian (myös sähköisen) lisäämis- ja alueneuvottelukunnan toiminnan kehittämishankkeista, joihin on näytetty vihreää valoa kaupungin johdosta.

Monet valtuutetut ovat valittaneet menetetyn valtansa perään, jonka me itse olemme kyllä päättäneet. Professorien mukaan lautakunnat ovat paljon lähempänä kansaa kuin valtuusto. Valtaa on siirtynyt valtuustolta  kaupunginhallitukselle ja siltä virkamiehille - pois poliittisesta päätöksenteosta Ja myös lautakunnille. Valtuusto ei enää pysty vaikuttamaan kunnan käytännön johtamiseen vaan voi puuttua kaupunginhallituksen päätöksiin vain valtuustokyselyin tai jälkikäteen tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallituksen korostunut valta on ollut törmäyskurssilla myös lautakuntien kanssa kiitos vaalivoittoammeajavan karin.

Kyse on ollut kuitenkin eri organisaatiotasojen välisistä vallan järjestelyistä. Asukasdemokratiaa ne eivät ole lisänneet, pikemminkin päinvastoin. On syntynyt demokratiavaje, johon ovat vastauksena virkamiesten roolin ja lautakuntien kehittäminen tavoitteena asukasdemokratian parantaminen.

Professori Aimo Ryynänen on esittänyt, että Suomessa ollaan siirtymässä  kunnissa palveluyhteiskunnasta kansanvaltaan.



Virkamiesvalta?

Vallan siirtoon virkamiehille liittyy piirteitä, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Poliittinen valta merkitsee aina, että asukkaalla on ainakin teoriassa vaikutusmahdollisuus ja päätöksen pitäisi olla enemmistön mielen mukainen..

Valtuutetut voi vaihtaa, virkamiestä ei voi. Asukkaat eivät voi vaikuttaa samalla tavoin virkavastuulla tehtyihin päätöksiin. Valtuutettu ei enää ilman kovaa lisätyötä pääse perille budjetin yksityiskohdista. Ne päättää virkamies. Monien valtuutettujen tärkein tehtävä on selvittää asioita virkamiesten kanssa, kun asukkaiden yhteydenottoja ei noteerata riittävästi.

Demokratian edistäminen edellyttäisi virkamiehiltä nykyistä asukaskeskeisempää asennetta. Asukaskontaktit ja iltatyö ovat yhä tärkeämpi osa virkamiesten monien virkamiesten työtä, esim. rakennuslaki velvoittaa tähän. Tutkimusten mukaan kuntatyölle on ominaista loputon stressi. Miten iltatyöt ovat mahdollisia kun virkamiehillä on liikaa töitä jo päiväsaikaan? Tarvitaan virkamiehen  työn uudelleenarviointia työn järjestelyjen ja sisällön osalta.
Asukasosallisuuden lisääminen vähentää kaupungin kustannuksia. Kaupunginhan pitää palvella asukkaitaan. Asukkaiden mukanaolo nostaa päätöksen laatua asukkaan kannalta ja tulee halvemmaksi, kun vältytään pitkältä ja raskaalta valitusrumbalta. Asukkaiden aktiivisuus ja vastuunotto ensin itsestään ja sitten ympäristöstään tulee laskemaan kaupungin sosiaali- ja terveyskustannuksia ja lisää ympäristön viihtyisyyttä.

Lautakunnat – osa demokratiaa

Lautakuntien määrän lisääminen lisää demokratiaa; siinä suhteessa esitetyt suunnitelmat ovat oikean suuntaiset. Mutta kukaan ei ole huolissaan lautakuntien toimivuudesta. Joku päättää vain mitä esittelijä päätettäväksi tuo, jotkut kuten kulttuurilautakunta on ottanut tavoitteekseen toimialansa  arvostuksen lisäämisen, jota käsitellään lähes joka kokouksessa jäsenten aloitteista ja erityisesti kokousten ulkopuolella. Tuloksia on näkyvissä, mutta se on vaatinut työtä. Tämä viestinä niille, jotka valittavat liikunnan heikkoa asemaa kaupungissa. Ruikutuis ei tuo tuloksia vaan työn teko.  

Lautakunnat ovat olemassa niihin kertyneen asiantuntemuksen vuoksi. Alan asiantuntemus pitäisi olla myös luottamushenkilöiden valintaperuste. Tätä asiantuntemusta ei ole kaupunginhallituksissa. Lautakuntien roolia tulisi kehittää kunnan tavoitteiden asettelussa asiantuntijaelimenä, mutta myös ylös asukkaisiin päin

Lautakunnissa kohtaavat asiantuntijavirkamies ja luottamushenkilö konkreettisella tasolla. Lautakuntien tulee olla luovuuden lähde ja tavoitteiden asettaja, joista valtuusto viimekädessä päättää. Niiden tulee edistää oman toimialueensa asiaa kunnassa – esityslistojen ja rutiiniasioiden ulkopuolellakin.

Lautakunnat ovat kontakti ja rajapinta virkamiehiin, käyttäjiin ja asukkaisiin päin – käyttäjädemokratian ilmentymä. Niiden tulisi myös lähestyä kansaa alueellisilla tilaisuuksilla ja olla keskusteluyhteydessä alan etujärjestöihin. Niiden tulisi pitää yhteisiä seminaareja ja kokouksia valtuuston ja kaupunginhallituksen kanssa.

Jaostot Edelläsanottu koskee myös sosiaali- ja terveystoimen jaostoja. Niiden tärkein rooli pitäisi olla oman alueensa ennalta ehkäisevä työ, ei pelkästään yksittäisten ihmisten asioiden käsittely. Jaoston on kertynyt suuralueen paikallistuntemus. Jaoston pitäisi kartoittaa alueensa ongelmia ja laatia suunnitelmia niihin vaikuttamiseksi. Niiden olisi oltava aktiivisia ja oma-aloitteisia. Alkoholi ja huumeasiat ovat esimerkkejä sellaisista asioista jotka kytkeytyvät moniin sosiaali- ja terveysongelmiin. Monkio jaosto on toiminut näin?

Juhani Hakala
Asukasaktivisti



____________________
Juhani Hakala
Suunnittelupäällikkö
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
Puh 050 552 1513, koti+fax 801 7285
_____________________


____________________
Juhani Hakala
Suunnittelupäällikkö
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
Puh 050 552 1513, koti+fax 801 7285
_____________________