Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Uskontoon uskomisesta
Uskontoon uskomisesta 4.1.12
Uskotko koska:
olet parempi kuin muut
saat syntisi anteeksi
et enää pelkää kuolemaa
pelkäät kuolemaa
saat arvostusta
otat arvostusta
pääset pois elämän kiertokulusta
se on kivaa
kun muutkin uskovat
koska sinun uskontosi on paras ja muut uskonnot ovat väärässä
koska siten saa ajan kulumaan
saat ”viboja” seremonioissa
ei ole muutakaan tekemistä
kun vanhemmat pakotti
kun kaikkien tulee kuulua kirkkoon
se kuuluu keskiluokkaiseen arvomaailmaan
Toora/Raamattu/Koraani on pyhä kirja ja joita tulee noudattaa kirjaimellisesti vaikka se olisi ristiriidassa Jumalan opetusten kanssa
saat yhteyden toisiin todellisuuksiin
sinustakin voi tulla jumaluus
haluat etsiä itsessäsi olevaa hyvää
se jäsentää sinun elämäsi
et joudu helvettiin
vapaudut perisynnistä
olet parempi kuin muut
voit antaa muille ohjeita, miten elää oikein
pääset paratiisiin
jumala vastaa kaikesta puolestani
et halua olla pakana
luonnon ja henkiset energiat ovat sama asia
uskonnon varjolla voin tappaa muita (shioja, länsimaalaisia jne)
haluat vahvistaa itsetuntoasi
jne, jne
Uskomisella on mitä erilaisimpia motiiveja. Se voi olla elämän vapautus tai uskonnolla voidaan haluta rajata muiden ja omaa elämää. Rajata kaikki epävarma ja outo itsensä ulkopuolelle ja vaatia samaa muilta. Ehkä pahin ja eniten ongelmia sekä ihmisten tappamista on aiheuttanut käsitys, että vain minun uskontoni on ainoa oikea ja kaikki muut joutuvat helvettiin.
Se mistä uskonnot ovat saaneet alkunsa on kai helppo selittää. Ensiksi oli hinduismi, siitä syntyi buddhalaisuus ja juutalaisuus otti hinduismista vaikutteita. Juutalaisuudesta syntyi kristinusko jota taas hyödynsi Islamin Muhammed. Ja kolmeen viimeksi mainittuun vaikuttivat Kreikan ja Egyptin kulttuurit.
Toinen selitys voisi olla, että ihmisellä oli ja on luonnonkulttuureissa, kuten esi-isillämme, kontakti luonnon energiaan, jota hengiksi kutsutaan. Se oli luonnollinen osa elämää, ei se ollut mikään erityinen ”uskonto”. Me nykyihmiset olemme menettäneet tämän kontaktin, ja siksi tarvitaan erillisiä uskontoja. Otetaan järki vaan ei viisaus mukaan. No tämä oli Jussin selitysyritys
En ehkä hirveästi yleistä, kun sanon, että erilaiset lahkot syntyvät yleensä ihmisten ympärille, jotka purkavat omia frustraatioitaan ja pelkojaan. He haluavat hallita, asettua jumalan sijaan. Kaikki kuitenkin lähtee lahkoissa ihmisestä, ei jumalasta. Esim. Jeesuksen rakkauden sanoma on hyvin pelkistetty ja yksinkertainen, ei siitä hirveästi saa osviittaa esim. pesukoneen tai TV:n ostoon. Kaikkea edellistä kuvaa hyvin esim. lestadiolaisten lasten hyväksikäyttö, mutta eipä katolinen kirkkokaan ole Pekkaa pahempi. Uskonto on heille omia nautintoja varten.
Toisaalta uskonnon harjoittajat esim. buddhalaisuuden harjoittajat voi jakaa kahtia. Osalle uskonto on palvonnallinen, sen seremoniat ovat tärkeitä, ei niinkään taustafilosofia. Tämä ei mitenkään ole huonompi tie, sillä vaatimattomasti ja eettisesti elävä saavuttaa varmasti autuuden.
Toinen harjoittajaporukka on lähinnä länsimaalaiset. He ovat kiinnostuneita itse sanomasta, filosofiasta. Buddhalaisuus tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Edellinen taso on ymmärrettävä, että pääsee seuraavalle tasolle. Menetelmät ja harjoitukset kohdistuvat suoraan mieleen, muissa uskonnoissa se tapahtuu kiertotietä.
Voisi tähän ehkä lisätä kolmannen uskonnonharjoittajan ryhmän. He ovat kirjaviisaat. Tieto on itsetarkoitus ja vallan väline. Henkisen tien pitää noudattaa tiettyä kaavaa, oikaista ei saa. Oikaiseminen on väärin valaistumista.
Kuten olen sanonut, kaikki uskonnot ovat kuitenkin loppusoralla yhtä. Hyvin pitkälle edistyneillä harjoittajilla ei ole mielipide-eroja. Myös kristinuskossa meditoidaan ainakin luostareissa ja harjoittajat löytävät kaiken kattavan energian, jota he kutsuvat jumalaksi. Arkkipiispa Paarma avasi minun silmäni, eräässä tilaisuudessa.
Pahinta on, että uskontoa käytetään välineenä, usein vihan välineenä, omien etujen ajamiseen, ja omien ennakkoluulojen vahvistamiseen. Talebanit ovat ääriesimerkki. Samoin eri islamin suuntausten välinen taistelu. Minusta myös kristinuskon papit ovat toimineet näin. Varsinkin aiemmin kirkko otti itselleen yhteiskunnallisen tuomarin ja tuomitsijan roolin (aiemmin äpärät, nyt homot). En enää jaksa yhtään saarnaa raivostumatta. Varsinkin aiemmin papit saarnoissaan jakoivat omia elämälle vieraita arvojaan Raamatun varjolla.
Katolinen kirkko on esimerkkinä hyvä siitä miten uskonnon varjolla kerätään valtavia omaisuuksia. Eikö kirkko ole sen jäseniä varten, ei rikkauksien keräämistä varten kirkon johdolle.
Miksi itse uskon? En oikeastaan usko vaan tiedän. Varsinkin kun tiede (esim. kvanttifysiikka) kertoo aivan samoista asioista. Ne eivät ole uskon asioita vaan faktoja, jotka ovat olleet olemassa ennen minua ja minun jälkeeni. Luonnollisesti alussa henkisellä tiellä on vain uskottava, jotta on motivaatio edetä. Mutta buddhalaisella tiellä tapahtuu niin paljon, että usko muuttuu tiedoksi. On oltava vain avoin ja herkkä kaikelle mitä tapahtuu sisällä ja ulkopuolella. Kaikki se mihin uskon ja minkä tiedän, perustuu faktalle, että kaikki on jo olemassa, kyse on löytämisestä. Shamanismissa on kyse samasta asiasta.
Jotkut ihmiset omistautuvat täysin uskonnolle ja toiset henkiselle tielle esim. luostareissa. Niissä on tärkeä ero. Uskonnolle omistautunut haluaa olla hyvä kirjaviisaudessa. Henkiselle tielle lähtenyt hyödyntää kirjaviisauden itsessään.
On paljon puhuttu munkkina ja nunnana olemisesta ja siitä helpottavatko ne henkisellä tiellä etenemistä. Vastaus on kyllä ja ei. Kyllä vastaus liittyy siihen, että he ovat omistautuneita täysin häiriöttömälle harjoitukselle. Ei-vastaus liittyy Jeesuksen sanoihin, että kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Eli mitä syvemmällä käyt, sitä pidemmälle pääset. Maallikko joutuu koko ajan testaamaan itseään, koska koko elämä on testi ja täynnä kiusuksia. Mitä enemmän selvität testejä, sitä syvemmälle joudut. Joudut sielun ”syvimpien syövereiden äärelle”. Joudut muuttamaan koko luonteesi. ja olet myös hyvä opettaja, koska olet itse käynyt syvällä ja tiedät mistä on kysymys.
Uskonto ei ole itsetarkoitus. Se on vain yksi apuvälineistä henkisellä tiellä. Uskonto on ihmisen itseään varten luoma uskomus-, käsite- ja palvontajärjestelmä. Minun tuntemani jumalat eivät palvontaa tarvitse, he ovat riittävän tasapainoisia, ettei muiden tarvitse pönkittää heidän itsetuntoaan. Dalai Lama on monta kertaa sanonut, ettei hän pidä palvonnasta. Uskonto ei ole jumalaa vaan ihmistä varten. Dalai Lama on korostanut maallisten eettisten arvojen merkitystä uskonnollisten arvojen rinnalla. Karmapa taas on korostanut henkisyyttä, ei uskontoa.
| ||