Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Oikaa ja väärää kulttuuria
Oikeaa ja väärää kulttuuria
Pääministeri Vanhanen, ministeri Kanerva, valtiosihteeri Volanen ja Pentti I Lumme (Demari 16.1) haukkuivat Smedsin Tuntemattoman sotilaan näkemättä näytelmää. Lumpeen mukaan ”sosialidemokraattien pitää olla varuillaan, etteivät joudu teloitetuiksi”. Hän vaati demareitten tukea kepulaiselle Volaselle. Samoin hän paheksui sitä, että yhdessä toisessakin näytelmässä arvosteltiin demareita.
11 vuotta Espoon kulttuurilautakunnassa istuneena olen ollut lähinnä vain tovereitten röykytyksen kohteena. Keskustelu on aina mennyt seuraavasti. Ensiksi tulee fiksuuden osoitus, ettei puhuja kulttuuria vihaa. ”Kyllä minä kulttuurista pidän. Olen käynyt teatterissa ja konsertissakin.” Sitten aina tulee ”mutta”-sana. ”Mutta en minä vanhoista vaaseista pidä tai tauluista tai näytelmistä, joista kukaan ei ymmärrä mitään”. Ja sitten vastustetaan kaikkea muuta kuin perinteistä, ”ymmärrettävää” kulttuuria.
Eli siis. Kyllä minä kulttuurista pidän, kunhan se on sellaista kulttuuria, josta minä pidän.
Suvaitsevaisuus kuuluu käsittääkseni sosialidemokratiaan. Suvaitsevaisuus siihen, että toisilla ihmisillä voi olla toisenlaisia näkemyksiä ja heillä on se myös oikeus sanoa tai muuten osoittaa. Vaikka kuuluisivat toiseen puolueeseen, kuten ”taistolaishöyryinen” ohjaaja Smeds.
Kulttuurin vastustajilla on valtava halu määritellä omista lähtökohdistaan mikä on oikeaa ja mikä väärää kulttuuria. Ja avustusvirrat tulee ohjata näiden näkemysten mukaan. Natsisaksassa poltettiin ”väärät kirjat”. Keskiajalla poltettiin kirjojen lisäksi väärät taiteilijatkin.
Suvaitsemattomuus vieraille tai oudoille ajatuksille ja kulttuureille sekä pyrkimys estää niiden julkituonti, ovat diktatuuria. Demokratiassa jokaisella on oikeus ilmaisunvapauteen. Kuten Vanhasella ja Volasellakin, sillä edellytyksellä, että tietävät mistä puhuvat. Vähintä mitä voi vaatia on, että olisi nähnyt koko näytelmän. Nyt koko näytelmä teilataan vain yhden kohtauksen perusteella.
Taide voi vedota järkeen, olla viihdyttävää ja rentouttavaa. Tämä on ”oikeaa taidetta”. Mutta taiteen tehtävä on myös rikkoa peilejä, kyseenalaistaa. Demareitakin. Se on ”väärää” taidetta. Näin tekivät suomalaiset maailmankuulut taiteilijat Venäjän vallan lopulla. Samanlaista monitaiteellista yhdensuuntaista huippukautta ei sen jälkeen Suomessa ole ollut (esim Sibelius).
Mutta ”väärin” taide vetoaa myös tunteeseen, luo mielikuvia. Ne ovat eri ihmisillä erilaisia, ne liittyvät erilaisiin ihmisen kokemuksiin. Ja tästä syntyy ongelma. Nykytaideteosta ei voi tulkita vain yhdellä tavalla. Jos ihmisen henkinen rakenne on niin jäykkä, että hän hyväksyy vain yhden tulkinnan, omansa, syntyy suvaitsemattomuus. Hän yrittää ymmärtää ajatuksella kun pitäisi reagoida tunteella, olla avoin, aistia omia tuntemuksiaan, nauttia.
Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja
| ||