Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Rakenneuudistus – miksi?
Rakenneuudistus – miksi?
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Ei siis talouden eliitille, ay-liikkeelle tai talousjärjestelmälle, kuten viimeaikainen keskustelu osoittaa. Talousjärjestelmän ongelmien vuoksi järjestetään Heurekoita. Perusteluna esitetään: ”Jos talousjärjestelmällä menee hyvin, menee kansalaisillakin hyvin”. Suomalaisten pitää vain kuluttaa enemmän, jotta talouselämällä menisi paremmin. Haluavatko he ja millä rahalla?
Talousjärjestelmän ja kansalaisten hyvinvoinnit ovat erkautuneet toisistaan (esim. luonnon saastuminen). Tutkimusten mukaan nykyihmisen onnellisuuden kriteerit eivät enää ole raha ja tavara. Arvot ovat pehmenneet hengistyneet. Eikö se vaikuta sosiaaliturvaan?
Talouselämän ja ay-liikkeen arvot ovat laman vuoksi koventuneet. Edellytykset konsensukselle ovat huonot kun on entistä vähemmän jaettavaa. Konsensusta nakertaa eläke- yms yhtiöiden johtajien ylisuuret optiot, vaikka talous on pohjalukemissa.
Suomella ei ole varaa nykyiseen hyvinvoinnin tasoon. Eikö tässä tilanteessa tulisi miettiä, mikä on tämä laitos nimeltään yhteiskunta? Ketä varten se on? Onko talouselämä tavoite vai keino? Jos se on vain keino, niin mitä se merkitsee? Mitä kansalaisten muuttuneet asenteet ja arvot vaikuttavat hyvinvointipalvelujen laatuun? Onko valvonta- ja holhousyhteiskunnan aika ohitse (vrt. alkoholilain uudistus)? Jne jne. Rakenneuudistus on vain keino em. tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jos etujärjestöt pääsevät konsensukseen siitä mitä varten yhteiskunta on perustettu, on yhteiset keinot löydettävissä paljon helpommin. On ymmärrettävä että sekä kapitalisti, että työläinen pyrkivät maksimoimaan omat tulonsa. Jos minä voitan, sinä häviät. Tämähän on aika huono pohja konsensukselle. Nyt huonontuneet ympäristön olosuhteet antavat ehkä entistä paremman pohjan tavoitteista keskusteluun ja niiden jakamiseen. Muuten yhteiskunnan kannatukselle käy huonosti. Arvot kovenevat ja konfliktit pahenevat. Populismille on otollinen maaperä.
Nykyinen laajapohjainen hallitus päättää niistä rakenneuudistuksista, joista hallituspuolueissa on yhteisymmärrys. Eli suuria ei ole odotettavissa, kun tavoitteista ei pystytä keskustelemaan ja ennen kaikkea joustamaan yhteisen edun nimissä. Objektiivista tutkimustietoa tähän on riittävästi. Aika ja asenteet olisivat nyt otolliset syvempään keskusteluun yhteiskunnan tarkoituksesta, sen tarjoamista palveluista sekä talouselämän ja yrittäjyyden roolista yhteiskunnassa. Palautetaan Kansantalous taas Kansan taloudeksi.
Juhani Hakala
Valt. maist.
Espoo
| ||