web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Jumalat ja yhteiskunnat

Jumalat ja yhteiskunnat

Hawaijin ja Australian alkuperäiskansoilla tutkittiin sitä miten “kaikkivaltias” Jumala on vaikuttanut yhteiskunnan evoluutioon. Oletus oli, että kaikkivaltias moraalin vartija auttoi yhteiskuntia kasvamaan antamansa moraalisen ohjauksen vuoksi, jossa rangaistus oli heimosta sulkeminen. Eli auttoiko uskonto yhteiskuntia kasvamaan vai oliko uskonto enemmänkin yhteiskunnallisen kehityksen seuraus - ei syy.

Tutkimuksen mukaan lähinnä Kristinuskon ja Islamin edustama kaikkivaltiaat Jumala ovat “uskonnon edustajien välineitä, joilla he vahvistavat otteensa vallasta. Heti kun on suuri yhteiskunta, joka tuottaa paljon tavaroita ja palveluita, tämä rikkaus on sellaisen käytettävissä, jolla on valtaa. Pikaisen tapa hankkia valtaa, on  liittää itsensä kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja tehdä listoja mitä ihmiset saavat ja eivät saa tehdä. Näistä muodostuu “moraali” jota yhteiskunnassamme noudatetaan.” (Watts, J, et al). Näinhän tuolla Jeesuskanavoinnissakin kirjoitin.

Ihminenhän on laumaeläin, joka seuraa johtajaa  Auktoriteettiusko on vienyt evoluutiota eteenpäin…..vai onko? Mikä olisi tilanne, jos olisimme olleet tasa-arvoisia. Olisimmeko säilyneet hengissä? Dalai Lama sanoi, että maailman tasa-arvoisin talousjärjestelmä on kommunismi, mutta se ei sovi ihmiselle.


Käväisin kuuntelemassa dosentti Hannele Lehdon alustusta uskonnonvapaudesta. Tässä yhteydessä en lähde toistamaan hänen hyviä perustelujaan uskonnon vapauden puolesta. Allekirjoitan ne kaikki. Referoin vain hajanaisesti syntynyttä keskustelua.

Lehto totesi, että etiikka ja moraali ovat vanhempia kuin kristinusko. Metsästävillä esi-isillä oli tiivis yhteys luontoon, he olivat osa luontoa. Vähitellen uskonnosta tuli vallanpitäjien kontrolliväline, kuten em. tutkimuskin kertoo.

Islamilla ja kristinuskolla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia. Lännessä on kehitetty vuosikymmenet Islamiin liittyvää vihaa. Historia kertoo, että suurin osa nykykonflikteista ja länsivihasta luotiin ensimmäisen maailmasodan jälkeen länsimaitten suorittamassa rauhateossa ja rajojen vedossa. Tätä ennen länsimaat olivat estoitta riistäneet taloudellisesti Aasiaa.

Suomalaisten kulttuuriperintö on shamanismissa - ei kristinuskossa

Psalmit ovat täynnä mitä pahinta vihapuhetta.

Kerroin jaostani yhteiskunnallisiin ja yksilöuskontoihin. Olen niistä aiemmin kirjoittanut, joten en mene syvälle aiheeseen. Lehto jakoi uskonnot elämän myönteisiin (Aasiassa) ja kielteisiin. Yhden uskonnon keulakuva on ristillä kidutettu mies.

Lehto moitti buddhalaisuutta epätasa-arvoiseksi. Vastasin vain Tiibetinbuddhalaisuuden osalta, jossa hengelliset johtajat korostavat voimakkaasti tasa-arvoa ja myöntävät aiemmin vallinneen kulttuurisidonnaisen epätasa-arvon. Jäin vain miettimään, että Theravada-Buddhalaisuuden osalta väite saattaa pitää paikkansa edelleenkin.

Hinduismi ja Buddhalaisuus säilyttävät ajankohtaisuutensa, koska ihminen on muuttunut vain vähän. Kristinusko (valtionkirkko) ja Islam ovat sitoutuneita yhteiskuntaan. Shiojen ja Sunnien taistelu on poliittista ei uskonnollista. Tietä valaistukseen hidastaa, että kristityt ja muhamettilaise uskovat Jumalan olevan ihmisen ulkopuolella.

Kysyin arkkipiispalta mikä on kirkon kanta Jeesuksen sanoihin: ei ihminen voi palvella kahta herraa mammonaa ja Jumalaa. Arkkipiispa ei ehtinyt vastata kun tuli kiire junaan. Kirkolla on kaksi ongelmaa, jotka aiheuttavat kiihtyvän kirkosta eroamisen, Lehdon mukaan on laskettu, että vuonna 2020 kristityt ovat vähemmistönä Helsingissä.

Ensimmäinen kirkon ongelma on Raamattu. Se on kirkolle ainoa oikea ja loukkaamaton. Kuitenkin on tieteellisesti todistettu, että kristinuskossa on paljon muista kulttuureista ja uskonnoista lainattua. Evankeliumin kirjoittajien ajatukset ja arvot eivät oikein toimi nyky-yhteiskunnassa. Jos Raamattu otetaan sanamukaisesti pitäisi orjuuskin palauttaa.

Tätä asiaa on kiitettävästi käsitellyt prof Heikki Räisänen. Hän näkee uskonnoissa paljon yhteistä ja kyseenalaistaa Raamatun auktoriteetin historiallisesti paikkansapitämättömänä.

Nykyihminen on koulujakäynyt. Hän on valtavan tietovyöryn kohde. Hän on entistä kriittisempi ja analyyttisempi. Hän kyseenalaistaa oppiakseen. Kirkko ei pysty tähän keskusteluun, koska se ei pysty kyseenalaistamaan Raamattua, vaikka se on monilta osin selvästi ristiriidassa nykyarvojen kanssa.

Toinen syy on valtionkirkko. Olen kertonut miten yliopistolla kolme eri uskontokunnan arkkipiispaa olivat huolissaan talousjärjestelmän tuottamasta kurjuudesta. Mutta siitä huolimatta he eivät halunneet muuttaa elämän tuhoavaa talousjärjestelmää ihmiskasvoisemmaksi. Eiväthän valtionkirkko voi kyseenalaistaa yhteiskunnallisia järjestelmiä. Keskustelu kyllä osoitti, ettei kirkoilla ole edes kykyä tällaiseen keskusteluun.

Paikalla valtionkirkkokeskustelussa  oli myös Hindujen edustaja. Hänen mukaansa hinduilla on 36 000 paikallista Jumala, yhteisiä ovat vain Brahma, Visnu, Shiva ja suosittu Ganesha. Intiassa on kyllä pieniä ääriryhmiä, jotka haluavat hindulaisen valtion.  

Puhuimme myös mieliaiheestani uskontojen yli käyvästä etiikasta, joka voisi pelastaa maailman (esim.: Dalai Lama: Beyond religion). Itse olen puhunut ihmisenä olon yhteisistä arvoista (äidinrakkaus, tappamiskielto, jota ei noudateta). Lehto lisäsi näihin koko ihmiskunnan arvoihin, sanavapauden, henkisen ja fyysisen kokemattomuuden, ihmisen autonomian, sanan- ja ilmaisunvapaudet. Hyvä lista mutta ei aivan heti saavutettavissa.