Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
ESPOON VISIO JA IMAGO
ESPOON VISIO JA IMAGO
Espoon visiossa tavoitellaan hyvää elin-, asuin- ja työntekoympäristöä. Vision
mukaan Espoo on huipputeknologian kaupunki, jossa on moniarvoinen, avoin ja
vireä kulttuuri-ilmapiiri sekä luontoa ja merellisyyttä korostavat asuinalueet.
Vision märittelyjä on monia harhanäystä lähtien. Paras on ehkä: visio on
tavoiteltu imago tulevaisuudessa. Sivistyssanakirjan mukaan imago on
liikeyrityksen ym. luoma kuva. Tämä määritelmä kyllä ei pidä paikkaansa, sillä
imago ei ole aina tietoisesti luotu. Imago syntyy usein itsestään - varsinkin
kielteinen imago. Toisen kirjan mukaan imago on mielikuva todellisuudesta.
Identiteetti taas on sitä, että on se joka väittää olevansa.
Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen
sekä Espoon kaupungin perinteisessä kesäseminaarissa puhuimme Espoon imagosta.
Tämän artikkelin ideat syntyivät Georg Dolivon alustuksesta: Luoko menestynyt
kaupunki identiteettiä? Mietin tässä artikkelissa mikä on Espoon
todellinen/kuviteltu//tavoiteltu imago ja erityisesti miten kaupungin visio
vastaa nykyisiä mielikuvia.
Vision muistaa hyvin, jos se on konkreettinen, havaittava ja tiedostetun
kehityssuunnan jatke. Jos kyselette tuttaviltanne, mikä on Espoon imago, on
vastaus useimmiten; vauraus sekä hyvä ja viihtyisä asuinympäristö - ei
korkeateknologia eikä kulttuuri. Sijoituspaikkaa etsiville firmoille on
erittäin tärkeää asuinympäristön lisäksi koulutetun, osaavana ja erikoistuneen
työvoiman saanti. Sitä taas houkutellaan viihtyisällä asuinympäristöillä.
High tech?!
Hhigh tech:n - korkeateknologiasektorin merkittävyydestä Espoossa ei ole
kunnon tilastoja. Eikö strategioita ja visioita pitäisi pystyä seuraamaan? Itse
aikanaan kirjoittelin korkeateknologian uskottavuudesta Espoossa , kun
kouluissa ja kirjastoissa oli, ja on vieläkin vanhoja kehityksen hylkäämiä
tietokoneita. Monet virkamiehet odottivat konetta pitkään. Joillain oli kone,
muttei piuhoja, Seminaarissa Oulusta muuttanut Hesarin toimittaja ihmetteli,
kun hammaslääkärikortistoja meillä pidettiin vuosi sitten edelleen kynällä ja
paperilla.
Hich tech oli Espoossa pitkään vain tavoiteltu olotila - visio - joka ei
näkynyt mitenkään. Mutta nyt näkyy. Lauttasaaresta tullessa Keilaniemi näyttää
korkeateknologian portilta Espooseen. Sama mielikuva säilyy kun jatkaa Kehä
I:stä Leppävaaraan. Kaupungin takellellut e-palveluhanke heijastaa high
tech-imagoa mitä enemmän se näkyy ja helpottaa asukkaiden elämää ja palvelujen
saantia kotikoneenkin avulla.
Kulttuuri
Entäpä kulttuuri-imago? Se ei näkynyt vielä kolme vuotta sitten ja ilmestyikin
visioon siinä vaiheessa, kun sille alkoi olla katetta: WeeGee, kulttuuriraitti,
teatteritalo-, kamarimusiikkisalisuunnitemat jne. Kulttuuri sopii parhaiten
Tapiolan ilmeeseen ja historiaan. Varsinkin jos niitä vielä täydentäisivät
pienet boutiquet ja sympaattiset ravintolat. Näin saadaan pääkaupunkiseudulla
vetovoimainen kulttuurin keskittymä, joka leimaa koko kaupungin ulkoista kuvaa.
Kulttuuria myös alueellistetaan samaan aikaan. Alueellisten kulttuurisihteerien
lisäksi kaupungin talouden kurituksen päättymistä odottavat myös alueelliset
kulttuuri-investoinnit. On myös muistettava että myös kaupunginapua saava
Espoon kulttuurikonserni luo kaupungin organisaation ulkopuolella Espoon
kulttuuri-imagoa.
Toisaalta taas imagoksi esitetty capitol of konwledge (tiedon pääkaupunki) ei
ole käsin kosketeltava ja osoitettavissa useimmiten vain tilastoin. Esim.
meidän osuus osaamisintensiivisistä työvoimasta on16 % kun seuraavana olevalla
Tampereella vain 8 %. Vaikka imago pitäisi paikkansa ei sitä omaksuta, kun
sitä ei havaita jokapäiväisessä elämässä.
Imagon luontia
Imagon luonti edellyttää useimmiten, että vastaanottaja omaehtoisesti hyväksyy
omiin ajatuksiinsa ja havaintoihinsa perustuen syötetyn imagon, muuten se
kääntyä päinvastaisekseen. Jos lähettäjällä on imago ja visio sekaisin, ei
viesti mene perille.
Seminaarin keskusteluissa tuli esiin kokonaisuuksien hallitsemisen heikkous
poliittisessa päätöksenteossa Espoossa. Todettiin, että nimenomaan
luottamushenkilöiden olisi tullut olla paikalla, kun kuvaa Espoosta
hahmotettiin monelta eri kantilta. Ainoan paikallaolleena luottamushenkilönä
jouduin vastaamaan kokonaisvaltaisuuden puutteeseen. Yksi syy voi olla
aluekeskusten voimakas profilointi, niin että kokonaisuuden hahmotus jää
huonommalle.
Totesimme, että Espoon suurin alueellinen ongelma on Keski-Espooseen
keskittyneet pitkäaikaistyöttömät, toimeentulotuen saajat jne väliinputoajat.
Keski-Espoon rakennusimagon kohottaminen on varmasti tarpeen, mutta muuttaako
se syntynyttä ongelmaimagoa, ennen kuin ongelmat poistetaan
Julkiset rakennukset luovat kaupungin imagon, keskiajalla ne olivat kirkkoja ja
raatihuoneita eli kaupungintaloja. Fyysinen imago osoittaa valtaa. Mitkä
rakennukset luovat Espoon imagoa? Luovat turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Espoolaisille? Onko hallintokeskuksessa yhtään tällaista? Tapiolassa on ja
Keilaniemen lasipalatsit luovat imagoa. Onko meillä muita kaupungin aikana
rakennettuja merkittäviä "imagorakennuksia" kuin kulttuurikeskus?
Aivan - Espoon talous on tiukoilla. Mutta se ei voi estää meitä miettimästä
tulevaisuutta, miten me saamme lisää verotuloja, firmoja, työpaikkoja. Eivät
Nokia, Radiolinja, Kone, Fortum jne ole aivan sattumalta Keilaniemeen
sijoittuneet.
Juhani Hakala (sd)
Kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja
| ||