Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Seutuyhteistyö kulttuurissa
Sivistystoimen lautakuntaryhmien tavoitteet
Kulttuuri-, kirjasto, työväenopistot ja museot
Motto: ” PARAS:ta ei tarvita kun yhteistyö on jo HEViä!”
Yleistä
· Lautakunnat ovat ulkona PARAS-hankeessa työryhmistä, valmistelusta ja päätöksenteosta.
· Kulttuurin alueella ei ole PARAS-työryhmiä. Yhteisyö on kiinteää ja jokapäiväistä jo nyt.
· PARAS-hanke kiihdyttänyt yhteistyötä ja tuloksia on jo näkyvissä.
· Pääkaupunkiseudun lautakuntarakenteet eivät vastaa toisiaan: Vantaalla 2 lautakuntaa sivistystoimessa, Espoossa viisi lautakuntaa. Helsingissä Työväenopiston johtokunta kuuluu suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen.
· Kulttuuriyhteistyöstä on jo todellista ja merkittävää taloudellista hyötyä (esim. kirjastojen yhteiset toiminnot, työnjako ja suurasiakasedut).
· Yhteistyö virkamiestasolla, lautakunnat eivät ole tietoisia läheskään kaikesta yhteistyöstä.
· Lautakuntien välillä ei konkreettista yhteistyötä.
· Vertailuja ja tilastoyhteistyötä kehitetään tavoitteena palvelun tason ja laadun selvitys ja koordinointi.
· Useimmilla tavoitteena osin pääkaupunkiseututasoinen, osin valtakunnallinen, osin kansainvälinen markkinointi ja tiedotusyhteistyö. Pääkaupunkiseudun vetovoiman lisääminen turismissa ja liike-elämässä.
· Monissa asioissa omin päin sekoilevaa ja tempoilevaa linjaa vetävä Espoo saataisiin pitkäjännitteisen ja tavoitteellisen päätöksenteon piiriin (esim. kaupungin vision painopistoalueiden Työväenopiston budjetti supistui tänä vuonna 20 % sekä lasten ja nuorten kulttuuriavustukset laskivat muutamassa vuodessa 25 %).
· Espoo saadaan nostettua edes pääkaupunkiseudun tasolle, esim. kirjaston aineistoraha/asukas. Tämäkin taso on vielä selkeästi alle maan keskiarvon, mutta yhteinen laaja kokoelma korvaa tason mataluutta.
Kulttuuri
· Pääkaupunkiseutu nähtävä yhteisenä kulttuuritarjonta-alueena. Esim. WeeGee, Heureka ja Designmuseo yhteiseen markkinointiyhteistyöhön. Rakennettava seudun kansallisten ja kansainvälisesti merkittävien kilpailutekijöiden kulttuurikokonaisuus.
· Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä jo nyt. Voisi olla koordinoidumpaa ja päämäärätietoisempaa.
· Tavoitteena palvelujen tason yhtenäistäminen.
· Seurantakohde: tilastovertailuja lasten ja nuorten taidekasvatuksesta (taiteen perusopetus ja muu taidekasvatus esim. teatterit). Vertailut antavat hyvän kuvan toiminnasta pääkaupunkiseudulla. Esim. avustukset/oppilas/asukas/ selvästi yli/ali muun pääkaupunkiseudun. Tai että taiteen perusopetuksen kiinteät kustannukset ovat 90 %.Siten kustannussäästöt vain opettajia ja tiloja irtisanomalla.
· Kun lähtötasot on valittu, sovitaan seuranta ja kehittämiskohteet esim: taiteen perusopetus tunnit/oppilas, oppilaspaikat/asukasmäärä, subventio eri kaupungeissa, tiedottaminen, yhteistuotannot jne.
· Sisäisen muuttoliikkeen seurauksena taideoppilaitosten oppilaat ovat lisääntyvässä määrin naapurikunnan asukkaita. Oppilaspaikkojen siirto?
· Kulttuurilaitos- ja talovertailuja.
Kirjasto
· Pääkaupunkilaisilla on käytössään 60 kirjastoa, 3,5 miljoonaa teosta, 18 miljoonaa lainaa. Helmet yksi maailman suurimmista järjestelmistä. Yksi kunta ei pysty tuottamaan vastaavaa.
· Yhteinen atk-järjestelmä, yhteiset asiakkaat, yhteiset kortit.
· Aineisto ja asiakkaat liikkuvat vapaasti.
· Yhteistyö jokapäiväistä: yhteisiä pysyviä työryhmiä: kirjastojärjestelmä, hankinta ja kokoelmat, henkilöstö, koulutus, viestintä, markkinointi, logistiikka, lastenkulttuuri, monikulttuuri.
· Osapäiväinen seututoiminnan kehittämispäällikkö.
· Vapaaehtoisuuteen perustuva, ei virallista organisaatiota, päätöksenteko kussakin kaupungissa, yhteinen päätöksenteko konsensusperiaatteella, kustannukset jaetaan YTV-suhteessa. Voiko näin jatkua? Toimii sinänsä hyvin.
· Esim. aineistomääräraha: virkamiehet asettaa tavoitteen jonka lautakuntien on hyväksyttävä kussakin kunnassa. Espoo voittanut: aineistomääräraha/asukas oli maan alin (3,67 €), nyt pääkaupunkiseudun yhteistyönä tavoite 5 €/asukas, mikä on edelleen noin euron alle maan keskitason.
· Tehokkuutta: yhteinen kirjastojärjestelmä: lisenssikulut neljäsosa jos olisi erilliset kirjastot, yhteiset kirjastoaineistokilpailutukset, valtava suurasiakasedut, työtä ja asiantuntijuutta jaetaan esim. luettelointi, resurssien yhteiskäyttö, asiantuntijuus voidaan jakaa, osaamisen kehittämisen volyymietu, päällekkäisen työn välttäminen,ulkoisten palveluntuottajien tehokas seuranta, kehittämistyöhön ja enemmän laadukkaita resursseja jne.
· Yhteistä: käyttösäännöstö, maksupolitiikka, koordinoidut aineistokuljetukset, aukiolojen koordinointi alkanut.
· Valmisteilla seutuyhteistyön strategia: logistiikka, kokoelmapolitiikka, hankinta ja koulutusyhteistyö.
· Uhkia: miten kuuluu soukkalaisen ääni, miten espoolainen päättäjä voi käyttää isännän ääntä.
· Kirjastoverkon tiheys suurin piirtein samaa tasoa.
· Pääkaupungin vai pääkaupunkiseudun yhteinen näyttävä kirjasto, Sanan talo ja kirjastojärjestelmän lippulaiva. Myös vantaalaiset ja espoolaiset tulevat käyttämään.
Työväenopisto
· Jatkuva ja toimiva yhteistyösuhde kaupunkien välillä.
· Pääkaupunkiseudun yhteinen kurssiportaali yhteistä ilmoittautumisia varten v. 2006: koko seudun kurssitarjonta, päällekkäisyydet poistuu, resurssien yhdistäminen erikoiskurssien osalta, kurssitarjonta monipuolistuu ja ilmoittautuminen helpottuu.
· Yhteiset neuvottelut valtionosuusrahoituksesta.
· Espoon ja Vantaan 50 vuotisjuhlaseminaari.
· Poliittiselle tasolle yli kuntarajojen tapahtuva opistojen erikoistuminen (erikoisopettajat, -välineistö), painotukset, yhteiskunnallisesti merkittävät opetusaiheet?
· Valmisteilla opetuksen arviointi- ja vertailumittaristo.
· Eroja kuntakohtaisissa rahoitus- ja koulutuspoliittisissa päätöksissä
· Espoossa menossa Työväenopiston alasajo, tänä vuonna 5000 oppilasta ja 170 kurssia vähemmän. Myös demarit päätöksen takana. Pääkaupunkiseutuyhteistyöllä voidaan säilyttää edes nykyinen taso.
Historialliset museot
· Yhteistyö päivittäistä ja projektiluontoista, yleensä mukana Museovirasto ja/tai yliopisto.
· Yhteistyön muodot:
· Asiantuntijayhteistyö
· Kulttuuriympäristöyhteistyö (kaavoitus, lupaprosessit)
· Museokokoelmayhteistyö
· Tutkimusyhteistyö
· Pääkaupunkiseudun museot
|