Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Uskonnoista ja ymmärtämisestä
Uskonnoista ja ymmärtämisestä 10.6.13
Niinhän siinä kävi, että vieraileva Rinpoche sai ajatukseni liikkeelle.Kävin kuuntelemassa Mindrolling Rinpochea. Hän jakoi buddhalaisuuden tieteeseen, psykologiaan ja uskontoon.
Joku buddhalainen voi olla kiinnostunut vain buddhalaisuuden tiedeaspektista, siitä miten länsimainen tiede tulee perässä. Siitä miten Dalai Lama ja Rinpochet ovat jatkuvassa vuoropuhelussa tiedemiesten kanssa antavana osapuolena. Jos tiede ja uskonto ovat ristiriidassa, muutetaan uskontoa, sanoi Dalai Lama.
Psykologista näkemystä ja tietoa tarvitaan kun kehittää itseään kohti valaistumista. Oman egon kehittäminen elikkä sen pienentäminen on buddhalaisen tien alkutaival. Puolet Yhdysvalloissa annettavasta terapiasta on Mindfulness -terapiaa, joka perustuu Buddhan opetuksiin. En näe ristiriitaa länsimaisen kognitiivisen psykologian ja buddhalaisuuden välillä.
Nämä molemmat lähestymiset edellyttävät ymmärtämistä. Valaistua ei voi, ellei ymmärrä tyhjyyttä, dualismia, kärsimystä, primaarista totuutta jne. Aloittelija ei em. asioita ymmärrä, mutta edempänä henkisellä tiellä ne vähitellen aukeavat.
Aasiassa tavalliselle kansalle buddhalaisuus on uskonto. Sitä ei haluta ymmärtää, halutaan vain seurata kyseenalaistamatta. Suhtautuminen on sama kuin kristinuskossa, Islamissa tai Juutalaisuudessa. Jumalan sana on laki, eikä sitä saa kyseenalaistaa. Se taas aiheuttaa jatkuvia ongelmia.
Kun Jumalan sana on selvässä ristiriidassa yhteiskunnallisen todellisuuden kanssa, tulee ongelmia. Lähes puolet Lähetysseuran vuosikokouksessa rikkoi lakia, koska vastustivat homoparin vihkimistä lähetystyöhön. Tosin tässä ei ollut kyse Jumalan sanasta, vaan Raamatun kirjoittajan omasta ja sen ajan yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Jeesus ei näistä asioista puhunut mitään, ja jos olisi puhunut, olisi puhunut erilaisuuden hyväksymisen puolesta.
Buddhahan taas nimenomaan käskee kyseenalaistamaan opetuksensa. Sama juttu enkelihoidossa. Mitään ei tule valmiina, vain vinkki, jonka sinun on huomattava ja ymmärrettävä. Ilman kyseenalaistamista ei ole ymmärrystä.
Buddhalaisuus ei ole yhteiskunnallinen uskonto. Kyseenalaistaminen ja ymmärtäminen tapahtuvat henkilökohtaisella tasolla.
Mindrolling Rinpoche kertoi Buddhalaisuuden leviämisestä. Buddhalaisuus oli syntyessään yläluokan uskonto, olihan Buddhakin prinssi. Kyse oli varmasti yläluokan paremmasta koulutus- ja sivistystasosta. Koska buddhalaisuus vaatii ymmärrystä, se on nykyäänkin koulutetumman ja valveutuneemman ihmisluokan suosiossa. Buddhan aikana ja varmaan osin nykyäänkin, osa ihmisistä huomaa, ettei heitä ympäröivä tavara tuo enää onnellisuutta ja täytyy löytää joku muu vastaus. Siksi kyseenalaistetaan tavaran tuoma onni. Tätä toivoisi tapahtuvan nykyään enemmän.
Muina syinä Buddhalsiuuden syntyynhän oli kasti- ja pappislaitokset, naisten sortaminen (ensimmäinen nunna oli Buddhan äiti). Hindulaisuudessa faktat oli otettava faktoina.
Kyseenalaistaminen merkitsee myös sitä, että alkaa miettiä voiko ja miten vaikuttaa omaan elämäänsä? Buddhalaisuus tarjoaa keinot tähän. Ihminen on oman onnensa seppä. Ihminen ei voi vain olla tekemättä mitään ja uskoa, että joku ulkopuolinen jumala hoitaa hommat. Ja sitten kun on vastoinkäymisiä, syytetään jumalaa ja ihmetellään, kun hän salli onnettomuuden. Näin teki mm. H:gin evp piispa Huovinen tutuessaan Tsunamin tuhoihin. Me otamme vastoinkäymiset mielen harjoituksina.
Vähän toiseen asiaan, tämä on esimerkki kyseenalaistamisestani. Buddhalainen lehti Bodhi Melongissa Gelek Rinpoche puhuu henkisen tien salaamisesta ja minähän teen just päinvastoin. Gelekin mukaan jos haluamme aloittaa vakavasti harjoittaa Tiibetinbuddhalaista Vajrayana mietiskelyä, on meidän ensi asuttava valitsemamme jidamin mandalaan. Minua pidetään edistyneenä harjoittajana, mutta minulla ei ole aavistustakaan mitä tämä merkitsee.
Sitten on läpikäytävä täydellinen vihkimys. Vasta sen jälkeen meillä on valtuutus lukea, ajatella ja harjoittaa tiettyjä mietiskelyjä. Turvautumisen olen saanut, mutta mitään vihkimystä ei kukaan buddhalainen ole tyrkyttänyt, muualta olen kyllä niitä saanut.
Vihkimysseremonian aikana Gelekin mukaan meille esitellään täysin valaistunut jumaluus. Vihkimyksessä meidän tulee tehdä yleisiä ja tarkoin määrättyjä vihkimykseen liittyviä valmisteluja, jotka sisältävät monta vaihetta.
En jatka enää, koska kyseessä on todella monimutkainen ja hyvin salainen prosessi. Jos näin olisi edelleen, monikaan länsimaalainen ei olisi buddhalaisella tiellä. Juttu on kymmenen vuoden takaa.
Olen törmännyt samanlaisiin salausnäkemyksiin myös Suomessa. Minusta kyse on paljon siitä, että Gelekin näkemys on uskonnollinen, kun taas koulutettu länsimaalainen haluaa lähestyä buddhalaisuutta ymmärtämisen ja kyseenalaistamisen kautta. Jos buddhalaisuus tuo vastauksia kyseenalaistettuihin asioihin, niin OK.
Mindrolling Rinpochen lähestymistapa on täysin toisenlainen ja vastaa melko hyvin lännessä vierailleiden Lamojen ja Rinpochien käsitystä. Buddhalaisuus muuttuu kun on tarvetta, koska se on vain keino ja erilaiset keinot ovat eri tavalla tehokkaita eri yhteiskunnissa.
Salailulla on varmasti myönteistä merkitystä autoritaarisessa oppilaan ja opettajan suhteessa ja korostaa opettajan auktoriteettia. Se parantaa varmasti oppimistuloksia autoritaarisessa yhteiskunnassa. Mutta se ei toimi tasa-arvoisessa ja tiedotusmyönteisessä länsimaisessa yhteiskunnassa.
| ||