diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Vielä kuolemasta

Lue lisää »

Gnostilaisuus

Lue lisää »

Onnellisuudesta

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30 31  
Tietotori

Kokoomus ajaa Espoon konkurssiin


KOKOOMUS AJAA ESPOON KONKURSSIIN


Espoolaisittain katsoen puoluekartan oikea reuna menee seuraavasti: kokoomus, perustuslailliset ja äärioikealla on Espoon kokoomus. Sen kannanotoista on muu pääkaupunkiseudun kokoomus irtisanoutunut useamman kerran. Muuallahan puolueet tekee yhteistyötä. Kokoomuksella on Espoossa apupuolueineen (kepu, rkp, vihreistä en oikein ole saanut selvää) ehdoton enemmistö valtuustossa. Kokoomuksen ei tarvitse, eikä se kuuntele muita. Tosin nyt ennen vaaleja kokoomus on osoittanut yhteistyötahtoa ja asettunut jopa Metron taakse.

Espoon kokoomus on ajamassa kaupungin konkurssiin. Puolet kirjastoista suljetaan, lastenkulttuuri loppuu, ladut ja jääkentät jää hoitamatta, koulujen kurjistus jatkuu. Sosiaali- ja terveyspuolella budjetti ei edes riitä palkankorotuksiin saati sitten kasvavan kaupungin palvelukysyntään jne jne.

On käynyt hyvin selväksi, että kaupungin johdon ainoa tavoite on pitää talous kunnossa.. Demarit taas yrittää pitää palveluja kunnossa. Jos palvelut olisivat kaupungin tuotantona, ei talousongelmia olisi. Yletön yksityistämisinto on ajamassa kaupunkia konkurssiin, sillä se on paljon kalliimpaa kuin kaupungin tuottamat palvelut.

”Hävitys on alkanut”

”Hävitys on alkanut” sanoo liikuntalautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja. Tässä on asian ydin. Espoon kaupungin johto on vielä Espoonkin kokoomuksen oikealla puolen ja tekee mitä lystää. Kokoomuslaiset joutuvat tapahtuneiden tosiasioiden eteen ja selittelevät valtuustossa.  Esim E. ON sähköyhtiön sopimusrikkomus kerrottiin omistajan edustajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle (eskok),  kuukausia myöhemmin, demareille yli puoli vuotta myöhemmin, siitä kun asia tuli kaupunginjohtajan tietoon.

Mutta jo kokoomuksestakin kuuluu murinaa. Kansanedustaja Akaan-Penttilä (eskok) kysyi paljonko kaupungin taloudessa oikein on ilmaa, kun melkein 10 miljoonaa euron säästöt  haalittiin kokoon laskennallisin keinoin.  

Viime vuonna kaupunginjohtaja ei mitenkään ottanut omassa budjettiesityksessään huomioon lautakuntien budjettipäätöksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mäkelä kysyi vuosi sitten, eikö kaupunginhallituksen pidä tehdä poliittinen harkinta lautakuntien esitysten pohjalta.  Kaupunginjohtaja ylikävelee hänet tänäkin vuonna.

Kaupungin tuloennusteet eivät ole pitäneet kertaakaan paikkaansa viime vuosina ja on jouduttu kesken vuotta hätäjarrutuksiin, kuten tänäkin vuonna. Säästöt raavitaan sieltä mistä saadaan ottamatta huomioon kaupungin vision ja strategian asettamia painopistetavoitteita.

Yksityistämisen tuhot

Seuraavassa listaan asioita, jotka ovat johtaneet Espoon taloudelliseen umpikujaan ja joissa kaupunginjohtajat on ollut aloitteellinen kokoomuksen jälkikäteisellä tuella.

Espoon sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut ovat isoista kaupungeista ylivoimaisesti kalleimmat asukasta kohti laskien, koulupuolella ero on 20 %. Tämä on hämmästyttävää, koska henkilöstöpuolella ei taatusti ole ilmaa. Kaupunki ei nytkään pysty toteuttamaan tavoitteitaan resurssipulan vuoksi.

Sosiaali- ja terveyspuolella ongelma on, että suuri osa tuotantoa on yksityistetty. Tämä aiheuttaa kaupungille lisäkustannuksia. Kaupungin pitää rakentaa kilpailutus- ja laadunvalvontaorganisaatio, koska lait velvoittaa kaupunkia ei yksityisiä tuottajia. Kaupunkihan ei maksa veroa, ei tarvitse voittoa, sillä ei ole riskiä ja lainatkin se saa usein negatiivisella reaalikorolla. Usein sen toiminnat ovat omalla tontilla. Yksityisille se on antanut  tontteja vuokratta. Kaupunki maksaa markkinavuokraa ostoskeskuksissa vaikka kirjastot vetää asiakkaita ja kaupunki on luotettava vuokranmaksaja.

Ideologisista syistä kokoomus ei halua selvittää tuotantotapojen kustannusten eroa ja siksi olemme menossa ensimmäisessä luokassa konkurssiin. Rahat riittäisi, jos niitä ei syydettäisi avokätisesti kaupungin ulkopuolisille.

Opetus- ja kulttuuripuolella suurin ongelma on yksityisiltä kalliilla ja pitkillä sopimuksilla (20 v) vuokratut tilat. Kokoomus pitää hirveää meteliä 115 miljoonan lainasta, mutta on hiljaa, että kaupunki maksaa 172 miljoonaa euroa (1 miljardi mummon markkaa) yksityisille vuokrina toimitiloistaan. Näitä tiloissa on mm. kouluja, uimahalleja, kirjastoja, sosiaali- ja terveyskeskuksia jne. Tilat rakennetaan kaupunkia varten. Yksityiselle myydään tontti, ja vuokrataan tilat takaisin kalliiseen markkinavuokraan esim. ostoskeskuksista. Toimialat eivät ole saaneet lisää rahaa kymmenien miljoonien lisävuokriin vaan ne on kerättävä lopettamalla palveluja.

Henkilöstö korvataan konsulteilla

Tämän lisäksi Espoo ei luota henkilökuntansa ammattitaitoon (on sanottu ääneen) vaan käyttää valtavan määrän konsultteja. Luottamushenkilöt eivät ole saaneet selvitystä kuinka paljon heitä Espoossa on. Se jo tiedetään, ettei miljoona riitä, koska jo pelkästään yksi projekti vie melkein sen.

Esim. kalliit ATK-palvelut on yksityistetty ja budjetissa ne lasketaan pakollisiin kustannuksiin, joihin on löydyttävä rahat. Yksityisillä on pitkät hyvät sopimukset. Monet niistä on tehty hyvinä vuosina ja hyvät vuokrat pitää maksaa huonoinakin vuosina. Kun niihin ei voi puuttua. kaupunki voi supistaa vain omaa tuotantoaan. Se taas on ajettu jo nyt niin alas, että on tilat ja henkilöstö, mutta ei rahaa toimia. Siksi on esim. lopetettava puolet kirjastoista, että voitaisiin tarjota edes jossain palveluja kansalaisille.  11 lähikirjastosta joudutaan lopettamaan 7.

Espoon johtamisessa raja-aidan samalla puolen ovat henkilöstö, keskijohto ja lautakuntien luottamushenkilöt, myös useimmat kokoomuslaiset. Toisella puolen aitaa on kaupunginjohtaja ja kolme toimialajohtajaa ylhäisessä yksinäisyydessään. Riidat ovat jatkuvia ja raastavia, siksi keskijohto pakenee pois Espoosta. Työilmapiiri on erittäin huono.

Tarkastuslautakunta puuttui tiukasti TOP-hankkeeseen, jolla siirretään resursseja pois palveluista keskushallintoon ”tuotannon tehostamiseksi”. On jo käynyt ilmi ettei  keskushallinto tunne enää itse toimintaa. Kuten tarkastuslautakunta totesi, kaupungin johto yrittää laittaa kaikki mahdolliset henkilövähennykset TOP-hankkeen piikkiin, jotta osoittaisivat olevansa oikeassa.

Kilpailutus on kirosana

EU:n ja sisäasiainministeriön ohjeet kilpailuttamisesta ovat selvät. Vain näin voidaan valita taloudellisimmat hankkeet. Mutta ei Espoossa.  Kaupunki rakennuttaa isoja hankkeita ilman kilpailutusta. Esimerkiksi salibandyhalli on ollut Espoossa esillä. Demarit ajoi Oilersin hallia, koska saadut hallivuokrat palautuisi nuorten liikuntatoimintaan. Kokoomus ajoi Ainetdinin hallia, joka rakennetaan tai ei rakenneta kun Ainetdin ei oikeastaan olekaan luvannut mitään. Hän käytti projektia hyväkseen ja vaati kaupungilta lisäkenttiä siirtymäajaksi kun hänen hankkeensa myöhästyy. Taitavaa. Nyt hän pitää niin kovia hallivuokria, ettei seurat voi tiloja varata.  Ainetdinilla on ollut  ilmoituksia kokoomuksen lehdessä, olisikohan näillä asioilla tekemistä toistensa kanssa?

Muina syinä, ettei kilpailuteta, voi olla kaverisuhteet, tai pahimmassa tapauksessa lahjonta kuten Turussa, muta siihen en Espoossa usko. Todennäköisin syy on, että urakkatarjous on niin kallis ettei se pärjäisi tarjouskilpailussa.  Ja taas siirtyy veronmaksajien rahoja yksityisten taskuun yli todellisten rakennuskustannusten.

Tilanne on niin paha, että toivoisi tervettä järkeä löytyvän kokoomuksestakin. Repien ei rakenneta vaan yhteistyöllä. Epäkohtia ei voi korjata, ellei niitä tunnista ja tunnusta.

Juhani Hakala
Espoo
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Varavaltuutettu