Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
VALTA KUULUU KANSALLE
VALTA KUULUU KANSALLE
Valtaa on Espoossa siirtynyt kaupunginhallitukselle ja siltä virkamiehille ja lautakunnille. Kehityksellä on ollut vaikutuksia, jotka tulisi huomioida. Kaupunginhallitusten rooli on korostunut. Valtuusto ei enää pysty vaikuttamaan kunnan käytännön johtamiseen, vaan voi puuttua kaupunginhallituksen päätöksiin budjettikauden aikana vain valtuustokyselyin. Kaupunginhallituksen korostunut valta on ollut törmäyskurssilla lautakuntien kanssa.
Tällä hetkellä ollaan laittamassa lautakuntajakoa uusiksi. Kyse on ollut kuitenkin eri organisaatiotasojen välisistä vallan järjestelyistä. Asukasdemokratiaa ne eivät ole lisänneet, pikemminkin päinvastoin. On syntynyt demokratiavaje, johon ovat vastauksena on virkamiesten roolin ja lautakuntien kehittäminen tavoitteena asukasdemokratian parantaminen. Aina kun kaupungin organisaatiota kehitetään on esitettävä kysymys: miten tämä lisää demokratiaa?
Perustuslaki ja kuntalaki ovat yksiselitteisen selkeitä asukkaiden vaikutusvallan lisäämisessä ”valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan” (KuntaL). Keinoina mainitaan mm kunnanosahallinnon kehittäminen, tiedottaminen, kuulemistilaisuudet sekä asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöstä. Asukkaalla on myös vähän arvostettu ja käytetty aloiteoikeus. Kansalaisyhteiskunta on perustuslainkin tavoite.
Esimerkiksi Espoonlahden osallisuusprojektissa kehittelemme äänestysprosentin nostamiseksi kaupunkimme imagon ja strategian mukaisesti sähköistä demokratiaa tuomalla mikroja kansan saataville ja kehittämällä alueneuvottelukunnan toimintaa. Voimannäyte demokratian toimivuudesta on Espoonlahden PPP-prjoketin Espoonlahden 17 kehittämishanketta, joissa myös kaupunki on ollut ja on mukana. Alueneuvottelukunta on keskeinen asukasdemokratian väline, mutta en puutu paikallisen tason demokratiaan tässä yhteydessä. Toivon kuitenkin, että parin vuoden päästä valtakunnallisessa Sisäasianministeriön arvioinnissa voidaan todeta, että Espoossa on haluttu edistää kuntalain tavoitteita.
Virkavalta vastaan kansalaisyhteiskunta?
Suomessa ollaan siirtymässä kunnissa palveluyhteiskunnasta kansanvaltaan.
Vallan siirtoon virkamiehille liittyy piirteitä, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Poliittinen valta merkitsee aina, että asukkaalla on ainakin teoriassa vaikutusmahdollisuus ja päätöksen pitäisi olla enemmistön mielen mukainen.
Rakennuslaki on hyvä esimerkki asukaskeskeisestä suunnittelusta, mihin muukin lainsäädäntö on menossa jos seurataan muita pohjoismaita.
Valtuutetut voi vaihtaa, virkamiestä ei voi. Asukkaat eivät voi vaikuttaa samalla tavoin virkavastuulla tehtyihin päätöksiin. Valtuutettu ei enää ilman kovaa lisätyötä pääse perille budjetin yksityiskohdista. Ne päättää virkamies. Monien valtuutettujen tärkein tehtävä on selvittää asioita virkamiesten kanssa, kun asukkaiden yhteydenottoja ei noteerata riittävästi. Espoon nuorisovaltuuston ideahautomo sai merkittävän eurooppalaisen palkinnon demokratian edistämisestä, mutta yhtään aloitetta ei ole tullut ulos kaupungin byrokratiasta.
Demokratian edistäminen edellyttäisi virkamiehiltä nykyistä asukaskeskeisempää asennetta. Asukaskontaktit ja iltatyö tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa virkamiesten työtä. Virkamiehiä on ollut vaikea saada asukastilaisuuksiin. Nehän ovat muutenkin ikäviä jatkuvine virkamiesten arvosteluineen ja tuovat vain lisätöitä. Tutkimusten mukaan kuntatyölle on ominaista loputon stressi. Miten iltatyöt ovat mahdollisia kun virkamiehillä on liikaa töitä jo päiväsaikaan? Tarvitaan virkamiehen työn uudelleenarviointia työn järjestelyjen ja sisällön osalta.
Asukasosallisuuden lisääminen vähentää kaupungin kustannuksia. Kaupunginhan pitää palvella asukkaitaan. Asukkaiden mukanaolo nostaa päätöksen laatua asukkaan kannalta ja tulee halvemmaksi, kun vältytään pitkältä ja raskaalta valitusrumbalta. Asukkaiden aktiivisuus ja vastuunotto ensin itsestään ja sitten ympäristöstään tulee laskemaan kaupungin sosiaali- ja terveyskustannuksia ja lisää ympäristön viihtyisyyttä.
Tiedottamisen aikaistaminen on yksi keino lisätä demokratiaa. Samoin luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi tarvittaisiin selkeät kriteerit, ettei luottamustoimessa toimiva menetä yhteiskunnallisen työn heikon arvostuksen vuoksi osaa lomastaan ja/tai palkastaan, kuten allekirjoittanut.
Lautakunnat – osa demokratiaa
Aiemmin lautakunnat olivat osa kunnan putkihallintoa. Vapaakuntakokeilu lopetti lautakuntia ja luottamuspaikkoja. Lautakuntien työn kehittämiseen ei ole löytynyt riittävää kiinnostusta. Lautakuntien roolia tulisi kehittää kunnan tavoitteiden asettelussa asiantuntijaelimenä, mutta myös ylös asukkaisiin päin
Lautakunnat ovat olemassa niihin kertyneen asiantuntemuksen vuoksi. Alan asiantuntemus pitäisi olla myös luottamushenkilöiden valintaperuste. Tätä asiantuntemusta ei ole kaupunginhallituksissa. Esim. Espoossa on kaupunginhallituksen enemmistön tekemä lautakuntien asiantuntemuksen ohittaminen kostautunut useamman kerran ja tullut kuntalaisilla kalliiksi.
Lautakuntien arvostusta kaupungin organisaatiossa kuvaa hyvin, että usein budjetoinnissa keskushallinnon talousvirkamiehet kävelevät yli lautakuntien esitysten.
Lautakunnissa kohtaavat asiantuntijavirkamies ja luottamushenkilö konkreettisella tasolla. Lautakuntien tulee olla luovuuden lähde ja tavoitteiden asettaja, joista valtuusto viimekädessä päättää. Niiden tulee edistää oman toimialueensa asiaa kunnassa – esityslistojen ja rutiiniasioiden ulkopuolellakin.
Lautakunnat ovat kontakti ja rajapinta virkamiehiin, käyttäjiin ja asukkaisiin päin – käyttäjädemokratian ilmentymä. Niiden tulisi myös lähestyä kansaa alueellisilla tilaisuuksilla ja olla keskusteluyhteydessä alan etujärjestöihin. Niiden tulisi pitää yhteisiä seminaareja ja kokouksia valtuuston ja kaupunginhallituksen kanssa.
Lopuksi
Tehokkuuden lisäämiseksi on kehitetty konsernihallintoa. Tehokkuus ja yhteisen hyvän edistäminen eli demokratia eivät läheskään aina sovi yhteen esim. peruspalvelujen laadun ja luonteen (esim. toimenpiteiden ennaltaehkäisevyys) vuoksi. Kuntakäsittelyn monivaiheisuus ja jäykkä vuosibudjetointikäytäntö eivät ole omiaan tehostamaan kunnan toimintaa. Esim. rakennuslaki lisää demokratiakustannuksia olennaisesti.
Poliittinen oikeisto vaatii yksinomaan tehokkuutta, vasemmisto puhuu palvelujen määrästä, laadusta ja virkamiesten jaksamisesta. Pitkällä tähtäimellä demokratia ja kansalaisten omavastuu vähentää kunnan taloudellisia kustannuksia.
Kunnan päätösjärjestelmä on poliittinen. Asukastoiminnan politisoiminen on nähty pahana: Kultua suunniteltaessa kokoomuksen järjestämä asukaskävely on O.K., mutta demareitten järjestämä itsenäisyysjuhla olikin jo politiikkaa. Päätöksiä eivät tee kuitenkaan epäpoliittiset asukasyhdistykset vaan niiden poliittiset jäsenet. Siksi paikallisten puolueosastojen tulee olla kunnallisdemokratian perusyksiköitä. Kun ne valitsevat luottamushenkilöt, tulee niiden myös valvoa, että valitut ovat kansan käytettävissä vaalien välilläkin.
Jokaisella ihmisellä on käsitys yhteiskunnan hyvästä ja sen saavuttamisen keinoista. Sitä kutsutaan poliittiseksi asenteeksi. Sitoutumattomuutta ei ole.
Juhani Hakala
Kaupunginvaltuutettu
Asukasaktivisti
Espoo
| ||