diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Tiede ja huuhaa

Lue lisää »

Taiteen talo Espoonlahteen?

Lue lisää »

Tappaako äijäenergia luovuuden?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31          
Tietotori

Kulttuurilautakunnan toimintakertomus. v 2007


Kulttuurilautakunnan toimintakertomus vuodelta 2007


Lasten ja nuorten kulttuuri ja koulutus olivat Espoon vision ja strategian mukaisesti lautakunnan painopisteet kertomusvuonna. Alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä on Espoossa keskisuurten ja suurten kaupunkien korkein. Ja jonot taiteen perusopetukseen koko maan pisimmät ja ovien ulkopuolelle jääneitä on eniten.

Kertomusvuonna lautakunta selvitytti lasten ja nuorten teattereiden taloudellista tilannetta avustusten myöntämisen pohjaksi. Taiteen perusopetuksen ongelmat pahenivat kertomusvuonna realisoituakseen vuonna 2008. Perusongelma on, että aiemmin avustusta sain vain 6 koulua, jotka saavat myös valtionapua. Lautakunnan käyttöön valtuuston myöntämä avustussumma ei enää riittänyt kahden uuden koulun tukemiseen, vaan ne saavat vain runsaat 10 %:n vanhojen koulujen avustuksista. Näiden lisäksi myös 8 muuta taideoppilaitosta antaa lautakunnan luvalla taiteen perusopetusta, joista osa on myös edellyttänyt kaupungin avustusta. Tätä kaikkea on seurannut kurssimaksujen korotukset. Ne ovat hyvin eritasoisia eri kouluissa

Tilannetta ei yhtään helpota se, että strategian vastaisesti Kulttuuritoimen budjettia on laskettu rajusti ja se on selvästi edelleen alle 2000-luvun alun. Virka- ja luottamushenkilöt ovat jatkuvasti olleet eri linjoilla lasten ja nuorten kulttuurin tukemisesta. Joka vuosi on valtuusto myöntänyt rahaa toimialan esitystä enemmän lasten ja nuorten kulttuuriin. Espoon budjetissa kulttuuriin meni 2 %. Se on suurten ja keskisuurten kaupunkien toiseksi alin vuonna 2006 Kuntaliiton ja Cuporen tutkimuksen mukaan. Vain Vantaa investoi kulttuuriin vähemmän. Esim. asukasta kohti Tampere investoi kulttuuriin kaksinkertaisesti verrattuna Espooseen

Avustukset ovat 62 % koko kulttuuritoimen budjetista ja avustuksista 90 % menee taiteen perusopetukseen. Taiteen perusopetuksen kysynnän kasvu johtuu peruskoulun vähentyneestä taideopetuksesta. Se on myös eräs syy  vuonna 2007 valmistelussa olleeseen Kulttuuri- ja liikuntapolkuun KULPS:iin. Se tekee tunnetuksi Espoolaista monipuolista kulttuuritarjontaa. Suurimmat kustannukset ovat kuljetuskustannukset, koska esim. WeeGeen museot ovat koululaisille ilmaisia. Toiminta tukee myös Espoolaista kulttuuritarjontaa (esim teattereiden koululaisnäytännöt).

WeeGeen osalta sanoin monesti aiemmin, ettei niin monen itkun lapsi saa mennä hukkaan. Nyt voin todeta: ei mennyt. WeeGee-kokonaisuus ylitti selvästi siihen asetetut toiveet. Espoo sai valtakunnallisen kulttuurin lippulaivan. Suurin kiitos kuuluu luonnollisesti Espoon modernin taiteen museolle EMMA:lle.

WeeGeen osalta keskusteltiin myös lisärakentamisesta ja koko talon saamisesta kulttuurin käyttöön. Keskustelun pontimena oli Espooseen tarjotut kolme merkittävää designkokoelmaa sekä kokous- ja konferenssitilojen puute WeeGee:n ja urheilupuiston tarpeisiin.

Suuralueista Tapiolan hankkeet olivat esillä: teatteritalo, kulttuurikeskuksen muutos- ja laajennustyöt (kirjaston, Työväenopiston ja EMO:n tilatarpeet, kamarimusiikkisali, Tapiolasalin akustiikan ongelmat), Tekniikan museo, pienteollisuustalon ja voimalan saaminen kulttuurille, sekä Tapiolan kulttuuriympäristön vähittäinen tuhoutuminen sekä  Vindängen-hanke.

Lautakunta selvitytti kulttuuritilojen suuralueittaista jakautumista erityisesti taiteen perusopetuksen ja Työväenopiston osalta. Selvityksessä nousi esiin Espoonlahden tilojen puute ja sen vaikutukset taiteen perusopetuksen ja Työväenopiston puutteelliselle kurssitarjonnalle. Lautakunta selvitytti Espoonlahden tilanteen vielä erikseen. Keskeiseksi nousi koulutilojen saaminen iltaisin kulttuurin käyttöön. Asiaa selvitetään. Keskusteluissa nousi esiin Lippulaivan laajennukseen rakennettavien kulttuuritilojen toimimattomuus.

Lautakunta käsitteli Keski-Espoon aluekirjaston suunnitelmia. Espoonlahden aluekirjasto odotteli korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tehdystä valituksesta. Kaupunginhallitus pyysi lautakunnalta lausuntoa Espoonlahden lähikirjastojen (Kivenlahti, Soukka) kohtalosta. Lautakunta esitti molempien säilyttämistä toiminta-ajatusta ja sijaintia tarkistaen (Soukka).

Ensimmäinen kirjaston olohuoneprojekti toteutui Laajalahdessa. Myös kouluyhteistyö eteni. Lautakunta vastusti Jorvin potilaskirjaston lopettamista.

Lautakunta on saanut valtuuston avulla vakiinnutettua Työväenopiston taloudellisen tilanteen. Opisto oli jälleen kutsuttuna mukaan valtakunnalliseen laatukilpailuun.

Kaupunginmuseon ja Tapiola Sinfonietan toiminnassa ei tapahtunut muutoksia. Korkean tason aiheuttamat kiitokset jatkuivat.

Kuluttajaneuvonnan osalta odoteltiin valtakunnallista ratkaisua. Yhteispalvelu jatkoi asukkaiden arvostamaa toimintaansa.

Kaupunginhallituksen iltakoulussa otettiin esille kulttuurikonserniin liittyvät asiat puutteellisten konserniohjeiden ja ilmenneiden ongelmien vuoksi. Esillä on mm. ollut konsernin kiinteyttäminen Espoon imagoa ja strategiaa toteuttavina organisaationa. Esille nousi kaupungin edustajien valitsijaorganisaatio, jonka pitäisi olla sama, joka hoitaa kaupungin edustajien koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan.

Kuitenkin vuosi 2007 oli hyvä kulttuurivuosi. Espoon kulttuuri pääsi otsikkoihin myös valtakunnallisella tasolla hyvin mainesanoin. Tämän on lisännyt kulttuurin arvostusta myös Espoossa.

Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja