Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Keskioluen laimentamisesta
Kansallisen terveysprojektin johtoryhmä esittää keskioluen laimennusta ja toivoo kansalaiskeskustelua. Keskioluen kehitystä läheltä seuranneena alkoholihallinnossa väitän ettei sillä konstin alkoholin kulutus vähene vaan kasvaa.
1960-luvulla oli keskiolut oli arvossaan kun sitä sai vain Alkosta. Kaljapuolen ruuhkat olivat Alkoissa mielettömät. Kun keskiolut vapautettiin 1969 sen arvostus väheni ja esim. A ja B ravintoloissa pian kukaan ei enää juonut "rapakaljaa", vaan kaikki siirtyivät A-olueeseen. 1980-luvun loppupuolella Alkossa alettiin tietoisesti nostaa keskioluen osuutta kehuvilla laatulausunnoilla ja kertomalla, että se vastaa yleisimmin Euroopassa juotua olutta. Seuraus on nyt , että A ja B ravintoloissa juodusta oluesta 90 % on keskiolutta, joka muuttuisi osittain protestina A-olueksi, kuten aiemminkin. Keskiolutravintoloiden osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vain 3 %, laimennuksen seurauksena loputkin hakee väkeviä lupia.
Laimennuksella on merkittävämpää vaikutusta vain keskioluen elintarvikeliikemyynnissä (osuus kokonaiskulutuksesta n. 40 % kuten Alkonkin osuus). Päivittäistavarakauppa vaatisi entistä pontevammin A-olutta elintarvikekauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Joka tapauksessa keskiolutta haettaisiin Alkoista ja silloinhan kannattaa ostaa muutakin, kun kerran Alkoon asti on vaivautunut. Kuka sitä vettä kantaa. Eikä Alkon kapasiteetti kestä olutjonojen paluuta. Uudet juomatavat tulevat vanhojen lisäksi - ei tilalle. Se on nähty useamman kerran.
Alkoholipolitiikan tavoitteena on ollut siirtää yhä enemmän vastuuta alkoholin käyttäjälle itselleen. Pekka Kuusen sanoin: "Valvonnan tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi". Keskioluen laimennus olisi erittäin suuri taka-askel ja epäluottamuslause alkoholin käyttäjiä kohtaan. Monet tuntevat Ruotsin kansaoluen vetisen maun.
Tavoite laimennusesitykselle on sinänsä aivan hyvä. Alkoholin kulutus ja sen
aiheuttamat haitat ovat huolestuttavalla tasolla. Minusta pitäisi puuttua kulutuksen kasvun syihin. Tällä hetkellä 16 000 luvan valvontaa käytetään koko maassa lääninhallituksissa 8 henkilötyövuotta kun kymmenen vuotta sitten valvonnassa oli vajaa 600 sivutoimista paikallista valvojaa. Luvanhaltijat kyllä maksavat Sisäasiainministeriölle valvonta- ja lupamaksuja, mutta eivät saa valvontaa vastikkeeksi, koska ministeriöllä ei ole mitään vastuuta alkoholihallinnossa.
Liikakapasiteetti ja valvonnan olemattomuus aiheuttavat harmaata taloutta, talousrikollisuutta, alaikäisille ja päihtyneille myyntiä, häiriötä ympäristössä jne. Tätä osoittavat voimakkaasti kasvavat sanktiot rikkomuksista, joista vain osa tulee ilmi valvonnan puutteen vuoksi. Minusta oluen laimennusta paremmat keinot löytyvät tiukasta alalletulokontrollista (käsittelyssä lakiesitys, jossa on mm. tiukat ammattitaitovaatimukset), määräysten noudattamisesta alkoholia myyvissä liikkeissä eli omavalvonnasta ja ulkoisen ohjauksen ja valvonnan riittävistä resursseista. Valvonnan pelko on viisauden alku.
Juhani Hakala
Espoo
| ||