Arvoisat uudet Espoon kaupunginvaltuutetut
Teidän toimikautenne alkoi Kuntalain mukaan kesäkuun alussa. Kuitenkin edellisen valtuuston valitsemat toimivallattomat elimet ovat jatkaneet toimintaansa myös kesäkuussa. Niiden päätökset ovat laittomia, eikä niitä voi siksi toimeenpanna, vaan ne on tuotava Teidän päätettäväksi. Tarkoitus oli päätättää asioita, joita Te ette ehkä hyväksyisi. Mm. tätä asiaa käsitellään liitteenä olevassa muistiossa.
Muistio käsittelee Espoon hallintoa, esimerkkinä Teknisen toimen teatteritalon valmisteluun liittyvät valheet ja laittomuudet, jotka ovat jatkuneet jo pitkään. Kun kaupungin johto on tietoinen asiasta, voidaan todeta, että huono hallinto on Espoon tapa toimia. Onko se Teidän tapanne?
Teatteritalon valmistelu on ollut salaista niin Tapiolan asukkaille, kuin asianosaiselle, asian vireille panijalle - teatterisäätiöllle. Mikään laki ei puolla salaista julkisen rakennuksen valmistelua. Mutta moni laki olisi edellyttänyt asukkaiden kuulemista. Kysyn muistiolla Teiltä, onko tämä Teidän tapa toimia kaupungin ylimpinä päättäjinä? Jättää huomiotta valitsijoidenne tahto?
Tapiolalaisten itse järjestämissä tilaisuuksissa (Asukasfoorumi, Tapiolan Kilta) ovat he hyvin vähäisen tiedon varassa ottaneet kannan: ei teatteria kulttuuritorin alle, Kulttuurikeskusta ei saa purkaa osittainkaan, eikä kirjastoa maan alle.
Meidän äänestäjien toive on, että pidätte huolta Kuntalain Teille asettamista velvollisuuksista: päätöksenteossa tulee huomioida asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lakien edellyttämällä tavalla.
Muistio on lähettety myös julkiselle sanalle laajalla jakelulla.
Juhani Hakala
Arvoton näytelmä
Juttuvinkkejä medialle
Espoossa on puuhattu teatteritaloa jo 32 vuotta. Vuonna 2005 hanke nytkähti eteenpäin, kun kaupunginhallitus päätti rakentaa teatteritalon Vesiputoustalon viereen. Saman sisältöisen päätöksen teki kaupunginsuunnittelulautakunta vuonna 2014. Näistä päätöksistä huolimatta virkamiehet aloittivat salaisen valmistelun teatterin rakentamiseksi Kulttuuritorin alle. Tämän jälkeen tapahtunut ei ole kunniaksi Espoon kaupungin johdolle, ei luottamushenkilöille, eikä myöskään kunnan ja valtion virkamiehille. Virkamiesten valheita ja laittomuuksia (pystyn todistamaan jokaisen) on ollut liikaa ja valitettavasti luottamushenkilöt nielevät kritiikittä kaiken.
Muistion alussa käyn läpi uutisarvoiset viime viikon tapahtumat. Tämän jälkeen esittelen virkamiesten toimintaa aikajanalla ja lopussa keskityn tarkemmin joihinkin asioihin, vaikka siihen miten Ely-keskus ”kadotti” Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen. Hakemus löytyi pari tuntia sen jälkeen, kun Espoo oli päättänyt rakentaa alueen.
Useimmiten kritiikin kohteena on asioiden valmistelija Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen, mutta hän toimii esimiestensä valtuuttamana. Salailun vuoksi ei ole aina selvää kuka vastaa mistäkin ja mitä oikeasti on päätetty. Jotta asianomaiset eivät saisi etukäteen vihiä mitä kaupunki esittää, esitykset saatetaan tuoda suoraan kokoukseen tai asian käsittely on salaista ja ne jätetään kirjaamatta pöytäkirjaan. Erityisesti asianosainen, eli itsenäinen teatterisäätiö (kaupunki oin säätiön perustajajäsen), on Hallintolain vastasesti pidetty ulkona valmistelusta.
Laittomia päätöksiä
Viimeisin esimerkki on, että Espoon kaupunki katsoo, ettei edes Kuntalaki sido sitä. Kuntalain mukaan valtuuston toimikausi on neljä vuotta (kuntalaki 15 §) ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alussa. Muiden toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi (Kuntalaki 32 §). Kuitenkin kaupunginhallitus 5.6.17 ja kulttuurilautakunta 6.6.17 päättivät maanalaisen teatterin rakentamisesta, ilman toimenpidevaltaa. Päätökset ovat laittomia, eikä niitä saa toimeenpanna.
Kaupunginhallituksen päätökseen liittyy mystinen lausuma: ”Esittelijän kokouksessa tarkistama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti muutoksin.” Pöytäkirjasta ei ilmene mitä nämä muutokset ovat. Salailu jatkuu.
Uusi valtuusto nimittää toimilimet. Uudessa valtuustossa joku saattaa ajatella omillakin aivoillaan, eivätkä ehkä hyväksykään virkamiesten esityksiä. Siksi on parempi pelata varman päälle, koska edellisen kauden luottamushenkilöt nielivät kaiken.
Nyt teatterin sijainti siirrettiin Kulttuuritorin alta viereisen urheilunkenttätontin alle ja kulttuurikeskusta osin puretaan. Em. elinten esittelystä oli ”unohtunut”, että Kulttuurikeskusta ympäristöineen on haettu suojelluksi ja alueella on toimenpidekielto. Tämä ”unohdus” on tapahtunut aiemminkin. Tämä on keskeinen tieto, joka päättäjillä tulee olla.
Vanha valtuusto oli toivonut, että tilojen sijoittamisen eri vaihtoehdoista kulttuurikeskuksen yhteyteen (myös maan päälle) tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 huhtikuuhun mennessä. Näin ei toimittu.
Entisenä kulttuurilautakunnan puheenjohtajana tiedän Kulttuurikeskuksen tilanpuutteet. Nykyiset toiminnatkaan eivät mahdu sinne kunnolla. Teatterin henkilökunnalle ei ole osoitettu työtiloja ei Kulttuurikeskuksesta, eikä maan alta. Onko tämä Espoon mainostaman kestävän kehityksen mukaista toimintaa? Rakennetaan valmiiksi liian ahdasta.
Jos pitää rakentaa maan alle, niin miksi ei samalla poistettaisi Kulttuurikeskuksen tilaongelmia? Väliaikatarjoilu tapahtuu nykyään eteistiloissa, kun ravintola on liian pieni. Kirjaston tilanpuutteen vuoksi pitää yksi seinä purkaa keskusaltaalle päin ja tuhota arkkitehdin tärkeänä pitämän vesiputous ja amfi.
Käytännön järki sanoisi, että jos teatteri on Kulttuurikeskuksen vieressä niin teatterin sisäänkäynti voisi olla maan päällä. Sen yhteyteen voisi rakentaa kunnon ravintolatilan, joka nyt puuttuu. Teatterin henkilökunta saisi työtilat maan päälle ja Kulttuurikeskus saisi lisätilaa. Kirjasto voisi laajeta Kulttuurikeskuksen eteis- ja ravintolatilaan, niin ulkoseiniä ei tarvitsisi purkaa. Tai sitten kirjasto voisi siirtyä uuteen tilaan ja Kulttuurikeskuksesta vapautuisi valtavasti tilaa.
Järjen käyttö ei Espoossa ole sallittu. Kun on jotain saatu päähän, sitä ajetaan väkisin läpi, nyt teatteria maan alle. Useamman kerran on päätetty, että myös maanpäälliset vaihtoehdot tutkitaan. Niitä ei ole kunnolla selvitetty. Yhtä tapausta käydään läpi muistion lopussa.
Viime vuosien tapahtumat
2005 Kaupunginhallitus päättää rakentaa teatterisäätiön esityksestä teatteritalon Vesiputoustalon viereen. Tätä päätöstä ei ole kumottu, mutta kuitenkin kaupunginhallituksen alainen Elinkeno- ja kilpailukykyjaosto (myöhemmin jaosto) on päättänyt useamman kerran tätä päästöstä vastaan.
10:ssa tukikonsertissa kaupungin johto kävi tukemassa omaa teatteritaloa Vesiputoustalon viereen. Näin teki myös nykyinen kaupunginjohtaja teatterin 25 vuotisjuhlassa ja silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
2006 Kulttuurilautakunta päättää arkkitehtuurikilpailusta. Jätettiin 8000 nimen adressi teatteritalon puolesta.
2009 Espoolaiset taiteilijat vetoavat teatteritalon puolesta.
2010 Teatterisäätiö järjestää kilpailutuksen rahoituksesta. Osanottajia on runsaasti, eräät pitävät edelleen yhteyttä. Asia ei etene, koska kaupunki ei ole tehnyt tarvittavia päätöksiä. Kaupunki väittää, ettei rahoitusta ole.
2011 Mainosvideolla Tapiolan projektinjohtaja Mäkinen kehuu Vesiputoustalon viereistä tonttia parhaaksi mahdolliseksi.
2014 Kaupunginsuunnittelulautakunta (Kaupsu) päätti teatterin kaavasta Vesiputoustalon viereen. Päätös on edelleen voimassa, mutta virkamiehet kieltäytyvät tuomasta sitä valtuuston hyväksyttäväksi. Tällaista harkintavaltaa virkamiehillä ei ole.
2014 Kaupunginhallituksen jaosto päättää teatteritalon rakentamisesta Vesiputoustalon viereen, koska se on kaupunkikuvallisesti paras paikka.
2015 Tilakeskuksen päällikkö Slätis paljastaa, että em. päätösten vastaisesti virkamiehet ovat salassa valmistelleet teatterin rakentamisesta maan alle. Slätis siirretään muihin tehtäviin. Tilakeskus ja kulttuuritoimi jatkavat salaista valmistelua. Kulttuurijohtaja Tommila kertoo Asukafoorumissa todellisen syyn maanalaiseen ratkaisuun: muuten kulttuurikeskuksen remonttiin ei saada rahaa.
2015 Jaosto päätti marraskuussa, että sekä maanalainen vaihtoehto Kulttuuritorin alle, että Vesiputoustalovaihtoehto tulee selvittää. Samalla pitää selvittää mahdollisuus rakentaa Vesiputoustalon tontille asuntoja (tontin arvo 40 milj €). Päätöstä käydään lopussa läpi tarkemmin.
2016 Huhtikuussa Leena Luhtanen ja 20 muuta valtuutettua vaativat selvitystä siitä miksi virkamiehet kieltäytyvät tuomasta Kaupsun päättämää Vesiputoustalon kaavaa valtuuston käsittelyyn. Kysymyksen mukaan vuonna 2014 jaostolle esitettiin, että Vesiputoustalon on kaupunkikuvallisesti paras paikka (jota mieltä oli myös asiantuntijaelin Kaupsu), mutta vuonna 2015 jaoston mukaan paras paikka kaupunkikuvallisesti onkin maan alla. Samoin kysyttiin miten, Tapiolan asukkaita on kuultu. Virkamiehet yrittivät vastata, mutta koska se ei vastannut esitettyihin kysymyksiin, valtuusto palautti kysymyksen yksimielisesti valmisteluun. Kysymys on jätetty vastaamatta valtuustokauden aikana.
2016 Toukokuussa Espoon kulttuuriseura jättää Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen Uudenmaan Ely-keskukselle. Hakemuksen ”katoamisesta” lisää jäljempänä omassa luvussaan.
2016 Jaosto päättää kesäkuussa jatkaa maanalaisen ratkaisun valmistelua kulttuurikeskuksen peruskorjauksen yhteydessä. Tietoa suojeluhakemuksesta julkaistiin näyttävästi Länsiväylässä toukokuussa. Jaoston jäsenet kuitenkin uskoivat esittelijää, jonka mukaan suojeluhakemusta ole olemassa.
2016 Kun valtuusto käsitteli syyskuussa Konserniraporttia, vaati valtuutettu Luhtanen raporttiin seuraavaa muutosta: ”Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta poistetaan”. Perusteluna hän esitti, että ”Kaupunginteatterin sijaintia tai paikkaa ei ole käsitelty saatikka päätetty valtuustossa millään tavalla.” Esitystä ei hyväksytty äänestyksessä.
2017 8.5 kaupunginhallitukselle esitetty teatterin tarveselostus merkittiin salaiseksi eikä sitä pöytäkirjattu. Viimeisen vuoden aikana teatterisäätiö ei ole pyynnöistään huolimatta saanut mitään tietoa, minkälaista teatteria kaupunki suunnittelee säätiölle.
2017 Kaupunginhallitus 5.6.17 ja kulttuurilautakunta 6.6.17 päättivät lainvastaisesti maanalaisen teatterin rakentamisesta Kulttuurikeskuksen urheilukentän puolelle. Maanpäällisiä vaihtoehtoja ei ole selvitetty nytkään kunnolla, vaikka näin on päätetty.
2020 Teatterin vuokrasopimus päättyy vuonna 2020. Vesiputoustalo olisi valtuustokäsittelyn jälkeen valmis rakennettavaksi ja olisi ollut valmis ennen vuokrasopimuksen loppumista. Maanalaisen rakentamisen päätöksiä vasta valmistellaan ja se vie 5-10 vuotta. Sen on jo kerran ulkopuolinen konsulttifirma todennut toteuttamiskelvottomaksi. Kaupunki ei ole esittänyt missä teatteri toimii vuonna 2021.
Lakien rikkomukset
Asukasdemokratia
Monessa laissa (alla ) kerrotaan asukkaiden ja asianomaisten vaikuttamismahdollisuuksista kunnan päätöksentekoon. Toisaalta ei löydy yhtään lakia jonka mukaan julkisen rakennuksen valmistelu voisi olla salaista – jopa asianosaisille. Kaupunki ei ole perustellut minkä vuoksi teatteritalon valmistelu on tapahtunut salaisesti.
Tapiolan asukkaat ja teatterisäätiö ovat monessa yhteydessä vaatineet selvitystä teatterin rakentamisesta (Asukafoorumi).
Kuntalaki
1 § Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.
22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
Maankäyttö- ja rakennuslaki
1 § Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Hallintolaki
1 § Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Asianosasisen kuuleminen
Hallintolaki
11 § Asianosainen
Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
34 § Asianosaisen kuuleminen
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Aloitteentekijä teatteritaloasiassa on teatterisäätiö, eli on asianosainen. Talo tulee sen käyttöön. Alussa teatterisäätiö oli mukana valmistelussa, mutta heidät heitettiin ulos, koska ajoivat tehtyjen päätösten mukaisesti teatteritaloa eikä teatteritilaa.
Poliittiseen päätöksentekoon tulleista esityksistä ei ole pääsääntöisesti kerrottu säätiölle etukäteen, vaikka sitä on monesti vaadittu, saatikka että olisi pyydetty lausunto. Kaupungin esityksiä ei ole aina etukäteen jaetussa esityslistassa, vaan ne on tuotu esityslistan ulkopuolelta. Käsittely on julistettu salaiseksi, kuten tänäkin vuonna, eikä asiaa ole pöytäkirjattu.
Säätiötä on työryhmissä edustanut maanalaista ratkaisua ajanut teatterinjohtaja Thibblin, vaikka säätiön Vesiputoustalopäätös oli voimassa. Edellinen johtaja Jussi Helminen näki oman talon haasteena, Thibblin riskinä. Espoon kulttuuri- ja teatteriväki on edelleen tiukasti oman talon takana.
Kulttuurikeskuksen suojelu
Teatterin kannatusyhdistys ja Tapiolan asukkaat totesivat, että virkamiesten toimintaan ei pysty vaikuttamaan em. lakien suomin vaikuttamismahdollisuuksin. Tämän vuoksi Espoon Kulttuuriseura jätti laatimani Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluhakemuksen. 18.5.16. Asia oli laajasti esillä Länsiväylässä, joten voidaan olettaa, että se oli yleisessä tietoisuudessa.
Jaostolle väitettiin, 6.6, ettei mitään suojeluhakemusta ole jätetty. Espoon Kulttuuriseura otti yhteyttä Ely-keskukseen. Elykin väitti, ettei hakemusta ole jätetty.
Pari tuntia sen jälkeen, kun jaosto oli päättänyt rakentaa suojelluksi haetun alueen, hakemus löytyi Ely:stä. Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun ilmoitimme kirjaajalle, että meillä on vastaanottokuitti. Hyvin nolo kirjaaja löysi hakemuksen pöydältään. Ely:n virallisen kannan mukaan hakemus oli vahingossa joutunut suljettuun tilaan ja sitä oli etsitty kovasti. Hakemus oli kuitenkin kirjattu jo sitä jätettäessä, tai sitten oli kirjaussääntöjä rikottu.
Tein kantelun Ely:n toiminnasta Ympäristöministeriöön. Ely-keskus antoi oman kantansa ministeriölle lokakuussa 2016. Keskus myöntää kirjallisesti kadottaneensa hakemuksen. Ympäristöministeriötä on pariin otteeseen muistutettu kantelusta, mutta päätöstä ei ole tehty. Asia siirtyy Oikeuskanslerille, koska päätöstä on odotettu jo vuosi.
Lain mukaan suojelluksi haetulle kohteelle voidaan antaa vaarantamiskielto (toimenpidekielto) hakemuksen käsittelyn ajaksi, jos alue aiotaan rakentaa, kuten KH:n jaosto oli päättänyt. Ely kieltäytyy antamasta kieltoa. Pyysin Ympäristöministeriötä selvittämään, onko Ely tulkinnut lakia oikein. Ministeriö on kanssani samaa mieltä ja vaarantamiskielto säädettiin kuluvan vuoden alkupuolella.
Ihmettelin eräässä tilaisuudessa Antti Mäkisen ja Ely-keskuksen yhteisiä kannanottoja. Mäkinen sanoi tietävänsä mitä Ely tulee päättämään. Mäkisen ja Ely-keskuksen mukaan toimenpidekieltoa ei tarvita koska suojelu hoidetaan asemakaavoituksella. Mihin sitten Lakia rakennusperinteen suojelusta tarvitaan? Mäkinen hermostui ja ryhtyi jälleen kerran uhkailemaan, kun puutun virkamiesten toimintaan. En ollut ainoa uhkailujen kohde. Hän on monesti sanonut minun olevan väärässä, mutta ei ole perustellut mitenkään kantaansa.
Valheita
Virkamiehet ovat väittäneet, että Museovirasto on maanlaisen ratkaisun takana. Mäkiseltä saatu tieto oli myös päätoimittaja A-P. Pietilän Länsiväylälehden pääkirjoituksessa. Valitin siitä Julkisen Sanan Neuvostoon. Vasta uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen JSN myönsi, että em. kanta ei pidä paikkaansa. Olivat olleet yhteydessä Museovirastoon. Meitä ”Teatterikiivailijoiksi” otsikoitua pääkirjoitusta JSN:n kuvailee seuraavasti ”Länsiväylän pääkirjoituksessa kyse on yleisluontoisista ja kärjistävistä väitteistä ja ilmaisuista sekä lehden esittämistä, osin pitkälle viedyistä tulkinnoista”. ”Teatterikiivailijat” eivät saa läpi juttuja teatteritalon puolesta,
Samoin Mäkinen sitkeästi väittää, että arkkitehti, professori Sipiseltä on saatu lausunto. Sipinen kiistää asian. Espoon Kulttuurikeskus on kansainvälisesti arvostettu rakennus. Se on perusta Sipisen muille arvostetuille kulttuurirakennuksille. Tavoitteena on purkaa Keskusaltaalle päin oleva seinä, amfi ja vesiputous. Sipisen mukaan taideteosta ei voi purkaa kuulematta taiteilijaa - arkkitehtia. Hän pitää purettavaa aluetta ja sen vesiaihetta rakennuksen keskeisenä elementtinä.
Esimerkkinä esittelyn tasosta alla analysoidaan KH:n jaoston esityslistaa kokouksessa 16.11.15
” Kulttuurikeskuksen yhteydessä Teatterin rakentamiskustannusten arvioidaan olevan huomattavasti (noin 50 %) alhaisemmat kuin Vesiputoustalon edustalla.” Aiempien Teknisen toimen laskelmien mukaan toinen vaihtoehto maksaa 46 milj € ja toinen 48 milj €. Käyttökustannukset ovat samaa luokkaa.
Myöhemmin lukuja muutettiin. Nyt Vesiputoustalo maksaisikin ainakin 53 miljoonaa ja maanalainen ratkaisu 43 miljoonaa. Ero on saatua aikaan siten, että teatterin maanalaisen ratkaisun rappujen ja käytävien rakentaminen oli siirretty Kulttuurikeskuksen peruskorjausbudjettiin.
Esittelyissä puhutaan maanlaisen ratkaisun synergiaeduista Kulttuurikeskuksen kanssa. Tämä ”etu” on yhteinen naulakko, joka ei riitä kolmen salin tarpeisiin.
”Kulttuurikeskusratkaisun toteuttamis- ja aikatauluriskit ovat pienemmät kuin Vesiputoustalon edustalla.” Kun Vesiputoustalon kaava on vahvistettu valtuustossa, rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Maanalaisen ratkaisun kaavoittamista ei ole vielä edes aloitettu. Yleensä se vie 5-10 vuotta.
Esittelytekstin mukaan Vesiputoustalon tontille ei voi kaavoittaa teatteria huonojen pohjaolosuhteiden mukaan, mutta tämä ei haittaa asuintalojen rakentamista samalle tontille.
”Myöskään soveltuvia yhteistyökumppaneita mahdolliseen yhteishankkeeseen ei ole kyetty osoittamaan”. Vuonna 2010 suoritetussa selvityksessä (Saraco) oli kuusi yritystä kiinnostunut teatterikiinteistön rahoittamisesta ja viisi yritystä hotellikiinteistön rahoittamisesta. Osa pitää edelleen yhteyttä.
Toisin kuin päätöksen perusteluissa todetaan Vesiputoustalon viereen rakentamine ei edellytä kaupungin investointia. Maan alle rakentaminen voi tapahtua vain kaupungin investointina. Asukaslukuun suhteutettuna Espoo avustaa teatteriaan tällä hetkellä selvästi vähiten (6 €/as, seuraavaksi huonoin 17 €/as) teatteriaan suurista ja keskisuurista kaupungeista.
| 
