Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Maailma ei ole paikka. Se on ajatusten summa.
25.10.14
Oheinen teksti on tiivistelmä aiemmasta blogistani: "Keskustelua Jeesuksen kanssa". Lopun yhteenveto-osassa tosin on aivan uusiakin ajatuksia.
Kanavointi tapahtui Ultrapäivillä 3-4.7.14. Kanavoija oli Lea Tikkala ja kanavoitava oli Jeesus Nasaretilainen. Kanavointi tapahtui Ihmeiden Oppikurssin (IOK) työpajassa. IOK käsittää 1970-luvulla kanavoituja Jeesuksen opetuksia.
”Maailma ei ole paikka. Se on ajatusten summa.”
3.7.14
Näinpä Jeesus meitä opetti: ”Terveppä terve. Aamulla voit jutella itsesi kanssa millaisen päivän haluat. Millaisen päivän antaisit ajatuksillesi? Näin löydät lempeyden, armeliaisuuden, luottamuksen ja arvostuksen. Vai löydätkö ristiriidan, syyllisyyden, murheen? Kukaan ei halua pelkoa ja ristiriitaa. Voiko mikään olla tärkeämpää kuin se mitä sinä annat itsellesi? Riittää, että itse haluaa ja jakaa toisen kanssa. Onnellisuus lisääntyy automaattisesti.
Joku ajattelee: en pysty antamaan itselleni iloa. Miksi et pysty? Kaikki alkaa pienestä. Olisiko mahdollista että jokaisena päivänä antaisit ja soisit itsellesi mahdollisuuden kysyä itseltäsi olenko hyväksynyt itseni tänään? Mitkään muodot eivät voi Sinua sisältä sitoa.
Veljesi on pelastajasi. Maailman ainoa tarkoitus on parantaa kaikki ihmissuhteet. Sinun suhteesi itseesi on johtotähti; armeliaisuus, arvostus. Veli tarkoittaa sitä, että jokainen kohtaaminen on tärkeä. Kummallakin on halu nähdä itsessä ja toisessa vilpittömyys. Se on käytössä koko maailmankaikkeudessa, ajatuksen suurimmalla voimalla.~
Lasten kaltaisen katsantokanta ei sisällä mennyttä eikä tulevaa. Se on tässä ja nyt; kaikki rajattomat mahdollisuudet. Jumalan ajatuksissa Sinä olet täydellinen, vilpitön ja viaton.~
Et voi koskaan unohtaa, että jokainen on samanarvoinen. Kukaan ei ole ylempänä, eikä kukaan ole alempana. Se olisi rakkaudelle mahdottomuus.
Vartioi ajatuksiasi. Se ei tarkoita kontrollia, se ei tarkoita rangaistusta, se ei ole Jumalan tahto. Se tarkoittaa ainoastaan, että huomaat oletko kohdellut itseäsi rakkaudettomasti sekä hyväksymällä että olet viaton. Ja kun huomaat, voit muuttua - uudelleen ja uudelleen.
”Ei ole niin kovaa kuorta, etteikö siellä syyllisyyden itkua itkettäisi, sielun piikkikuoren alla.”
4.7.14
”Terveppä terve. Kun sinä tervehdit minua, sinä tervehdit itseäsi. Olisiko loisteliasta antaa itselle mahdollisimman paljon hyvää: täynnä mahdollisuuksia, jokainen päivä. Mahdollisuudet eivät avaudu silloin kun sinä pidät itseäsi huonona, riittämättömänä armottomana, syyllisenä, epävarmana, olipa kyseessä mikä tahansa rakkaudettomuuden muoto. Sanat ovat vain symboleiden symboleita.
Haluaisitko sopusoinnun vallitsevan ajatuksissasi? Vai haluaisitko alistumisen päivääsi? Liika kiltteys ja uhrautuminen ei ole koskaan sallittua. Siellä ajassa täytyy olla kiltti että saisi hyväksyntää. On oltava orja. Niin se uppoaa viattomuus kiireen ja hälyn ehdollistuman alle. Muista silloin, että älä tuomitse ketään. Rakastakaa eli hyväksykää toinen toisenne, niin kuin Isä rakastaa Minua ja Minä rakastan Isää.
Jokainen haluaa ja kaipaa rakkautta. Ei ole niin kovaa kuorta, etteikö siellä syyllisyyden itkua itkettäisi, sielun piikkikuoren alla. Mutta miksi itkeä, kun voi antaa ajatuksilleen tilaa kohdata itsensä, hyväksyä täsmälleen juuri sellaisena kuin juuri nyt on. Hyväksyä kaikki uudet mahdollisuudet. Mahdotonta ei olekaan.
Ihminen muistaa vain huonot kokemukset. Se on sota itseä vastaan, kun ei muista rakastaa itseään. Rakkaus ei ole kaupankäyntiä. Rakkaus ei ole osto- ja myyntiliike. Todellinen rakkaus on ilo, kiitollisuus, mahdollisuus, arvostus, kunnioitus itseään kohtaan. Sinulla on opas, joka kuljettaa sinut läpi kaukaisen maan. Mielesi pyhin on täynnä puhdasta kultaa, viattomuutta, vapautta ja iloa.
Kun rankaiset itseäsi niin miten rankaisu ja ymmärrys mahtuvat samaan silmänräpäykseen? Siitä mikä on opittu, voidaan luopua ja ottaa viisaampi oppi tilalle. Et ole koskaan, et milloinkaan, vapaaehtoisesti halunnut syyllistyä, vai oletko?
Aatellaanpa, että kuka menisi vankilaan vapaaehtoisesti? Ulkoinen vankila ei ole mitään verrattuna sisäiseen vankilaan eli omaan armottomuuteen ja syyllisyyteen. Kaiken takana on paljon enemmän kuin näkyy päällepäin. Aina on mahdollisuus löytää itsestäsi syvä kiitollisuus. Apu on aina lähempänä kuin kukaan voisi uskoa. Se on aina läsnä.”
”Ihminen on käyttänyt Jumalan rankaisuvaltaa korostaakseen omaa valtaansa.”
Kysyin Jeesukselta uskonnoista. Kysymykseni perustui seuraaville ajatuksille. Kristinusko ja Islam eivät nykyään ole Jeesuksen tai Muhammadin opetusten mukaisia. Esimerkiksi Jeesuksen opettama jälleensyntymisoppi (Konstantinopolin kirkolliskokous kumosi) tekisi tyhjäksi monet hänen seuraajiensa opetukset (synti, perisynti, viimeinen tuomio, taivas ja helvetti jne). Näistä monet ovat Paavalin keksintöä. Teologien mukaan vain 4 % Uudesta Testamentista pitää paikkansa Jeesuksen tekemisten osalta. Koraani taas on säilynyt muuttumattomana, mutta ihminen tulkitsee sitä omiin tarkoituksiinsa. Koraanissa ei esim. käsketä muslimeja tappamaan toisiaan, pitämään huivia, ympärileikkaamaan, alistamaan naisia, kivittämään kuoliaaksi jne.
Uskonnot eivät mielestäni ole itsetarkoituksia tai päämääriä vaan kulttuurisidonnaisia välineitä. Loppujen lopuksi loppusuoralla uskonnoilla: Jeesuksen, Muhammadin ja Buddhan alkuperäisillä rakkauden opetuksissa ei ole eroa. Itse uskon, että kyse on kaikenkattavasta energiasta, josta voidaan käyttää eri nimiä kuten Kristusenergia, Primaarinen viisas, intuitio jne.
Ihminen on muovannut Kristinuskon ja Islamin yhteiskunnallisiksi uskonnoiksi, Buddhalaisuus ja Hindulaisuus ovat ihmiskeskeisiä uskontoja. Yhteiskunnat ovat ajan myötä muuttuneet rajusti ja se aiheuttaa kirkolle jatkuvia tulkintaongelmia. Islamin sisäiset poliittiset valtakiistat on verhottu uskonnon kaapuun. Ihminen taas on muuttunut vähän, mikä pitää itäisemmät uskonnot ajankohtaisina. Hyvänä esimerkkinä on mm. Buddhan opetuksiin perustuva nykyään muotia oleva Mindfullnes-terapia. Buddhalaisuus ei ole ristiriidassa tieteen kanssa kuten kristinusko (esim. maailman synty).
Jeesuksen vastaus
”Olet oivaltanut, että voisiko uskonnollisuudella olla sijaa siellä missä usko ja totuus on? Se mikä on koettu oman kokemuksen kautta, siellä uskonkin täytyy olla? Mitä on kaiken uskonnollisuuden muotojen alla? Kaikki etsivät. Kaikki etsivät sisäistä rauhaa ja luottamusta. Kun tietää, ettei yksinkään selviä. Ihan vilpittömästi kaikissa uskonnollisuuden muodoissa on etsintää.
On myös heitä, jotka haluavat käyttää rankaisuvaltaa. Väärinkäsitys, että Jumala voisi rangaista, on tuhansien vuosien aikana siirtynyt polvesta polveen. Eikö Raamattukin perustu historiatietoihin, että on olemassa rankaiseva jumala? Valtaa janotaan, koska ei osata rakastaa itseään. Kun on sinut itsensä kanssa ja armelias itselleen, ei ole mitään tarvetta käyttää minkäänlaista komennusvaltaa.
Ihminen on käyttänyt Jumalan rankaisuvaltaa korostaakseen omaa valtaansa: ollakseen jotain, saadakseen rakkautta, saadakseen kunnioitusta. Kaikilla on kuitenkin loppujen lopuksi halu etsiä totuutta. Kun on rakkaudeton itseään kohtaan, niin eikö silloin ole halua puolustautua kun toinen toimii väärin: vain me olemme oikeassa? Kaikki uskonnollisuudet ja väitteet perustuvat syyllisyyteen. Jumala ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin täydellinen rakkaus. Se merkitsee, että Jumala on sinussa.
Maailma ei ole luotu niin kuin sanotaan, maailma on tehty. Sillä hetkellä kun maailma tehtiin, Jumala laajensi meidän jokaisen mieleen rakastavan ajatuksensa.
Voisiko yleismaailmallinen uskonto olla totta? Kun sinä olet huolissasi uskontojen ristiriidoista, niin olisiko sinulle mahdollista katsoa, että maailma on täynnä rakkauden pyyntöä?
Kukaan ei voi välttyä siltä, että haluaisi vihdoinkin löytää itsensä. Ja mitä enemmän on tuskaa, sitä lähempänä on mahdollisuus katsoa armeliaasti kokemuksiaan.
Minä olen Sinä ja Sinä olet Minä, jokaisessa Sinussa ja Minussa on kaipuu rakkauteen josta luulee tulleensa hylätyksi. Jumalan mielessä jokaisella on oma paikkansa, jota kukaan toinen ei voi täyttää. Se odottaa, kunnes Sinä haluat täyttää sen ja rakastaa itseäsi vilpittömänä ja viattomana täynnä mahdollisuuksia.
Viha on yksi pelon muoto. Viha ei voi koskaan hallita rakkautta. Pelolla on miljardit eri muodot ja ne vaihtelevat koko ajan. Kun ne vaihtelevat koko ajan, niin voiko viha tai mikään pelon muoto olla ikuisesti pysyvä? Pelko on opittu ja syyllisyys on opittu, kaikkien tuhansien vuosien aikana. Se ei ole Jumalan tahto.
Pelko lähti Jumalasta ja jatkui unessa. Kun ei ollutkaan autuutta, täytyi taistella pysyäkseen hengissä. Kun pelko ei ole ikuista totta, niin eikö se ole unta toistuvien painajaisunien ketjussa, joita joku myös jälleensyntymiksi ymmärtää. Pelko ei voi koskaan olla suurempi kuin ääretön rakkaus.
Jokainen pyrkii parempaan auttamalla itseään: auttamalla itse itseään ja ymmärtämällä lähimmäisiään. Hyväksymällä lähimmäiset viattomina ja vilpittöminä. Silloin etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Eikös ole loistavaa kun jokainen voi katsoa toisessa olevaa valon kipinää. Sinä katsot Minun kipinää ja Minä katson Sinun. Mitä itsestäsi aattelet, sen maailmaan saattelet.”
Kysyin Jeesukselta, että ”olen murheissani, että se rakkauden opetus, joka Sinulta on lähtenyt, on unohtunut ja muodot ovat jättäneet sen alleen”.
Jeesus vastasi: ”Mistäköhän se mahtaisi johtua? Olisiko niin, että on tartuttu pelon ajatukseen ja pelko haluaa mieluummin olla oikeassa kuin onnellinen. Se ei ole lähtöisin rakastavasta Jumalasta.
Kvanttifyysikkojen mukaan maailmaa ei voisi olla olemassa, ellei ole mieltä, jonka maailman havaitsee ja itse asiassa tuo mieli näyttää muovaavan myös maailmankaikkeutta.
Maailma on ajatusten maailma ja ajatukset ovat maailmankaikkeuden suurin pulma. Ajatukset rikkinäisyydessään ja syyllisyydessään ovat sekasortoisia. Ei uskalleta puhua, mikä johtuu siitä, että pelätään rikottavan sääntöjä ja joudutaan hylätyksi. Ei vaan ainoastaan kirkon piirissä vaan myös arkielämässä.
Mikä on viimeinen tuomio? Se on, että Jumala saattelee jokaisen ikuiseen autuuteen, ikuiseen kiitollisuuteen, ikuiseen varmuuteen. Siis tuomio ei ollutkaan pelon tuomio. Jumalan tuomio on aina sama jokaisen kohdalla: äärettömän suuri kiitollisuus. Sinä halusit rakkautta, Sinä halusit autuuden. Nyt on päättynyt pelon taival, nyt olet ikuisessa autuudessa.
Rakkautta ei milloinkaan voi muuttaa. Autuutta ei voi unohtaa. Mutta autuutta voi harjoitella siellä ajassa: muistamaan sen, antamalla sitä itselleen ja jakamalla sitä kaikille. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Joten rakasta vihollistasi. Hänkin on viaton Jumalan mielestä”.
Kanavoinnin herättämiä ajatuksia
Onko Jeesus-kanavointi totta vai ei? Tunnuslauseeni on ”Totta tai ei, minä uskon”. Kanavointi tuki omia ajatuksiani ja johtopäätöksiäni - antoi ajattelulle suuntaa. Vastaavanlaiset kokemukset ovat monta kertaa aiemminkin edistäneet henkistä matkaani. Nytkin osallistumiseni päiville oli monen ”sattuman” tulos. En usko sattumaan vaan johdatukseen.
Buddhalaisena hyväksyn Jeesuksen opetukset täysin. Ainoat asiat, joiden kanssa opetukset ovat ristiriidassa, ovat Kristinusko, Raamattu ja kirkko! Kirkko käskee etsimään Jumalaa ihmisen ulkopuolelta, Jeesus kehottaa etsimään Jumalaa sisältä päin: ”…Jumala on sinussa… Mielesi pyhin on täynnä puhdasta kultaa, viattomuutta, vapautta ja iloa”.
Kanavointi vahvistaa Kenting Tai Situ Rinpochelta saamaani vastausta mikä energia on: ”Se on mielen voima”. Jeesus puhuu ajatuksen voimasta. Ajatuskin on energiaa.
Uskovat/etsijät ovat uskonnosta riippumatta yhtä. Jumalalla ei ole uskontoa. Uskonto erottaa, usko yhdistää. Uskonnot kamppailevat tiukasti paremmuudesta, vaikka kyseessä on sama asia.
Ihminen on itse luonut itselleen käsitejärjestelmän kanssakäymistä helpottamaan. Kirkko ja oppirakennelmat perustuvat käsitejärjestelmiin. Jumalalla ei ole käsitteitä, eikä häntä niillä voi palvoa. ”Palvonta” tapahtuu vain oikealla asenteella itseään kohtaan.
Veda-kirjoissa puhutaan Pohjolan Valosta, joka yhdistää uskonnot. Pekka Ervastin mukaan yhdistäjä on Kristinusko. Minusta se on yli uskontojen käyvä usko, joka yhdistää. Jeesus kysyy ”Voiko yleismaailmallinen uskonto olla totta”. Jokaisessa uskonnossa on etsijöitä ja he löytävät toisensa henkisellä loppusuoralla. Heissä ei ole eroja, koska Jeesuksen, Muhammadin ja Buddhan aidoissa ja alkuperäisissä rakkauden opetuksissa ei ole eroja.
”…jokainen on samanarvoinen.” ”Kun sinä tervehdit minua, sinä tervehdit itseäsi.” ”... Jumala on sinussa.” ”Minä olen Sinä ja Sinä olet Minä…” Uskallan väittää näiden lainausten perusteella, että olemme Jumalan kanssa samanarvoisia, onhan Jumala meissä. Meilläkin on mahdollisuus jumaluuteen. Kyse on vain siitä kuinka pitkälle tiellään pääsee. Uskontojen perustajat pääsivät pisimmälle.
”Se mikä on koettu oman kokemuksen kautta, siellä uskonkin täytyy olla?” Henkinen tie on jatkuva henkisen etsimisen ja kehityksen tie, sillä ei voi pysähtyä. Täytyy kääntyä vain sisään päin, syvemmälle.
”Ei ole olemassa joku, joka tekee asiat puolestasi. Et ole tullut hakemaan tietoa, olet tullut löytämään tiedon, joka on sisälläsi. Sinun rakkautesi on laaja, sinun tietämyksesi on suuri. Älä anna järkesi deletoida sitä. Ei ole olemassa mitään korkeampaa tietoa, kuin sinä olet” (Valkoisen Veljeskunnan kanavointi 30.10.13)
| ||