diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Tiede ja huuhaa

Lue lisää »

Taiteen talo Espoonlahteen?

Lue lisää »

Tappaako äijäenergia luovuuden?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31          
Tietotori

ALUENEUVOTTELUKUNTIA KEHITTÄMÄÄN

ALUENEUVOTTELUKUNTIA KEHITTÄMÄÄN

Tärkeimmiksi alueneuvottelukuntien tehtäviksi ovat muodostuneet Ympäristö- ja Teknisen toimen (YTET) kaavalausunnot.  Neuvottelukuntia tarvitaan jatkossakin tätä varten. Toinen kysymys on se millä mandaatilla neuvottelukunta edustaa niitä alueen asukkaita, joita asia koskee ja miten heidän mielipiteensä selvitetään ja otetaan huomioon. Kyse on neuvottelukuntien valinnasta, jäsenten mandaateista, valtuuksista, menettelytavoista jne. Niistä myöhemmin.

Sosiaali- ja terveystoimen (SOSTER) aluejaostojen jatkosta on taitettu peistä. On ainakin selvä, ettei poliittisen elimen pidä käsitellä yksittäisten kansalaisten asioita. Jaoston päätehtävä pitää olla ongelmien kartoitus ja ennaltaehkäisy. Tämä vaati jäseniltä aivan toisenlaista kykyä ja orientaatiota kuin nykyään.

Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotyö ovat mitä parhainta sosiaali- ja terveyspoliittista ennaltaehkäisyä erityisesti nuorten ja lasten osalta. Eli opetus- ja kulttuuritoimen (OKUT) ja SOSTER ovat lähestymässä toisiaan, onhan osa päivähoitoakin jo siirtynyt OKUT:iin. Samanaikaisesti OKUT:n organisaatiota uudistetaan ja luodaan toimialan alueelliset yksiköt, jossa ko. alueen eri toiminnot koordinoidaan yhdessä (koulu (tilat), liikunta, nuoriso, kulttuuri, yhdyskuntatyö, kirjasto, työväenopisto, kolmas sektori jne).

Tässä ovat palikat alueneuvottelukuntien kehittämiselle. Mitä jos yhdistettäisiin em. toiminnot yhteen neuvottelukuntaan? Minusta voitaisiin aivan vapaasti päästää suuralueilla asukkaat mukaan vaikuttamaan miten ko. asiat käytännössä järjestetään (esim. liikunta ja kulttuuri) sillä suuralueella. Tai tuomaan esiin oman ympäristönsä ongelmia. Kolmas sektori saadaan paljon nykyistä paremmin mukaan toimintaan. Se ei maksa kaupungille, ennaltaehkäisee ongelmia ja siten vähentää veroilla katettavia kustannuksia. Ja auttajat ovat todella motivoituneita. Rahoitus tulisi normaalin ko. toimintojen lautakuntarahoituksen kautta.

Kokemuksia Espoonlahdesta

Olen ollut mukana Sisäasiainministeriön Espoonlahden osallisuushankkeessa ja sitä seuranneessa alueneuvottelukuntakokeilussa. Kokeilu meni tosi hyvin, mutta kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohdot eivät ole halunneet hyödyntää kokeilun tuloksia ja opintutkimuksia mitenkään. Lähden siitä, että poliitikolla on kaksi tehtävää: ajaa asukkaiden asioita ja toiseksi auttaa asukkaita ottamaan vastuu ensi itsestään ja siten muista ja ympäristöstään.

Ongelmana Espoonlahdessa on koko ajan ollut järjestöjen edustus. 20 asukkaan omakotiyhdistyksellä on sama edustus kuin 10~000 asukasta edustavalla lähiöyhdistyksellä. Ei ihme, että lähiöitä kutsutaan slummeiksi ja vaaditaan, että edustus pitää määräytyä maaomaisuuden mukaan.

Espoonlahdessa on neuvottelukunnissa myös poliittisten asiasta kiinnostuneiden puolueiden edustus. Tavallisten ”epäpoliittisten” jäsenten on vaikea ymmärtää sitä, ettei neuvottelukunta saa yksin mitään aikaan, mutta tilanne on toinen, jos alueen kaikki poliittiset yhdistykset vie asiaa eteenpäin kaupungin ylimmissä päättävissä elimissä. Meillä ei ole ollut mitään erimielisyyksiä paikallisten puolueiden välillä isoissa Espoonlahden asioissa (pl Metro), kaikki puolueet eivät vaan arvosta asukastyötä muuta kuin juuri ennen vaaleja.

Riittävän monta politrukkihuomautusta kuunneltuani lopetin homman. Sillä ei ollut mitään merkitystä, että olin valtuustossa ja lautakunnassa, eli tiesin missä kaupungissa mennään, miten asioita hoidetaan kaupungin organisaatiossa, mikä on mahdollista ja mikä ei ole.  Tavallisen pientä 20 hengen asukasyhdistystä edustavan ja toisaalta lautakunnan jäsenen tieto- ja kokemusero on valtava. Vähitellen neuvottelukunnan koostumus painottui pieniin omakotiyhdistyksiin, eikä kukaan puolustanut esim. kerrostaloissa asuvien asiaa kuten joukkoliikennettä. Ja kävi vielä niin, että ”epäpoliittisten” omakotiyhdistysten edustajat olivat saman puolueen jäseniä ja se näkyi hyvin kerrostaloasumisen vastaisissa kannanotoissa.

Neuvottelukuntien pitää olla aidossa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Se on helppoa nykyisen sähköisen viestinnän aikana. Espoonlahden alueneuvottelukuntakokeilussa oli avoimet nettisivut, joista löytyi mm. esityslistat ja pöytäkirjat, joihin kansalaiset voivat reagoida.  Sama voidaan hoitaa manuaalisesti esim. ilmoitustauluilla, kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä.

Jäsenten valinnasta
Alueneuvottelukuntien edustus ja valinta tulee selvittää. ”Epäpoliittinen” valinta on aiheuttanut, että moni neuvottelukunta on jäänyt puuhastelutasolle. Se on varmaan ollut tarkoituskin. Kaupungin asioiden käsittely ja päätöksenteko on aina poliittista, se on pakko tunnustaa. Demokratian avulla otetaan huomioon eri kansalaisryhmien mielipiteet heidän lukumääränsä suhteessa.

Alueneuvottelukunta on osa kaupungin organisaatiota ja se tulee valita myös kaupungin luottamuselimissä (kaupunginhallitus tai valtuusto) toisin kuin nyt, jolloin Kaupunginosayhdistysten liitto on valinnut jäsenet (EKYL). Ennen nykyistä puheenjohtajaa siellä ei ole ollut aitoa kiinnostusta neuvottelukuntien kehittämiseen.

Ymmärrän kyllä myös ”epäpoliittisten” asukasyhdistysten halun ajaa asukkaiden asiaa, tosin sitä varten poliitikotkin olisi pitänyt valita. Neuvottelukunnissa edustuksessa pitää ottaa huomioon asukasjärjestön edustamien asukkaiden määrä. Neuvottelukunnassa voisi olla 2-4 jäsenen kiintiö kerrostalo- ja omakotiyhdistyksille, joka voisivat kiertää. Loput valitsisivat poliittiset puolueet voimasuhteiden mukaan. Näin saataisiin kaikki puolueet paneutumaan asuinalueensa asioihin, mikä pitäisi kyllä tapahtua jo nyt. Luottamushenkilöt valitsevan puolueosaston pitää olla paikallisdemokratian perusyksikkö ei vain vaaliorganisaatio.

Tästä on vielä valovuosi Vantaan todelliseen demokratiamalliin, jossa alueellisilla kehitystoimikunnilla on oikeata valtaa.. Niissä virka- ja luottamushenkilöt työskentelevät aidossa yhteisyössä alueen eduksi. Virkamiehet hoitaa käytännön kokousten ja asioiden valmistelun. OKUT:n organisaatiouudistus antaa meilläkin tähän mahdollisuuden.
Juhani Hakala (sd)
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Espoonlahden demarit puheenjohtaja


J