web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Miksi buddhalaisuus leviää länsimaissa ja onnellisuuden tiede

Miksi buddhalaisuus leviää länsimaissa?      21.4.10


Koska:
  • buddhalaisuus on analyyttistä ja siksi se kiehtoo länsimaista ajattelutapaa ja koulutettua väestöä
  • buddhalaisuus on filosofinen oppirakennelma ja sen voi ottaa pelkästään sellaisebna
  • buddhalaisuuteen kuuluu rakkaus, myötätunto, kaiken elämän kunnioitus
  • harjoitukset eivät välttämättä ole uskonnollisia (meditaatio, mielikuvaharjoitukset), Dalaia Lama: ”mielen tiede”. ”Jos mikään uskontovoisi selviytyä modernin tieteen vaatimusten edessä, se olisi buddhalaisuus”: Albert Einstein
  • buddhalaisuus ei ole ristiriidassa tieteen kanssa päinvastoin, tiede todistaa buddhalaisia käsityksiä todeksi.
Suosittelen Mingyur Rinpochen kirjaa Elämäilon salaisuus ja onnellisuuden tiede.  Siinä hän tieteen tulosten perusteella selvittää buddhalaista prosessia koskien mieltä. Alla pari maukupalaa.

Aivot ovat kuin sinfoniaorkesteri. Jokainen soittaa omaa säveltään yhdessä muiden kanssa. Yksittäisten soittajien taidosta riippuu orkesterin harmonia. Sen jälkeen tiedemiehet alkoivat etsiä kapellimestaria; mieltä. Sellaista ei aivoista löytynyt.  Solutasolla muutoksia kyllä havaittiin, mutta ei sitä kuka johtaisi orkesteria.

Buddhalaisessa harjoitusta meditoidaan mieltä ja sitä missä se sijaitsee. Perinteisesti se on sijoitettu aivoihin. Tämä johtuu taas siitä, että perinteinen fysiikka haluaa etsiä asioille paikkoja. Kvanttifysiikka on antanut tukea buddhalaiselle aika-, paikka ja liikekäsityksille.

Buddhalaisuudessa on tavoitteena, että subjekti ja objekti olisivat yhtä. Välissä ei olisi egoa, joka tulkitsee havainnon.  Ja sitten sama tieteellisesti:
silmät havaitsevat keltaisen käyrän esineen
talamus lajittelee havainnon, laittaa osoitteet ja lähettää eteenpäin
limbinen järjestelmä (aivot): lisäävät havaintoon tunteen: kipu, mielihyvä, paha, hyvä, neutraali,
aivokuoressa etsitään löytyisikö muistista samanlaista havaintoa - kyllä esine muistuttaa vahvasti banaania, eli banaani esitetään käsitteenä. Ja sitten selvitetään mitä kokemuksia meillä on asiasta banaani
kuva baanista on kaiken tämän jälkeen hyvin erilainen eri ihmisillä, johtuen erilaisista kokemuksista
Voiko tämä olla absoluuttinen totuus? Ei voi, koska se riippuu ihmisistä, se on siis suhteellinen totuus, ehdollinen totuus. Siksi rinzai zeniläinen opettaja lyö kepillä. Se on absoluuttinen totuus ilman käsitteitä. Itse olen kerran kokenut käsitteettömän tilan - tyhjyyden. Tyhjyys ei ole täyden vastakohta, vaan vain sitä vasten ymmärrämme suhteellisen olemassaolomme. Vaikeus on siinä, että tyhjyyttä voi määritellä käsittein, se pitää vain kokea.