Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Onko kristinusko ja Jeesus ainoa tie Jumalan tykö?
Onko kristinusko ja Jeesus ainoa tie Jumalan tykö?
Tällaisesta aiheesta Kulosaaren seurakunta on pyytänyt alustusta 27.10.2009. Ajattelin puhua seuraavista asioista.
Buddhalaisuudessa on erilaisia linjoja ja perinteitä. Itse kuulun tiibetinbuddhalaiseen Vayarana linjaan. Sitä pidetään nopeana tienä, koska siinä on paljon mielen harjoituksia. Ne eivät ole sinällään mitenkään uskonnollisia ja niitä harjoittavat monet kristitytkin. Mietiskely kuuluu kaikkiin uskontoihin. Buddhalaisuudessa se on jokaisen ihmisen etuoikeus, ei vain munkkien ja nunnien.
Dalai Lamalta kysyttiin Suomen vierailulla pitäisikö kaikki suomalaiset nyt kääntyä buddhalaisiksi. Hän sanoi, ettei missään nimessä. Kristinuskolla on syvät juuret Suomessa. Se sopii suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalaisille ihmisille. Kristinusko vie heidät nopeiten Jumalan luo.
Kirjassaan Kolme harjoitusta hän toteaa: ”Mitä enemmän ihmisiä olen tavannut, sitä vahvemmaksi on muuttunut se vankka käsitykseni, että ymmärrykseen ja kunnioitukseen perustuva ihmiskunnan ykseys on realistinen ja käyttökelpoinen perusta ihmisen käyttäytymiselle…Minä uskon, että myötätunnon ja rakkauden harjoittaminen - oikean veljeyden ja sisaruuden harjoittaminen – on kaikille yhteinen uskonto. Siinä ei ole väliä onko buddhalainen vai kristitty, muslimi, hindu tai ei minkään opin harjoittaja. Ainoa millä on merkitystä, on oma tunteesi, että olet yhtä ihmiskunnan kanssa”.
Kristitylle on jossain määrin vaikea hahmottaa buddhalaisuutta uskontona. Teillä Jumalan sanaa ei saa epäillä. Meillä Buddhan sanaa pitää epäillä. Se on hänen opetuksensa.
Syy on että buddhalaisuus on Dalai Laman sanoja lainatakseni ”Mielen tiede”. Hän ja Lamat käyvät jatkuvasti puhumassa tiedemiehille alitajunnasta, mielestä unesta, mietiskelystä jne.
Kristinusko on henkinen kasvatusmenetelmä, buddhalaisuus on henkinen kasvumenetelmä. Buddhan opetukset liittyvät henkiseen kehitysvaiheeseen. Jossain vaiheessa ymmärtää pysymättömyyteen ja tyhjyyteen. Kun on tajunnut ne, tajuaa myös niihin liittyvät Buddhan opetukset.
Kastetta meillä vastaa turvautuminen ja sen jälkeen Boddhisatva-vala. Mutta niissä ei anneta lupausta ulkopuoliselle Jumalalle vaan itselle. Luvataan luopua vääristä teoista, ajatuksista ja puheesta. Tavallaan kyllä annetaan lupaus Jumalallekin, sillä jokaisessa ihmisessä asuu pieni Buddha, hyvyys, kyse on sen löytämisestä.
Buddhalaisuutta on kutsuttu jopa ateistiseksi uskonnoksi. Buddha ei ole Jumala, vaan jumaluus. Hän edustaa sitä, että jumaluus, hyvyys, onnellisuus on jo meissä valmiina. Kyse on sen etsimisestä ja löytämisestä.
Buddhalaisena minä löysin Jeesuksen. Me tunnustamme Jeesuksen täysin valaistuneena Bodhisatvana. Hän teki ihmetekoja, joihin Boddhisatvat pystyvät. Kaikki hänen eleensä, kädet ylös tai kädet edessä sormet harallaan, käden päälle pano osoittavat että hän käytti parantaakseen kosmista energiaa, Te sanotte sitä ehkä Isä Jumalan voimaksi.
Buddha oli enemmän opettaja kuin parantaja. Hän opetti ihmisille miten löytää tie valaistumiseen. Hän näytti elämällään, että se on myös ihmiselle mahdollista. Hän jopa kuollessaan tiesi syövänsä myrkyllistä sientä ja kuoli niin kuin ihminen kuolee.
Buddhalainen tie alkaa henkisen tasapainon etsimisellä. Menetelmä on ollut 2500 vuotta aivan sama, jota psykoterapia soveltaa. Asiakas itse tekee työn, terapeutti ja Lama vain ohjaavat kehitystä.
Kun mieli on tasapainossa energia, myötätunto ja onnellisuus kasvavat. Tien päässä satojen elämine jälkeen voi olla tila, johon Jeesus ja Buddha päätyivät.
Muuten kristitytkin puhuvat että: ”jossain elämässä olen varmaan ollut” tai ”varmaan jossain tulevassa elämässä tulen olemaan”. Muinaiset suomalaiset uskoivat jälleensyntymään. Oli itsesielu, joka kuoli ja henkisielu syntyi uudelleen. Myös Jeesus uskoi jälleensyntymään, kunnes Konstantinopolin kirkolliskokous poisti sen. Olen vinoillut, että syynä oli varmaan sikailevat piispat, jotka tajusivat voivansa syntyä oikeasti sikoina.
Muutama sana buddhalaisesta opista. Tavoitehan on päästä irti elämän kiertokulusta, Samsarasta ja valaistua. Mahayanabuddhalaisuudessa me valaistumme, saamme yliluonnollisia ominaisuuksia auttaaksemme muita. Energia on mielen voima sanoi arvostettu tiibetiläinen Rinpoche. Rinpochet ovat usein korkeita jälleensyntymiä, Tulkuja.
Meillä ei ole syntiä, vaan meillä on Karma, jota hyvät tai pahat teot lisäävät tai vähentävät. Meidän kymmenen käskyä ovat kymmenen hyveen vastakohtia. Nämä pahat teot on jaettu kolmeen ryhmään. Ruumiin pahoja tekoja ovat tappaminen, varastaminen ja seksuaalinen väärinkäytös. Tuttuja vai mitä? Buddha eli 500 vuotta ennen Jeesusta. Puheen pahat teot ovat valehtelu, eripuraisuutta aiheuttavat puheet ja karkeat puheet ja turhanpäiväinen lörpöttely. Mielen pahoja tekoja ovat hillittömät halut, vahingoittamisen aikomus ja väärät näkemykset. Siis myös puheella ja ajatuksella voi tehdä pahaa. Buddhalaisuus on jatkuvaa ja jokapäiväistä itsensä tarkkailua ja kehittämistä.
Lopuksi muutama sana buddhalaisesta perusopista, Neljästä jalosta totuudesta.
Meidän logiikalla järjestykseen pitäisi olla päinvastainen. Kyse onkin harjoitusjärjestyksestä. Ensin on tunnistettava ja tunnustettava kärsimys. Se edellyttää syiden tajuamista, löytämistä. Kun sen tajuaa, tajuaa myös, että kärsimys on mahdollista lopettaa puuttumalla sen syihin. Ja tätä varten buddhalaisuudessa on erilaisia menetelmiä, harjoituksia kärsimyksen lopettamiseksi.
Zeniläiset tuijottaa seinää, jotkut mietiskelee, jotkut tekee mielen harjoituksia, jotka lausuvat mantraa, jotkut harjoittavat tantraa.
Dalaia Lama luokittelee kärsimyksen seuraavasti
Ja lopuksi. Perustimme aikanaan buddhalaisen uskonnollisen yhdyskunnan. Monille oli yllätys, että kirkko erotti heidät jäsenyydestään. Minulle taas oli yllätys, että niin moni oli kirkon jäsen.
Buddhalaisuus ei kiellä Jeesusta. Me emme arvostele muiden tietä. Monet kristityt harjoittavat buddhalaisia harjoituksia, vähintään mietiskelevät. Ne ovat henkisen tasapainon menetelmiä, jotka vievät Jumalan luo, olipa Jumalan nimi mikä tahansa.
Buddhalaisen tien tavoite on vaientaa ego. Että emme juoksisi halujen ja himojen perässä. Tavoitteena on mielen hiljaisuus. Silloin kuulemme paremmin. Jotkut sanovat sitä Jumalan ääneksi, jotkut kosmiseksi energiaksi, jotkut yhteiseksi tietoisuudeksi. Miten vain. Uskon, että loppusuoralla uskonnoilla ei ole eroja. Kaikki on yhtä, kuten Dalai Lama alussa sanoi.
| ||