web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

SUOMALAISTEN JUOMISELLE MUITAKIN SYITÄ KU

SUOMALAISTEN JUOMISELLE MUITAKIN SYITÄ KUIN UHMA


Professori Satu Apon mukaan (HS 28.10.01) suomalaiset juovat humalahakuisesti
koska meillä on alkoholijärjestelmä. Juominen on protesti järjestelmälle. Tämä
ei taatusti ole ainoa eikä tärkein syy juomisellemme. Johtopäätös on aika
rohkea perustuessaan vain folkloristiseen tutkimukseen ilman syvällisempää
analyysia alkoholin haitoista, joille itse järjestelmä perustuu.

Esimerkiksi hinta on edelleen vaikuttavin alkoholipolitiikan väline. Apon
teorian mukaan ihmiset ostavat protestiksi sitä enemmän mitä korkeampi hinta on.
Ekonometriset tutkimukset kyllä kertovat yhtäpitävästi, että edelleen hinta
vaikuttaa kysyntään - alkoholissakin. En oikein ymmärrä mitä vastaan
suomalaiset nyt protestoisivat kun alkoholia saa jo huoltoasemilta, kioskeista,
marketeista (Alkot) ja kyläkaupoista (luovutuspaikat) ja kapakoista (nykyisin
myöntämisperusteiden mukaan erityisesti niiden määrä on kasvanut - ei juurikaan
ravintoloiden).

Ensimmäisiä merkittäviä alkoholipoliittiset toimenpiteet kohdistuivat
kotipolttoon. Syy ei ollut useinkaan väestön humalajuominen vaan viljan
säästäminen leipää varten kun kaikki meinasi mennä kotipolttoon. Apon mukaan
kun me miespuoliset perinteisesti terästäydymme tansseihin mennessämme, on se
protesti järjestelmää vastaan, me emme haekaan alkoholin vapauttavaa voimaa.
Aapo kehuu maalaistalojen tiukkaa linjaa palkollisten suhteen, mutta unohtaa,
että palkka maksettiin myös viinana ja se oli paljon edullisempaa isännille.

Ei pidä paikkaansa, että "maalaiset esi-isämme käyttivät alkoholia samalla
tavalla kuin muut eurooppalaiset". Meillä poltettiin viinaa, etelässä
viljeltiin viiniä. Lasillinen kumpaakin vaikuttaa aika eri tavalla. Niitä eri
voi juoda samaan tahtiin. Alkoholijärjestelmää tarvitaan koska kuulumme
pohjoiseen viinavyöhykkeeseen, jolla alueella alkoholimonopolit esiintyvät
(Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi). Monet niistä ovat paljon tiukempia
kuin meillä. Mutta meitä tiukemmissa maissa ei puhuta juomisesta protestina
järjestelmälle.

Kieltolaki ja raittiusliike saivat aikaan varmasti aikanaan jonkinlaista
vastareaktiota. Ne ajat ovat olleet ja menneet. Olen täysin samaa mieltä Marja
Holmilan (HS 28.10.01) kanssa, etteivät viranomaiset saaneet aikaan
viinahakuista kulttuuria. Minusta viina ja sen poltto on kyllä syyllisempi kuin
itse järjestelmä.

Siitä on riittävää näyttöä, etteivät alkoholipoliitikot luottaneet kansaan ja
sen juomatapoihin. Vasta vuoden 1969 laki vapautti viinan maaseudulle. Tosin jo
1950-luvulla Pekka Kuusi sanoi, että valvonnan tehtävä on tehdä itsensä
tarpeettomaksi. 1970-luvulla puhuttiin kuluttajaan ja hänen valintoihinsa
luottamisesta, mutta kyllä valintoja yritettiin ohjata turhaan
viinikampanjoilla.

Lainsäätäjän holhoava asenne näkyy edelleenkin siinä, että he katsovat
oikeudekseen määrittää, ettei 02:een aukioleva terassi tai 04:ään aukiololeva
tanssiravintola  vaikuta talon asukkaiden elämään, eikä asukkaiden mielipidettä
tarvitse ottaa huomioon perustuslaissa edellytetyllä tavalla lupia
myönnettäessä

Juhani Hakala
Espoo

Juhani Hakala, Suunnittelupäällikkö
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
050 552 1513, koti\fax 801 7285