diashow
Juhani Hakala

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      
Tietotori

KOmmnetteja Espoon kirjastoselvitykseen

Kommentteja Espoon kirjastoselvitykseen


Asiakkaat


Selvityksen tarkoitus oli selvittää uusien asiakaspalvelua tehostavien palvelumuotojen ja toimintatapoja ja kirjastoverkon uudelleen arviointi.

Selvityksen olisi tullut lähteä asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Kuitenkin päätuloksena on kirjastoverkon supistamisvaihtoehtoja, jotka kaikki supistavat nykyistä kirjasverkkoa. Kaupungin väestön kasvu on pitkään ollut Suomen kärkeä.

Esitettyjen vaihtoehtojen vaikutusta asiakaspalveluun ja asiakassegmentteihin ei juurikaan analysoida. Yksinomaisensa perusteena esityksille on selvityksen mukaan kustannusten karsinta. Selvityksessä väitetään, että asiakkaiden arvostamia määrällisiä ja laadullisia kirjastopalveluja karsimalla parannetaan asiakaspalvelua. Väite ei ole uskottava.

Selvityksen lopussa käydään läpi erilaisia asiakassegmenttejä yleisellä tasolla. Espoon poikkeaa maan keskivertorakenteesta paljon (lapsia ja nuoria paljon, vanhuksia vielä vähän, koulutustaso, yliopisto, paljon opiskelijoita, high tech firmoja, jonka henkilökuntaa asuu Espoossa jne, jne). Nämä seikat on kyllä esitetty tilastoliitteessä, mutta niitä ei ole otettu huomioon esitysten perusteluissa.

Ennen kuin voidaan selvityksen perusteella tehdä päätöksiä, tulee myös kirjaston käyttäjien tarpeet selvittää ja katsoa minkälainen kirjastoverkko palvelee parhaiten heidän tarpeitaan. Kirjastolla olisi ollut tähän liittyvää materiaalia tarjolla. Selvityksestä heijastuu se, ettei ulkopuolinen konsultti ehdi muutamassa kuukaudessa paneutua kirjaston keskeisiin ongelmiin ja tämä on selvityksen puute. Selvityksen ainoa lähtökohta on vain taloudellinen, se ei analysoi kirjaston merkitystä Espoon tyyppisessä rakenteeltaan hajanaisessa mutta nuorten, vaativien ja koulutettujen asukkaiden kaupungissa.

Olisi tullut myös selvittää mikä osuus asiakkaan kirjastokäynnin valintoihin on kirjaston läheisyys ja valikoiman laajuus sekä monipuolisuus. Erityisesti selvityksestä kaipaa aikasarja-analyysejä, koska kehitystä on tapahtunut paljon nopeassa ajassa (esim. uusien aluekirjastojen vaikutus lähikirjastoihin). Espoon kaupunginkirjaston taloudellisuus- ja tuottavuusluvut eivät selvityksen vertailujen mukaan ole mitenkään huonoja, eivätkä siten sinällään edellytä rajuja kustannussäästöjä.

Alue- vai lähikrjasto

Konsultin mukaan ”sekä lähi- että aluekirjastoverkkoa ei voida jatkossa ylläpitää” (s. 13). Konsultti ei voi tehdä tällaista johtopäätöstä, koska se ei päätä rahoista. Poliittinen päättäjä tekee lopulliset päätökset. Johtopäätös perustuu osaltaan siihen, että konsultti ei arvosta eikä ota riittävästi huomioon Espoon kirjastoon tyytyväisten asukkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Eikä halua jättää poliitikoillekaan tätä mahdollisuutta.

Selvityksen sivulla 13 todetaan, että alue- ja lähikirjastot ovat toistensa poissulkevia (”alue- tai lähikirjastot”). Tällaista erottelua ei toimeksiannossa ollut. Tälle kahtiajaolle ei anna oikeutusta esim. se, että asukkaat antavat kouluarvosanan 8,8 nykyisistä Espoon kirjastopalveluista. Parhaimmat lähikirjastot saavat yli 9:n arvosanoja. Selvityksessä olevassa osiossa, jonka ovat laatineet Espoon opetustoimet ja kirjastotoimi todetaan, että ”Espoon alue- ja lähikirjastojen verkkoon…”.  Eli alue- ja lähikirjastojen toistensa poissulkevuus tuskin on Espoosta lähtöisin.

Kirjastovisio 2000 +:n tavoitteita ei ole kyseenalaistettu ja kulttuurilautakunta on toteuttanut näitä tavoitteita, joiden mukaan aluekeskuksia vahvistetaan aluekirjastoilla ja nykyiset lähikirjastot säilytetään.

Selvityksessä todetaan, että aluekirjastomalli on muodostunut kalliiksi toimintamuodoksi (s. 19). Väitteelle ei löydy riittäviä perusteita selvityksestä (Iso Omena halvin/lainaaja ja kävijä). Myös aukiolorajoitusten aiheuttamat käyttäytymismuutokset antaisivat osviittaa asiakkaiden tarpeiden analysoinnille. Esim. aukioloaikarajoitusten seurauksena Espoonlahtelaiset käyttävät Olari-Matinkylässä sijaitsevan Omenan kirjaston palveluja.

Espoon kirjaston budjetti on 1 % kaupungin budjetista. Keski-Espoon ja Espoonlahden uudet kirjastot ovat kymmenyksen luokkaa. Näillä kustannuksilla ei ole merkitystä koko kaupungin budjettitasolla.

Viime valtuuskaudella kulttuurilautakunta ja SITO:n toimialajohtaja olivat koko ajan eri mieltä kirjastoverkon palvelujen määrästä ja laadusta. Toimialajohtaja antoi lehdistössä lausuntoja, joissa kertoi mitkä kaikki kirjastot lautakunta tulee lopettamaan. Hän ei ottanut kertaakaan huomioon lautakunnan budjettiesitystä. SITO:n johdolla ja kirjastoista vastaavalla lautakunnalla ei ole ollut yhteistä näkemystä kirjastoverkon tulevaisuudesta. Kirjastotoimella ja lautakunnalla on ollut yhteinen näkemys koko ajan.

Vaikka kiinteistömenot ovat nousseet neljässä vuodessa 20 %-yksikköä, ei kustannusrakenteen muutosta eikä siihen johtaneita syitä analysoida tarkemmin. Varsinkin kun kiinteistökustannusten nousu ei johdu kulttuurilautakunnan päätöksistä. Siltä ei ole edes pyydetty lausuntoa, onko sillä varaa ottaa käyttöön Omenan ja Sellon kalliit kirjastot.

Espoossa kiinteistölautakunta tekee huoneistojen hankintapäätökset. Ja kun se ei ole vastuussa, että tilojen vuokra- ja käyttörahat lisättäisiin talousarvioon, se voi tehdä vaikka kuinka kalliita huoneistoratkaisuja. Mikään talouttaan järkevästi hoitava laitos ei menettele näin. Konsultin olisi tullut ottaa tämä asia huomioon.

Keski-Espoon aluekirjaston muuttaminen lähikirjastotasoiseksi ei vastaa kaupungin hallintokeskuksen kirjastolle asetettuja vaateita. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia, joita Espoo väittää kohtelevansa hyvin.

Selvitys on tarkoitushakuinen ja vain supistuksia etsivä ja esittävä. Esimerkiksi kulttuurilautakunnan puheenjohtaja toi haastatteluissa esiin, että lautakunta on päättänyt etsiä uusia rahoitusmalleja Espoonlahden kirjaston osalta. Selvitys on käynnissä teknisessä ja ympäristötoimessa ja kaupungin keskushallinnossa. Lippulaivan laajennus valmistuu vuonna 2008, toisin kuin selvityksessä esitetään. Jos kirjasto ei tule tällöin, on erittäin kallista alkaa muuttaa kauppatiloja kirjastotiloiksi jälkikäteen.

Ei ole myöskään järkevää palvelujen kannalta tukahduttaa kulttuurikeskuksessa sijaitseva Tapiolan kirjasto tilanahtauteen. Edellisessä lautakunnassa oli esillä erilaisia tilavaihtoehtoja. Kirjasto tekee kulttuurikeskuksesta elävän. Mutta kun sitä ei voi rahalla mitata, konsultti ei ota huomioon tällaisia vaikutuksia.

Erityisesti on huomattava, että käynnin ja lainan hinta on halvin Omenan kauppakeskuskirjastossa. Esimerkiksi Espoonlahden suunniteltu kirjasto olisi juuri vastaavanlainen. Kiinteistölautakunnan päätöksellä Sello on osa kaupungin monumenttirakentamista, jolla on kaupunkikuvallista arvoa, mikä ei pelkästään ole kirjastoimen kustannus.

Sellon kirjaston on saanut paljon kansallista ja kansainvälistä huomiota. Se on ollut Espoon ”imagolippulaiva”. Samoin Espoo väittää profiloituneensa high tech ja oppivaksi kaupungiksi. Espoon väestö on lukumääräisesti maan koulutetuinta, eli siis keskimääräistä vaativampaa kirjastopalveluiden suhteen. Selvityksessä olisi ehdottomasti tullut selvittää aikasarja-analyysillä miten uudet aluekirjastot sekä aukioloaikojen muutokset ovat vaikuttaneet asiakkaiden käyttäytymiseen. Kirjastolla olisi ollut valmista materiaalia tarjottavanaan.

Kolmasosa kirjaston käyttäjistä on lapsia ja nuoria. Kirjastojen sähköiset palvelut ovat vetäneet heidät kirjastoihin. Lähikirjastojen sulkeminen vie vapaa-ajan kirjastopalvelut heidän ulottumattomiinsa. Myös pienten lasten äidit, vammaiset ja vanhukset kärsivät lähipalvelujen menetyksestä.

SITO:n organisaatiouudistukseen liittyvän paikallisen toiminnan kehittämisen suomia mahdollisuuksia olisi tullut käsitellä raportissa.

Selvityksessä todetaan, että kirjasto ehkäisee sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Ja kysytään ”Voi kuitenkin kysyä, arvostetaanko tällaista toimintaa ja kenen on vastuu” (s. 20). Toistan: arvostetaanko sosiaali- ja terveystoimen kustannusten säästöjä (puolet budjetista) ja pahoinvoinnin vähenemistä Espoossa. On aikamoinen kysymys Kuntaliiton tytäryhtiöltä. Vastuunkantajaa on turha kysellä, se on kaupungin valtuusto


Lopuksi

Selvitys osoittaa hyvin, ettei ulkopuolinen konsultti pysty lyhyessä ajassa paneutumaan kirjaston ongelmakohtiin riittävästi. Esitetyt asiat ovat olleet tiedossa, eikä viime vuosien keskeisiä muutoksia analysoida, josta olisi eniten ollut hyötyä kirjastolle ja päättäjille. Selvitys on hyvin tendenssinomainen tavoitteenaan vain kustannussäästö ja verkoston supistaminen, jota sinällään ei toimeksiannossa mainita. Espoon erityisolosuhteita: asiakkaiden rakenneta ja tarpeita ei analysoida riittävästi.

Olen edelleen lautakunnan toteuttaman kirjastovision 2000 + takana: nykyinen lähikirjastoverkko säilytetään ja jokaisessa aluekeskuksessa on aluekirjasto. Tällä verkolla voidaan vastaanottaa tuleva väestön kasvu vuosikymmeniä. Painopisteen tulisi olla jatkossa palvelujen kehittämisessä, alueellisten yhteistyömahdollisuuksien etsimisessä ja hyödyntämisessä osana kirjaston toimintaa. Tämä ei vaadi läheskään samaa lisäpanostusta, kuin uuden kirjaston perustaminen.

Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja