diashow
Juhani Hakala

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      
Tietotori

Espoon kirjastojen kurjistamisesta


ESPOON KIRJASTOJEN KURJISTAMISESTA

Kulttuuriministeri Karpela toteaa vieraskynässään (HS 27.04.04), että valtio tulee kiinnittämään huomiota kirjastojen määrärahoihin ja kirjastojen tuleva rahoitus riippuu kunnista. Ymmärrän artikkelissa olleen moitteen kuntien suuntaan. Otan esimerkin kunnan toiminnasta ministerin kotikaupungista Espoosta. Meillähän kaupungin talous on maan toiseksi paras, mutta kirjastojen aineistorahat maan neljänneksi huonoimmat asukasta kohti.

Viime syksynä lautakunta lähti budjettiesityksessään siitä, ettei yhtään kirjastoa suljeta ja aineistoraha on samaa tasoa kuin muissakin samassa kirjastojärjestelmässä olevissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Toimialajohtajan esitys olisi merkinnyt 4-5 kirjaston sulkemista. Hän ei kuitenkaan vienyt lautakunnan esitystä eteenpäin vaan oman esityksensä, joka tuli myös kaupunginjohtajan esitykseksi. Espoossahan demokratia katkeaa tässä vaiheessa. Toimialajohtaja ei vienyt eteenpäin yhdenkään toimialansa viiden lautakunnan esityksistä. Tuntuu aika turhauttavalta istua lautakunnassa ylikäveltävänä. Tämä on kuitenkin Espoon tapa, kuten HS:n Espoon yleiskaavaa koskevassa artikkelissakin ilmeni.

Lautakunta ja toimialajohtaja ovat olleet koko ajan eri mieltä kirjastojen kehittämisestä. Kerran johtaja jätti viemättä lautakunnan lähikirjastojen kohtalosta osoittamaa huolta kaupunginhallitukselle. Toisella kertaa päätös pääsi valtuustoon asti toimialajohtajan kommentilla, ettei kirjastossa ole mitään rahaongelmaa.

Espoon ongelma ovat 2 uusinta ja isointa kirjastoa Iso Omena ja Sello. 11 kirjaston kustannukset ovat n. 2,5 milj. e, kolmen suurimman n. 6,5 milj. e. Jos esim. Sello olisi yhden illan kiinni, voisi samalla kustannuksella pitää melkein 10 pikkukirjastoa auki samana iltana. Kulttuurilautakunta ei saanut budjettiin riittävästi rahaa uusien yksityisiltä vuokrattujen kirjastojen vuokriin. Espoossa kiinteistölautakunta voi lykätä muille lautakunnille miljoonien kustannukset edes informoimatta ao. lautakuntaa. On kyllä myös totta, että kaupungin omina, pitkällä tähtäimellä paljon halvempina hankkeina ne eivät olisi toteutuneet suuremman alkuinvestoinnin vuoksi.

Uusien isojen ostoskeskuskirjastojen suosio on valtava ja kustannukset/laina ovat aivan kohtuulliset verrattuina pienempiin kirjastoihin. Omenassa käyttäjät lisääntyivät 100 %.  Espoon seuraava kirjasto on tulossa Espoon keskukseen. Ilmoitin valtuustossa, ettei sitä oteta käyttöön, ellei sitä varten saada erikseen rahaa. Ei voi olla niin, että voidaksemme ottaa käyttöön yhden uuden kirjaston pitää sulkea kolme lähikirjastoa. Espoonlahdessa ollaan sitä mieltä, ettei isompaa aluekirjastoa haluta, jos se lopettaa nyt hyvin toimivat lähikirjastot.

Korkeatasoisten tilojen lisäksi toiminnankin pitää säilyä korkeatasoisena. Tänä vuonna olemme joutuneet supistamaan kaikkea kulttuuritoimintaa, että saisimme kirjaston vuokrat maksuun.

Viime syksyn budjettiprosessi jatkui siten, että valtuusto antoi puolet lautakunnan esittämästä määrärahasta, joten kaikki kirjastot voitiin pitää auki, mutta supistaen aukioloja. Lautakunta, kirjastoväki ja asiakkaat olivat tyytyväisiä kompromissiin, kunnes kaupunginhallitus edellytti lautakunnan muuttavan päätöstään, ettei isojen kirjastojen aukioloja supistetakaan. Lautakunta pysyi kannassaan, joten kaupunginhallitus teki oman päätöksensä. Isojen kirjastojen aukioloa ei supistettu ja rahat otettiin aineistorahoista ja lähikirjastojen aukiolojen lisäsupistuksista.

Espoon aineistoraha on 3,67 e/as, Helsingin ja Vantaan yli neljä euroa, mikä sekin on roimasti alle valtakunnallisen keskiarvon. Nyt espoolaiset vievät naapureiltaan heidän maksamansa uutuuskirjat. Kaupunginhallitus vetoaa aineistorahan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Jos jonkin vuoden uutuuskirjat jäävät hankkimatta, aukko on pysyvä. Ostoskeskuskirjastot ovat nuorten suosiossa. Kaupunginhallitus päätti supistaa 66 % nuoria kirjojen pariin houkuttelevia sähköisten tallenteiden ja välineiden hankintaa.

Pääkaupunkiseudun yhteinen kirjastojärjestelmä on toiminut hyvin ja lisännyt asiakaspalvelun tehoa, laatua ja määrää olennaisesti. Yksi kunta ei voi olla vapaamatkustaja. On vakavasti keskusteltava koko organisaation yhdistämistä. Kuntarajat ovat keinotekoiset ja yhden kunnan nipotus heikentää muiden kuntien palvelua.

Terveisiä vaan oppivasta, high tech-kaupungista, joka väittää arvostavansa tietoa.

Juhani Hakala (sd)
Espoon kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja